Työttömyys ja osattomuus puhuttivat eduskunnassa
Kyselytunti: Hallitukselta heruu viinaa, ei asuntoja ja työtä
Eduskunnan kyselytunnilla Keskustan kansanedustajista Hanna Kosonen pääsi ääneen ihmetellen hallituksen tekemien linjausten yhteisvaikutuksia. Hän huomautti, että hallituksen politiikan seuraukset ajavat monia suomalaisia osattomuuteen ja vaikeisiin tilanteisiin.
– Hallitus käyttää aikansa siihen, että alkoholia olisi mahdollisimman helposti saatavilla. Jos sinulla on päihdeongelma, on sinulla mielenterveysongelma. Mikäli sinulla on päihde- ja mielenterveysongelma, sinun työkykysi on myös alentunut.
Antti Kurvinen jatkoi kysymällä, mikä on tällä hetkellä hallituksen toimien tulos ja listasi perään karun luettelon:
– Euroopan toiseksi pahin työttömyys, jättimäinen pitkäaikaistyöttömyys, jättimäinen nuorisotyöttömyys, pahin työttömyys yli 25 vuoteen, 600 000 ihmistä ulosotossa, ennätysmäärä konkursseja.
Kurvinen totesi, että eduskuntaviikolla sentään saatiin aikaan arvokas sopu talouden raameista, joten kaikkien puolueiden yhteistyötä pitäisikin hänen mielestään jatkaa.
– Kysyn teiltä, pääministeri: oletteko valmiita kutsumaan parlamentaarisen työryhmän työllisyys ̶ työttömyys -riiheen pohtimaan työttömyyden ratkaisemista vähän velkajarrun tapaan?
Petri Honkonen kuvasi, kuinka hallituksen säästöistä koituu toisaalla kova lasku: kun hallitus on vienyt mahdollisuuden tehdä osa-aikatyötä, moni ei työllisty enää ollenkaan. Kun arvonlisäveroa korotetaan ja kotitalousvähennystä leikataan, viedään mikro- ja pienyrittäjältä elinmahdollisuudet.
– Tämä näkyy muun muassa ennätyksellisenä yksinyrittäjien konkursseina tällä hetkellä. Sillä on hintalappu, Honkonen sanoi.
Antti Kaikkonen nosti esiin hallituksen aikeet kiristää etätyötä tekevien verotusta ja totesi, että Keskusta näkee etätyön mahdollisuutena, ei uhkana.
– Se helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, vähentää turhaa liikennettä, ruuhkia, päästöjäkin, osaltaan vahvistaa alueiden elinvoimaa. Siellä, minne sopii, se kannattaa nähdä mahdollisuutena. Etätyö on tätä päivää ja toivottavasti myös tulevaisuutta.
Mikko Savolan kysymys koski yrityksiä ja yksityistalouksia, jotka eivät isojen kaupunkien ulkopuolella enää saa pankeilta rahoitusta investointeihinsa. Savola ehdottikin, voitaisiinko luoda takausinstrumentti, jollaista Keskusta on esittänyt.
– Sillä yritykset saavat rahoitusta ja pystyvät investoimaan, työllistämään, tekemään sukupolvenvaihdoksia ja saamaan kasvua tähän maahan ja työllisyyttä ylös.
Keskusta välikysymyskeskustelussa: Suurtyöttömyys pitää nujertaa
– Tämä on vakava paikka. Näin ei voi jatkua, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona.
Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen. Yli 300 000 ihmistä on jo ilman töitä. Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pahenevat. Työttömyys runtelee sekä ruuhka-Suomea että maakuntia.
Eduskuntakeskustelussa hallitus vastasi Keskustan ja Liike Nyt:n jättämään välikysymykseen.
Kaikkonen huomautti, että työttömät ihmiset eivät ole suhdanneoikkuja tai tilastovääristymiä. Hän kysyi, eletäänkö hallituksessa lainkaan tässä todellisuudessa.
– He ovat lähimmäisiämme, joille työttömyys on totta tässä ja nyt. Kokoomus pääsi valtaan lupaamalla 100 000 työllistä lisää. Sen sijaan työttömiä on tullut noin 82 000 lisää. Monelta uhkaa mennä toivo paremmasta ja usko tulevaisuuteen murenee. Se on lopulta vakavinta, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suurtyöttömyys pitää nujertaa.
– Tarvitsemme oikeita työpaikkoja koko maahan. Ne tulevat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jos tulevat, Kaikkonen tähdensi.
Keskusta esittää, että yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan vähemmän, että yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä parannetaan ja että investointihyvitystä annetaan myös pienemmille yrityksille.
Veronalennukset tulisi kohdistaa voimallisemmin keskituloisille parhaiten pärjäävien sijaan. Niin saataisiin talouden pyöriä pyörimään.
– Tunnin junan sijaan kannattaisi toteuttaa maanteiden, rautateiden ja esimerkiksi homekoulujen korjausohjelma koko maassa. Se auttaisi isoissa vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja hyödyttäisi koko Suomea, Kaikkonen sanoi.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Olga Oinas-Panuma sanoi, että ratkaisu ei ole oikeiston pamppu- eikä vasemmiston tempputyöllistäminen. Ratkaisu on työpaikat ja tavalliset, työllistävät yritykset.
– Työttömät eivät ole tämän vaalikauden saaneet muuta kuin keppiä, ja tässä ollaan. Kurssitus ja muu ihmisiä ei nyt auta, vaan heille pitää saada oikeita töitä, Oinas-Panuma alleviivasi.
Nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin helpottaa oppisopimuskoulutuksella ja uudella aikuiskoulutustuella. Keskusta myös palauttaisi työttömyysturvan suojaosan ja olisi valmis alentamaan työnantajamaksuja.
– Tarvitsemme uskoa ja toivoa tulevaan, ja sen me voimme tehdä yhdessä, jos vain haluamme, Oinas-Panuma päätti.
Puheenjohtaja Antti Kaikkosen puhe:
Kaikkonen_työllisyys-vk_2025-10-15
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuman puhe:
Oinas-Panuma_työllisyys-vk_2025-10-15
Matti Mönttinen
Suomi jämerän taloudenpidon tielle puolueiden sopimuksella
Suomen eduskuntapuolueet ovat tehneet historiallisen päätöksen: Ne sitoutuvat yhteiseen velkajarruun, joka tuo talouspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä yli vaalikausien.
Puolueet sopivat, että ennen vaaleja päätetään, kuinka paljon julkista taloutta seuraavan hallituksen on tasapainotettava. Tavoitteena on pysäyttää velkaantuminen ja palauttaa Suomi kestävän taloudenpidon tielle.
Historiallisesta yhteisestä taloudenpidon sopimuksesta huolimatta puolueilla voi yhä olla omaleimaistaan politiikkaa. Yksi puolue voi vaaliohjelmassaan painottaa veroja, toinen leikkaa menoja, kolmas panostaa enemmän kasvuun.
Ohjelmat voivat ja varmasti ovatkin yhdistelmiä erilaisista työkaluista. Eduskunnassa aikaansaadulla sopimuksella kaikki kuitenkin sitoutuvat kulkemaan samaan suuntaan, jonka päämääränä on julkisen talouden tervehdyttäminen. Puolueista vasemmistoliitto jättäytyi yhteissopimuksen ulkopuolelle.
Sopimus nojaa EU-sääntöihin, joita vahvistetaan kansallisilla lisäsäännöillä: Suomen tavoitteena on, että velka saisi olla enintään 60 % BKT:stä ja pitkällä aikavälillä vain 40 %. Nyt se hipoo jo 90:tä.
Velkaa on jatkossa supistettava vähintään 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain kahdeksan vuoden keskiarvolla, kunnes tavoite saavutetaan. Seuraavan vaalikauden aikana on kuitenkin ensiksi satava velkaantuminen edes vakiintumaan. Vasta sen jälkeen on realistista tavoitella velkasuhteen pysyvää laskua.
Vaalikauden 2027-2031 rahoitusasematavoite ja vuoteen 2033 yltävä ensimmäinen ylivaalikautinen tavoite lyödään lukkoon parlamentaarisessa työryhmässä helmikuussa 2026. Tälle työlle kovat reunaehdot tulevat EU:sta.
EU:n taloussääntöjen mukaan Suomen seuraavan hallituksen on vahvistettava julkista taloutta yli kuudella miljardilla eurolla. Sitä seuraavan vielä noin viidellä. Siinä minimitahti tämän hetken arvion mukaan.
Nyt tullaan mittaamaan kovia toimia, ei kokoomus-persuhallituksen kauden kaltaista nykyistä höttöä, jossa taloutta on oltu sopeuttavinaan paljonkin, mutta alijäämät ovat olleet holtittomia.
Puolueiden sopimuksen arvo on siinä, että Suomessa todella sitoudutaan Suomen itsensä vuoksi kestävään taloudenpitoon, joka samalla täyttää myös EU:n reunaehdot. Nykyisen hallituksen aikana Suomi ei ole kyennyt likimainkaan noudattamaan EU:n taloussääntöjä. Tarkkailuluokka uhkaakin Suomea alati.
Sopimuksella pannaan piste myös luovalle kirjanpidolle ja kikkailulle. Hallitukset eivät enää voi peitellä epäonnistumistaan vaikkapa kertaluonteisella rahan pumppauksella valtion eläkerahastoista, jos tavoitteet lipsuvat.
Enää valtio ei voi teeskennellä, että talous on kunnossa, jos se ei ole. Valvojana toimiva Talouspolitiikan arviointineuvosto laittaa hallituksen silloin tarvittaviin korjaaviin toimiin. Valvojan lisäksi myös parlamentaarinen työryhmä seuraa tilannetta, ei vain yksin hallitus.
Muun muassa Keskusta, presidentti Niinistö ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ovat jo pitkään vaatineet tällaista ylivaalikausien ulottuvaa talousvastuullisuutta. Nyt se toteutuu. Talouskasvu on se voiteluaine, jolla asia pystytään sopeutusten lisäksi toteuttamaan. Ilman kasvua tavoitteet muuttuvat mahdottomiksi.
Nykyisen kokoomus-persuhallituskauden loppusuora ei saa jäädä tulevien sääntöjen varjoon. Suurtyöttömyys ja heikko talouskasvu ovat nyt akuutteja ongelmia, jotka vaativat ripeitä toimia. Työllisyysriihi olisi kutsuttava koolle heti, koska viime syksyn budjettiriihi oli hukattu mahdollisuus. Se meni rasismin puimiseen.
Jatkossa uskottavuus mitataan siinä, kenen kantti kestää rakentaa vaali- ja hallitusohjelmat näiden uusien nurkkapulttien varaan. Hallitusyhteistyöhön on vaikea osallistua, jollei yhteisesti sovittuja sääntöjä aio noudattaa. Vasemmisto on lähtenyt nyt marssimaan omaa yksinäistä polkuaan jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle ja näin kääntämällä selän talouden tervehdyttämiselle.
Suomi on vihdoin tekemässä sen, mitä vastuullinen maa tekee: sitoo itsensä pysyvään talouden realismiin. Löysän taloudenpidon ja vaalipopulismin aika on ohi. Tämä koskee niin tuloja kuin menoja.
Henkselit ovat nyt tiukalla ja vyö vedetty kireälle. Tästä alkaa Suomen pitkä, mutta määrätietoinen taival kohti tervettä taloudenpitoa. Riippumatta siitä, mitkä puolueet seuraavaan hallitusvastuuseen tulevat. Siksi sopimus on historiallinen.
Tuomas Vanhanen
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
