Siirry sisältöön

Hyvin toimiva yhteistyö luo turvaa

 

Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 21.2.2024,
kansanedustaja Hanna Räsänen

Hyvin toimiva yhteistyö luo turvaa

Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja koko maan puolustamisen periaatteeseen.

Puolustusvoimat, varusmiehet ja koulutetut reserviläiset tekevät arvokasta työtä maamme turvallisuuden eteen.

Tulen Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta. Olen käytännössä huomannut, kuinka hyvin toimiva viranomaisyhteistyö luo turvaa alueelle. Tässä epävakaassa maailmantilanteessa puolustusvoimien, rajan, poliisin ja pelastustoimen saumaton yhteistyö on erityisen tärkeää. Kevään tuloa ja lumien sulamista odotetaan alueella nyt pelonsekaisin tuntein.

Venäjän käyttämään välineellistettyyn maahanmuuttoon on kyettävä vastaamaan päättäväisesti. Viranomaisille on taattava lainsäädännölliset ja taloudelliset toimintaedellytykset vastata itärajan turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Hallitukselta odotetaan uusia päätöksiä.

Suomen jäsenyys Natossa kaksinkertaisti liittokunnan rajan Venäjän kanssa. Itärajan turvallisuuden takaaminen on Suomen, Euroopan unionin ja Naton yhteinen asia.

Lisäksi on muistettava, että turvallisuus tulee muustakin kuin puolustuksesta ja pelotteesta. Asuttu ja elinvoimainen Itä-Suomi tarkoittaa turvallisempaa Suomea.

Puolustusliitto Naton tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja turvallisuuden takaaminen koko liittokunnan alueella. Vahva ja toimintakykyinen liittokunta ehkäisee sotilaallisten kriisien syntymistä ja puolustaa jokaista jäsenvaltiotaan.

Mikäli Suomeen kohdistuisi uhka, maatamme puolustettaisiin koko liittokunnan voimavaroilla. On tärkeää, että jokainen jäsenvaltio vastaa osaltaan Naton puolustuksen ja pelotteen uskottavuudesta. Tämä velvoittaa yhtä lailla sekä suuria että pieniä jäsenvaltioita.

Turvallisuusympäristön heikennyttyä yhteisen puolustuksen ja pelotteen merkitys on korostunut. Nato on jälleen ydintehtävänsä äärellä.

Suomen osallistuminen Naton toimintaan Itämerellä on perusteltua

Suomi on jäsenyytensä ensimmäisenä vuonna kytkeytynyt Naton rakenteisiin, puolustussuunnitteluun ja liittokunnan harjoittelutoimintaan. Päätös osallistua Naton rauhan ajan tehtäviin viestii sitoutumisesta koko liittokunnan turvallisuuteen. Tehtävät parantavat maamme yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa.

Naton rauhan ajan puolustuksen tehtävät koostuvat maavoimajoukoista, pysyvistä laivasto-osastoista ja ilmapuolustuksesta.

Hallitus esittää Suomen osallistumista Naton pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella enintään 40 henkilöllä huhti- ja toukokuussa. Toinen tehtävä on osallistuminen ilmavalvontaan Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään 100 henkilöllä kesä- ja heinäkuussa.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää perusteltuna Naton meri- ja ilmavoimien tehtäviin osallistumista. Itämeri on kasvavan jännitteen alue, jossa tarvitaan näkyvää valmiutta. Merivoimien tehtävät lisäävät Itämeren vakautta ja turvallisuutta lähialueillamme.

Myös muu yhteistyö luo puolustusturvaa

Ilmavoimien tehtävä Kaakkois-Euroopassa puolestaan osoittaa sitoutumisemme koko liittokunnan turvallisuuden vahvistamiseen. Ilmavalvonnan päivystystoiminta toteutetaan yhteistyössä Iso-Britannian kanssa, joka on Suomelle tärkeä puolustuskumppani myös pohjoisella alueella.

Liittokunnan kokonaisturvallisuuden kannalta itäisen sivustan vahvistaminen on avainroolissa. Nato onkin vahvistanut maavoimajoukkoja kaikissa itäisen reunan maissa, Suomea ja Norjaa lukuun ottamatta.

Suomi ei tässä vaiheessa osallistu Naton maavoimajoukkoihin. Maavoimien rooli on keskeinen itäisen sivustan turvaamisessa. Ruotsi on jo ennen jäsenyyden toteutumista ilmoittanut osallistuvansa maavoimajoukkoihin Latviassa.

Keskusta kannustaa hallitusta etsimään tarvittavat ratkaisut, jotta myös Suomi voisi jatkossa osallistua maavoimilla Naton rauhan ajan tehtäviin. Osallistuminen toisi lisää harjoitusta maavoimien henkilöstölle ja reserviläisille sekä syventäisi puolustussuunnittelua ja yhteistoimintakykyä.

Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumalla Suomi vahvistaa omaa turvallisuuttaan, kehittää koko liittokunnan puolustusta ja edistää rauhan säilymistä.

Lue seuraavaksi

Kun maailmalla tuulee, Suomen paketti on pidettävä kasassa
Kansanedustajat kävivät keskiviikkona 12.2.2025 eduskunnassa kuluvan vuoden valtiopäivien aloituskeskustelun. Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi ryhmäpuheessaan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kaikkonen muistutti, että Keskustalla on konkreettisia eväitä parantaa Suomen talouskasvua ja pelastaa ihmisten palvelut.
12.2.2025 / Uutiset
Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotHyvin toimiva yhteistyö luo turvaa