Kuntapiikki ei ole enää auki!

Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kuntien valtionosuusleikkaukset lopetetaan eikä kuntien tehtäviä ja velvoitteita enää lisätä ilman vastaavaa täysimääräistä rahoitusta. Myöskään Petteri Orpon hallituksen tuorein lausunnolle laittama esitys nuorten toimeentulotuen maksuvastuun siirtämisestä kokonaan kunnille ei ole perusteltu; kuntien kustannukset kasvaisivat ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kuntien piikki ei ole enää auki!

Kunnille vuoden vaihteessa siirtyneiden työllisyys- ja elinkeinopalvelujen rahoitus jäi pahasti alimitoitetuksi. Se osaltaan vaikeuttaa nyt monilla alueilla työttömien ja työnantajien palvelutarpeisiin vastaamista. Kasvava työttömyys pahentaa tilannetta.

Rahoitusta tulisi ainakin määräaikaisesti tässä tilanteessa lisätä, jotta työllisyyspalvelut kyetään turvaamaan niiden kysynnän kasvaessa. Myös työllisyyspalvelujen tiukkaa normiohjausta on kevennettävä, esittää Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja Keskustan valtuuskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä kiirehtii hallituksen lupaaman valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Esitystä on odotettu eikä todellista valmisteluakaan näytä olevan vireillä.

Kuntien rahoituksen tulee vastata niiden nykyisiä tehtäviä ja osaltaan hillitä kuntien eriytymistä ja veroprosenttien erkaantumista. Kysymys on viime kädessä ihmisten yhdenvertaisuudesta, Mirja Vehkaperä korostaa.

On myönteistä, että hallitus vakiintuneen tavan mukaisesti on luvannut kompensoida kunnille mittavat kevennyksen yhteisöveroon ja ansiotuloverotukseen. Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä muistuttaa, että tämä ainoastaan estää kuntatalouden heikkenemisen. Jos talous- ja työllisyyskehitys ei käänny myönteiseksi veropäätösten seurauksena, on kuntatalous entistä suurempien leikkauspaineiden edessä.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskunnan mielestä on välttämätöntä, että kuntatalouden kestävyys turvataan oikeudenmukaisilla ja pitkän aikavälin ratkaisuilla.

Kuntatalous on Orpon hallituksen kaudella ajautunut heikentyvään ja eriytyvään kierteeseen. Tähän ovat vaikuttaneet toistuvat leikkaukset valtionosuuksiin sekä erityisesti epäonnistuminen talouskasvun luomisessa ja työllisyyden parantamisessa.

Hallituksen äskeisessä puoliväliriihessä – heti kuntavaalien jälkeen – päätetty 75 miljoonan euron pysyvä valtionosuusleikkaus vaikeuttaa entisestään palvelujen järjestämistä ja lisää vasta valittujen kuntapäättäjien painetta veronkorotuksiin. Myös kuntien normiviidakon raivaaminen on jäämässä hallitukselta haaveeksi, vaikka valtionosuuksia on senkin varjolla jo leikattu.