Siirry sisältöön

Neuvoa-antavan puoluekokousaloiteäänestyksen tulokset

Keskustan puoluekokous on väkimäärältään yksi maailman suurimmista puoluekokouksista. Se linjaa Keskustan politiikkaa muun muussa aloitevastausten kautta. Yhdistykset lähettivät puoluekokoukselle yli neljäsataa aloitetta, joista valitsimme kolme. Kysyimme koeäänestyksellä yleisön mielipidettä. Äänestyksen tulos ei sitonut puoluekokousta, jolla on aina viimeinen ja lopullinen päätösvalta aloitevastausten päättämisessä.

Ja miten kävi, olitko samaa mieltä puoluekokouksen kanssa näistä aloitteista?

Tutustu kaikkiin aloitevastauksiin täällä

Keskustan Rantsilan paikallisyhdistys: Kellojen siirrosta luopuminen

Kellojen tunti siirtely on liian kallis operaatio, ei mitään hyötyä, ainoastaan haittaa.

Puoluekokouksen vastaus:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Kellonaikojen siirtelyjen lopettamisesta vallitsee Suomessa laaja yksituumaisuus. Myös asiantuntijat ovat vahvasti tuoneet esille, että nykyisestä menettelystä aiheutuu selkeästi enemmän haittoja kuin hyötyjä. Suomi ei voi kuitenkaan kansallisesti päättää kellonaikojen siirtelyn luopumisesta, koska se on EU-tasolla säädettävä asia. EU:n komissio teki Suomen aloitteesta ehdotuksen kellonaikojen siirtelyn lopettamisesta vuonna 2018. EU:n parlamentti äänesti vuonna 2019 sen poistamisen puolesta vuodesta 2021 alkaen. Ehdotus on kuitenkin pysähtynyt EU-neuvostoon, koska jäsenmaat eivät päässeet sopuun siitä, otettaisiinko pysyvästi käyttöön kesä- vai talviaika.

Puoluekokous toteaa, että Keskusta ei puolueena ole ottanut kantaa siihen, olisiko pysyvä kellonaika talvi- vai kesäaika. Suomen pitää alkaa ajaa kellonaikojen siirtelyn lopettamista ponnekkaammin EU:ssa. Suomen päättäessä kellonajastaan se pitää koordinoida EU-tasolla niin, että Suomen aikaero naapurimaihin ja keskeisiin muihin EU-maihin ei ainakaan kasva nykyisestä koko vuoden aikana. Vain yhtenäisillä käytännöillä voidaan varmistaa, etteivät mm. sisämarkkinoiden ja liikenteen toiminnat häiriinny.

Äänestyksen tulos:

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö: 5 sentin kolikoista luovuttava

Kun Suomi liittyi euroalueeseen vuonna 1999 ja otti valuutan käyttöön 2002, oli se ainoa maa, mikä ei ottanut käyttöön 1 ja 2 sentin kolikoita. Huolimatta käyttöönotosta, ovat 1 ja 2 sentin kolikot silti käypiä maksuvälineitä, vaikka niitä ei pankista nostamalla taikka vaihtorahana saakaan. Nyt kun käteisen rahan käyttö on vähentynyt radikaalisti ja rahan arvo edelleen heikentynyt 25 vuodessa, olisi syytä tarkastella viiden sentin kolikon tarpeellisuutta maksuvälineenä.

Esitämme, että Suomi luopuu viiden sentin kolikoista maksuvälineenä ja että käteisostokset pyöristetään jatkossa lähimpään 10 senttiin. Kolikoita otettaisiin vastaan 1 ja 2 sentin kolikon tavoin, mutta niitä ei painettaisi taikka laskettaisi liikkeelle enää ollenkaan. 5 sentin kolikoista luopuminen vähentäisi byrokratiaa ja kustannuksia käteisen rahan käsittelijöille.

Puoluekokouksen vastaus:

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että rahan arvon kehitys huomioiden 5 sentin kolikot voitaisiin tosiaan jättää jo pois uusien kolikkojen liikkeellelaskuista, jos tällä muutoksella arvioidaan olevan käteisen rahan käsittelyyn vähäistä suurempaa merkitystä.

Puoluekokouksen mielestä ehdotuksen edistämistä kannattaisi ainakin arvioida jatkovalmistelussa.

Äänestyksen tulos:

Keskustanuorten Nurmijärven osasto: Ilotulitteet vain ammattilaisten käyttöön

Ilotulitteiden käyttö aiheuttaa vuosittain merkittävää ympäristön roskaantumista. Rakettien ja patojen hylsyt sekä muovi- ja pahviosat leviävät kaduille, pelloille, metsiin ja vesistöihin. Suurinta osaa jätteestä ei kerätä pois, ja siivousvastuuta joutuvat kantamaan kunnat ja yksityiset maanomistajat. Kyse ei ole vain esteettisestä haitasta vaan ympäristöongelmasta.

Lisäksi ilotulitteiden vaarallinen väärinkäyttö on toistuva ongelma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia yhteiskunnalle. Rakettien huolimaton käyttö aiheuttaa esimerkiksi silmävammoja. Valitettavasti raketteja käytetään myös vaarallisen ilkivallan välineenä, ja niitä ammutaan esimerkiksi päin rakennuksia ja ihmisiä.

Keskustanuorten Nurmijärven osasto esittää, ilotulitteiden hankinta ja käyttö rajataan vain ammattilaisille. Luvanvaraisuus vähentäisi roskaantumista, ehkäisisi väärinkäyttöä ja parantaisi kansalaisten turvallisuutta. Se tarjoaisi myös yhä useammalle tulitusyrittäjälle mahdollisuuden elinkeinoon ja lisäisi yhteisöllisiä uudenvuodentapahtumia, joissa kylät kokoontuvat yhteen yhteistä ilotulitusta katsomaan.

Puoluekokouksen vastaus:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Kuten aloitteessa on todettu, ilotulitteiden käyttö aiheuttaa vuosittain merkittävää roskaantumista ja ympäristöhaittoja. Lisäksi ilotulitteiden vaarallinen väärinkäyttö aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä ihmisille. Ilotulitteiden käytön rajaaminen vain ammattilaisille lisäisi turvallisuutta, vähentäisi meluhaittoja sekä vähentäisi turhia päästöjä ja ympäristön kuormitusta.

Ilotulitteiden käytön rajaaminen ammattilaisille ei poistaisi itse ilotulitusten perinnettä. Suomalaiset voisivat edelleen nauttia ilotulituksista esimerkiksi kaupunkien tai kuntien järjestämissä tapahtumissa turvallisemmin, hallitummin ja pienemmillä haitoilla.

Puoluekokous katsoo, että ilotulitteiden käytön keskittäminen luvanvaraisille ammattilaisille olisi perusteltu keino vähentää vahinkoja, ehkäistä häiriöitä ja vähentää ympäristökuormitusta.

Äänestyksen tulos:

Kaikki puoluekokousaloitteet

Tutustu aloitteisiin, varaudu lukemaan yli kolmesataa sivua tekstiä. Aloitekirjan sisällysluettelossa on linkki kuhunkin alla listattuun aloiteryhmään.

Tästä aloitteisiin

  • Keskustan järjestötoiminta ja säännöt
  • Keskustan viestintä
  • Keskustan ohjelmatyö, politiikan valmistelu ja yleinen toiminta
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustus
  • Talous- ja veropolitiikka
  • Elinkeinot ja yrittäjyys
  • Sisäinen turvallisuus, maahanmuutto ja oikeuskysymykset
  • Ilmasto, energia ja ympäristö
  • Liikenne, posti ja tietoliikenne
  • Kunta- ja aluepolitiikka sekä yleinen hallinto
  • Asuminen, kaavoitus ja maankäyttö
  • Koulutus ja opintotuki
  • Liikunta, nuoriso ja kirkko
  • Sosiaaliturva, etuudet ja perhepolitiikka
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointialueisiin liittyvät asiat
  • Työelämä, työmarkkinat ja tasa-arvo
  • Maaseutu, maa- ja metsätalous, elintarvikkeet sekä eräkysymykset

 

Tutustu halutessasi myös aikaisempien puoluekokousten käsittelemiin aloitteisiin.

 

EtusivuPuoluekokous 2026Aloitteet ja aloiteäänestys