– Kokoomus lupasi pitää yrittäjien puolta, mutta nyt korotatte Suomessa arvonlisäveroa ennätyslukemiin. Samalla te leikkaatte kotitalousvähennystä, kritisoi Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Kurvisen mukaan pienyrittäjät kärsivät ja harmaa talous lisääntyy, kun Suomi-neidosta tulee ”Pohjolan alv-kuningatar”.
– Miksi hallituksenne politiikka on näin vihamielistä pienyrittäjiä kohtaan, Kurvinen kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.).
Pääministerin mukaan tuloja pitää saada jostain, ja alv-korotus on vähinten huono vaihtoehto. Kurvinen lupasi, että Keskustan toukokuun seitsemäntenä päivänä esiteltävässä vaihtoehdossa on tehty reilumpia valintoja.
Keskustan Vesa Kallion mukaan alv-korotuksella saadaan verotuloja, mutta toisaalta kulutus hidastuu.
– Se iskee erityisesti pieniin palvelualan yrittäjiin. Hallituksen päätös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamiseksi kiristää mikroyritysten verorasitusta entisestään. Onko hallitukselta tulossa toimenpiteitä pienyrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien asemaa heikentävien päätösten lieventämiseksi, Kallio kysyi.
Kurvinen muistutti toisessa puheenvuorossaan, että Suomen Yrittäjät vastustaa hallituksen alv-korotusta juuri sen näivettävän vaikutuksen vuoksi.
– Lisäksi kiristätte liikunnan, kulttuurin ja majoituksen arvonlisäverotusta. Suomesta tulee todellinen kulutusverohelvetti teidän päätöksillänne. Miksi ette toteuta perussuomalaisten vaalilupausta siitä, että ammattiyhdistysliikkeen, suursäätiöiden ja liittojen ja yhdistysten suuret pääomatulot menisivät verolle, Kurvinen kysyi.
Valtionvarainministeri Riikka Purran (ps.) totesi, että kaikissa päätöksissä on kyse kompromisseista.
Sauli Tervaniemi
Keskusta ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallitukselle, koska katsovat hallituksen näivettävän Suomen talouspolitiikallaan. Orpon hallituksen aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys ja konkurssit. Talouskasvu kyykkää ja yritysten sekä kotitalouksien luottamus tulevaan on alamaissa.
Hallituksen kitukasvun tie on ajanut Suomen luottamuslamaan arvioivat keskustan Markus Lohi ja Eeva Kalli esitellessään välikysymystä eduskunnassa.
Hallituksen epäonnistumisesta talouspolitiikassa kertoo välikysymyksen jättäjien mukaan se, että hallitus joutui kehysriihessä perumaan itse tekemiään päätöksiä. Niin verot kuin tavallisten ihmisten arjen kustannuksetkin nousevat.
Välikysymyksen jättäjät huomauttavat, että vaalilupauksista huolimatta Suomen velkaantuminen jatkuu, työttömyys nousee, Suomen kodeissa ja yrityksissä ollaan huolestuneita omasta taloudesta ja maan talouskasvu on nollassa.
– Hyvinvointialueiden rahoituksessa hallitus elää rinnakkaistodellisuudessa. Sotepalveluiden leikkauksilla käänne parempaan ei tapahdu. Edessä on vain entistä suurempi lisälasku, kun hoidon ja hoivan saanti soteleikkausten takia vaikeutuu, Keskustan Lohi ja Kalli sanovat.
– Näivettyminen käy ilmi Suomi-laivan kohtaamista jäävuorista, joita hallitus näyttää olevan kyvytön toimillaan väistämään. Karikolle ajautuminen olisi Suomen konkurssi. Nyt hallituksen tärkein tehtävä olisi palauttaa luottamus. Olemme pakotettuja esittämään välikysymyksen saadaksemme suomalaisille vastauksia paremmasta tulevaisuudesta, kommentoi Lohi.
– Tavallisten ihmisten ja yritysten asiat on nostettu valtiovarainministeri Purran johdolla leikkuulaudalle. Nyt viimeistään pitäisi lyödä investointinyrkki pöytään, mutta hallitus on kyvytön toteuttamaan edes omia kirjauksiaan. Pienille- ja keskisuurille yrityksille hallitus ei juuri muuta tarjoa kuin ALV:n korottamista ja kotitalousvähennyksen heikennystä. Riskinä on harmaan talouden kasvu, sanoo Eeva Kalli.
Keskusta esittää oman reilun kasvun talousvaihtoehtonsa eduskunnassa toukokuun 7. päivänä.
Keskustan ja Liike Nyt:n välikysymysinfon tallenne on nähtävissä Keskustan Facebook-sivulla tämän linkin takaa.
Pirkko Määttälä
– Rajut säästöt sosiaali- ja terveyspalveluihin ja järjestöjen avustuksiin eivät ole persoonattomia budjettirivejä. Ne ovat päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisten elämään ja luottamukseen. Toimivien palveluiden ei pidä olla vain puolen Suomen tai rikkaiden ylellisyyttä, sanoi Keskustan Hilkka Kemppi eduskunnassa keskustelussa koko opposition välikysymyksestä sairaalaverkon karsimisesta.
Toista lastaan odottava kansanedustaja Kemppi kertoi puheessaan, että työmatkallaan Kittilässä hänen oli helppo samaistua siellä oleviin lasta odottaviin naisiin, joiden matka synnyttämään pitenee toista sataa kilometriä hallituksen toimien takia.
Hallitusten leikkauksella sairaaloiden yöpäivystys loppuu Iisalmesta, Jämsästä, Kouvolasta, Raahesta ja Varkaudesta. Kemin, Oulaisten, Salon ja Valkeakosken sairaaloiden leikkaustoimintaa keskitetään pahimmillaan tuntien ajomatkan päähän.
– Sakset leikkaavat, mutta vastuunkantajia ei näy. Hallituksen valitsema linja on kylmä, kova ja kallis, Kemppi sanoi.
Hän totesi myös, että suomalaisten hämmennystä vielä lisää hallinnonalan ministerin, perussuomalaisten Kaisa Juuson, tietämättömyys miten ja mistä leikkaukset ovat tulleet.
Keskustan lääke tilanteeseen olisi perua sote-palveluiden rahoitukseen kohdistettu kahden miljardin euron leikkaus, antaa hyvinvointialueille kahden vuoden lisäaika tasapainottaa talous, siirtää Kelan matkakorvaukset alueiden budjetteihin, rajoittaa vuokratyövoiman käyttöä, edistää ammatinharjoittajamallia ja käynnistää parlamentaarinen työskentely hyvinvointialueiden rahoituksen korjaamiseksi.
Kemppi peräänkuulutti myös oikeita vaikutusarvioita sairaaloihin kohdistuvien säästöjen vaikutuksista. Keskustassa pelko on, että hallituksen lyhytnäköiset säästöt lopulta vain lisäävät kustannuksia, jotka suomalainen veronmaksaja maksaa.
Lue koko Hilkka Kempin ryhmäpuheenvuoro.
Itärajan välineellistettyä maahanmuuttoa torjuvan, ns. käännytyslain lausuntoaika päättyi jo kuukausi sitten. Tätä esitystä ei näy eikä kuulu, mutta hallitus on kyllä antanut eduskunnalle viisi maahanmuuttoa ja turvapaikkapolitiikkaa tiukentavaa lakiesitystä.
Toki maahanmuuttolakeja on hyvä arvioida ja päivittää. Rikolliset ja keinottelijat pitää poistaa maasta. Töihin tuleville sanomme tervetuloa.
Kaikki lausunnonantajat olivat samaa mieltä siitä, että lakien vaikutusarviot olivat suppeat ja ylimalkaiset. Huolimattomasti laadittujen lakien seuraus voi olla, että tapahtuu sellaista, mikä ei ole ollut tarkoitus. Jos ongelmat lisääntyvät, se tulee kalliiksi.
Varmaa on, että maahanmuuttolakien kiristysten jälkeenkään ketään ei voi estää hakea Suomesta turvapaikkaa eikä ketään voi poistaa Suomesta, jos mikään maa ei ota henkilöä vastaan. Sen myöntävät viimein jo perussuomalaisetkin, jotka ennen vaaleja kertoivat rajojen sulkemisen ja ulkomaalaisten häätämisen olevan helppoa.
Varmaa on myös, että kauttaaltaan tiukentuvat oleskelulupa-ajat lisäävät hakemusmääriä Maahanmuuttovirastossa. Myös hallintotuomioistuimet saattavat ruuhkautua valituksista. Ja kun prosessit menevät tukkoon, koko suma seisoo. Saavatko töihin tulevat ulkomaalaiset tällöin vastauksia työlupahakemuksiinsa ajoissa?
Jotta tiukentuva maahanmuuttopolitiikka saataisiin lakien hyväksymisen jälkeen toimivaksi, vaatii se tietojärjestelmämuutoksia ja Maahanmuuttoviraston, hallintotuomioistuimien sekä poliisin ja suojelupoliisien voimavarojen vahvistamista. Siis lisää rahaa, jota hallitus ei kehysriihessä kuitenkaan antanut. Päinvastoin valtionhallintoon on asetettu kovat säästövaatimukset.
Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa useilla eri perusteilla: työ- ja opiskeluperäistä, perhesyistä, paluumuuttona ulkolaisen puolison kanssa sekä pakolaisena ja kansainvälisen suojelutarpeen perusteella. Onko järkevää, että kaikkia edellä mainittuja maahanmuuttajaryhmiä kohdella samalla tavalla, kuten hallitus nyt tekee?
Valtiovarainministeriön virkatyönä tekemissä puolueettomissa raporteissa on todettu johdonmukaisesti, että työvoimapulasta kärsivä Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa. Tästä perussuomalaiset ministerit jo ärähtivät, mutta poliittisilla lausunnoilla eivät tosiasiat muuksi muutu.
Timo Portaankorva