Työttömyysluvut ja sähkön hinta hiertävät Keskustaa

6.2.2026

Keskustalta välikysymys EU:n pahimmasta työttömyydestä

Keskusta ja Liike Nyt aikovat jättää välikysymyksen Suomen työttömyydestä, joka on nyt EU:n pahinta.

Työttömiä oli joulukuun lopussa jo 351 500. Työttömyys huitelee jo 13 prosentissa.

Keskusta ja Liike Nyt ovat erityisen huolissaan etenkin nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kehityksestä.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuun lopussa jo 43 000. Pitkäaikaistyöttömiä oli 137 700.

Myös korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt tuntuvasti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2009.

Tilastokeskuksen trendillä mitaten työttömiä on tullut jo yli 100 000 lisää verrattuna vuoden 2023 kesäkuuhun, jolloin hallitus aloitti.

Suomalaisille luvattiin 100 000 työpaikkaa lisää. On käynyt juuri päinvastoin. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.

Keskusta ja Liike Nyt jättivät edellisen välikysymyksen työttömyydestä viime lokakuussa.

Sittemmin tilanne on edelleen huonontunut. Suomi on ajautunut yhä syvemmälle suurtyöttömyyden syövereihin. Välikysymykseen on kaikki syyt.

Keskusta ja Liike nyt alleviivaavat, että nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla yrityksille koko maassa luodaan parempia työllistämis- ja ihmisille parempia työllistymismahdollisuuksia.

Tarvitaan työpaikkoja.

Matti Mönttinen

Kurvinen, Kalli ja Viljanen jatkavat Keskustan eduskuntaryhmän johdossa

Kansanedustaja Antti Kurvinen jatkaa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Vaasan vaalipiiriä edustava Kurvinen on kolmannen kauden kansanedustaja Kauhavalta Etelä-Pohjanmaalta.

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Eeva Kalli. Satakunnan vaalipiiriä edustava Kalli on toisen kauden kansanedustaja Eurasta. Valinnat olivat yksimielisiä.

Toisena varapuheenjohtajana valittiin äänestyksen jälkeen jatkamaan kansanedustaja Eerikki Viljanen. Uudenmaan vaalipiiriä edustava Viljanen on toisen kauden kansanedustaja Vihdistä.

Keskustan ryhmäkokousten asioita valmistelevan työvaliokunnan jäseniksi valittiin edellisvuoden tapaan kansanedustajat Vesa Kallio, Timo Mehtälä, Olga Oinas-Panuma, Jouni Ovaska ja Hanna Räsänen. Eduskuntaryhmän taloudenhoitajaksi valittiin jatkamaan edustaja Mika Lintilä ja ryhmän salityöskentelyä ja valtiopäivätoimien toteutumista seuraaviksi eduskuntaryhmän piiskureiksi samoin jatkamaan edustajat Mikko Savola ja Hanna Kosonen.

Eduskunnan puhemiehistön vaalissa Keskustan eduskuntaryhmä vakiintuneen parlamentaarisen tavan mukaisesti sekä edellisten eduskuntavaalien tuloksen mukaisesti tuki suurimpien eduskuntaryhmien ehdokkaita eduskunnan puhemieheksi ja varapuhemiehiksi.

Kansanedustaja Mikko Polvisesta Keskustan eduskuntaryhmän jäsen

Kansanedustaja Mikko Polvinen liittyy Keskustan eduskuntaryhmään. Eduskuntaryhmä hyväksyi Polvisen jäsenekseen kokouksessaan valtiopäivien avausviikon ryhmäkokouksessaan. Polvinen kuvaa itseään maakuntien mieheksi.

– Olen maakuntien mies, kotoisin itärajalta Kainuusta. Tunnen maaseudun elinvoimakysymykset ja alueiden ihmiset sekä heidän arjen toiveensa ja huolensa. Aluepolitiikka on minulle sydämenasia.

– Koen, että tässä porukassa pystyn parhaiten pitämään Kainuun ja laajemminkin Itä- ja Pohjois-Suomen ihmisten puolta ja ajamaan tärkeinä pitämiäni asioita. Koko maassa tulee olla elämisen ja menestymisen edellytykset. Tämän eteen olen tehnyt ja teen töitä tulevaisuudessakin, Polvinen sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toivottaa Polvisen lämpimästi tervetulleeksi.

– Polvinen on vahva maakuntien mies ja tinkimätön alueellisen tasa-arvon puolustaja. On myönteistä, että saamme eduskuntaryhmään lisää voimaa työhömme maakuntien ihmisten ja koko maan elinvoiman puolesta, Kurvinen toteaa.

Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee nyt vahvaa aluepolitiikkaa.

– Ankara keskittäminen jyllää ja se on isänmaalle vahingoksi. Suomi nousee vain koko voimallaan. Näissä oloissa kyse on myös turvallisuudesta. Asuttu raja on turvallinen raja ja vain kauttaaltaan elinvoimainen Suomi kestää. Keskustassa on aina ovet auki ihmisille, jotka kokevat arvomme, linjamme ja politiikkamme oikeaksi, Kaikkonen sanoo.

Oulun vaalipiiriä edustava Polvinen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Kajaanista. Hän oli aiemmin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen.

Yllä oleva teksti julkaistiin torstaina 5.2. myös Keskustan verkkosivujen uutisissa.

Eduskunnassa avattiin vaalikauden viimeiset valtiopäivät

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon puheet käynnistivät kuluvan vaalikauden viimeiset valtiopäivät.

Presidentti Stubb käsitteli puheessaan maailmanpolitiikan siirtymäkautta, Yhdysvaltain muutosta, Euroopan turvallisuutta, Suomen roolia ja demokratiaa ensi vuoden kevään eduskuntavaalien lähestyessä.

Presidentti Stubbin mukaan elämme maailmanpolitiikan siirtymäkautta, jossa uusi maailmanjärjestys hakee muotoaan.

”Muutosta ei kannata pelätä tai paeta, siihen pitää voida vaikuttaa. Samaan aikaan meidän pitää myös itse pystyä muuttumaan. Nostalgia ei ole strategia”, Stubb sanoi.

Stubbin viittaus nostalgiaan, jonka ei kuulu olla strategia, oli toisto Kanadan pääministeri Mark Carneyn pitämästä paljon myönteistä huomiota saaneesta puheesta tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa.

Presidentti sanoi siirtymän olevan kohti maailmaa, jota määrittelee yhä enemmän valta ja voima. Muutos tapahtuu asteittain ja pitkällä aikavälillä.

Yhdysvaltain muutosta Stubb arvioi aiempaa avoimemmin ja suoremmin.

”Yhdysvallat on meille tärkeä liittolainen. Samalla on rehellisesti myönnettävä, että Yhdysvallat on muutoksessa. Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa”, Stubb sanoi.

Presidentti Stubbin mukaan Euroopasta tulee entistä itsenäisempi toimija.

Kansainvälisen tilanteen muutoksen syvyyden ja nopeuden vuoksi tasavallan presidentti ja pääministeri ovat sopineet, että eduskunta saa kevätkaudella käsiteltäväkseen valtioneuvoston ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksesta.

Puhemies Jussi Halla-aho osoitti puheessaan tasavallan presidentille kiitoksen toimeliaisuudesta henkilökohtaisten suhteiden rakentamisessa niin Yhdysvaltain presidentin kuin eurooppalaistenkin suurvaltojen johtajien kanssa.

Jari Haapiainen

Työttömyys ja sähkön hinta Keskustan huolena kyselytunnilla

Keskustan oma kysymys vaalikauden viimeisten valtiopäivien ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla koski tolkuttomia pörssisähköhintoja, jotka ajavat omakotiasujat mahdottomiin tilanteisiin. Keskustan Anne Kalmari luki ääneen Petteri Orpon neljän vuoden takaisen hätähuudon asiasta. Orpo oli tuolloin oppositiojohtaja.

– Minulla on kännykässä kuva, jossa rintamamiestalon sähkölasku kolmelta päivältä näyttäisi olevan 333 euroa ja ennuste koko kuulle 1 500 euroa. Takuueläke muuten on 990 euroa kuukaudessa. Kysyn: Onko pääministeri Orpo samaa mieltä kuin oppositiojohtaja Orpo?

Samaa aihepiiriä sivusi jo aiemmin Keskustan Hannu Hoskonen, joka osallistui käytyyn työttömyyskeskusteluun ja huomautti, että energian hinta on myös este työllistymiselle.

– Juttu on niin, että jos me tällä energian hinnalla jatkamme, meillä pieniä yrityksiä kaatuu ja esimerkiksi maatiloilla on sellainen tilanne, että sähkö maksaa jo niin paljon, että se maitomäärä, minkä kertalypsyksi siellä maanviljelijä saa navetasta ulos, kun hän illalla lypsyn suorittaa, se kaikki raha, tuotto, mikä siitä maidosta tulee, menee sähkölaskuun. Eihän tämä voi olla oikein.

Työllisyysaiheiden kysymyksissä Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen ehdotti työministerille Keskustan jo aiemmin esittämiä lääkkeitä tilanteeseen.

– Olisiko täsmätoimia tarjolla pitkäaikaistyöttömyyteen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista? Kävisivätkö nämä keskustan keinot teille, työministeri?

Keskustan Olga Oinas-Panuma pyysi hallitukselta apua matematiikkapulmaan, koska hallitus ei onnistu tavoitteissaan saada Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa.

– Minusta nyt haiskahtaa siltä, että 100 000 lisätyöllisestä ei tule kahta miljardia euroa rahaa. Mistä te aiotte sen kaksi miljardia sitten ottaa, kun se ei niistä työllisistä valitettavasti näytä tulevan?

Keskustan Markus Lohi sai vielä kysymyksen, jossa hän ihmetteli hallituksen perustamaa uutta valtakunnallista Lupa- ja valvontavirastoa. Keskustassa epäiltiin alusta lähtien, että uusi virasto aiheuttaa vain lisää byrokratiaa. Hallituksen mielestä näin ei ollut. Lohi kuvasi:

– Virastoon synnytettiin tämmöinen yleisen edun yksikkö, joka on nyt alkanut valittamaan tämän lupaviraston omista päätöksistä. Mitä konkreettista te aiotte nyt hallituksessa tehdä vielä tällä vaalikaudella, että nämä lupaprosessit voisivat nopeutua ja ne investoinnit, joita Suomeen suunnitellaan, voisivat syntyä tänne ja luoda hyvinvointia ja työllisyyttä.

Hallitus jälleen sote-palveluiden kimpussa

Hallitus on leikkaamassa sote-palveluista vastaavilta hyvinvointialueilta yhteensä 390 miljoonaa euroa. Se vastaa yli 7 000 hoitajan palkkakustannuksia. Leikkaus toteutetaan muuttamalla hyvinvointialueiden rahoituslakia. Sitä koskeva esitys lähti maanantaina lausuntokierrokselle.

Hallitus myöntää, että kysymyksessä on säästölaki. Voidaan aiheellisesti kysyä, eikö hallitus löytänyt 90 miljardin euron budjetistaan muuta leikkauskohdetta? Leikkaus toimeenpannaan muuttamalla rahoituslain jakokriteerejä. Jokaiselta hyvinvointialueelta lähtee rahaa pois hyvinkin erisuuruisia summia.

Tuore esitys on hyvä esimerkki hallituksen nuivasta sote-politiikasta. Leikkauksia leikkausten perään ilman pyrkimystäkään johtaa ja tukea hyvinvointialueita uudistamistyössä sekä edistää sote-lähipalveluiden vahvistumista. Työnjako hallituksessa on ollut selvä. Ministeri Ikonen (kok.) on toteuttanut sote-palveluiden rahoitusleikkauksia. Sosiaali- ja terveysministeri Juuso (ps) on ottanut sydämen asiakseen haukkua edellistä hallitusta sekä hyvinvointialueiden päättäjiä.

Keskustan mielestä hallitukselta olisi ollut viisautta keskittyä vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanne ja antaa hyvinvointialueiden päättäjille ja henkilökunnalle työrauha uudistaa.

Siihen olisi riittänyt alijäämien kattamisajan kahden vuoden pidennys, josta Keskusta teki lakialoitteen jo lokakuussa 2023. Hallitus ei ole siihen taipunut, vaikka se ei maksaisi mitään. Sen sijaan hallitus on leikannut leikkaamasta päästyään.

Hallitusohjelman kirjaukset, jossa luvataan tukea hyvinvointialueita sote-uudistuksen toimeenpanossa ja turvata ihmisten palvelut, ovat jääneet sanahelinäksi vailla tekoja. Tästä hallitus ei ole tuntenut tuskaa. Lupausten pettäminenkin olisi edellisen hallituksen tai hyvinvointialueiden päättäjien syytä.

Hallituksen laiskanläksyjen pitkään listaan voidaan lisätä myös se, että se alkoi hyvin myöhään tutkia hyvinvointialueiden rahoituslain toimivuutta. Toisin kuin oletettiin, rahoituslaki ei kohtele hyvinvointialueita tasapuolisesti. Asukasmäärä, sen voimakas kasvu ja diagnoositietojen eritahtinen kirjautuminen riippuen käytössä olevasta sote-tietojärjestelmästä vääristävät rahoitusta.

Pääministeri Orpo (kok.) lupasi taannoin, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä. Hyvä, että pääministeri tarttui viimein Keskustan puheenjohtaja Kaikkosen jo syksyllä tekemään ehdotukseen.

Vielä on epäselvää, mitä tavoitteita parlamentaarista työtä ohjaavassa asettamispäätöksessä lukee sekä meneekö toimikausi yli seuraavien eduskuntavaalien.

Joka tapauksessa on selvää, että seuraava hallitus joutuu tekemään tämän hallituksen tekemättömät työt ihmisten sote-palveluiden turvaamiseksi.

Timo Portaankorva