Siirry sisältöön

Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Lähipalveluiden kurjistaminen tulee kalliiksi

Hallituksen budjettiriihessä tulee leikkuri heilumaan

Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona budjettiriiheen. Siellä hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista, julkisen talouden suunnitelmasta eli koko vaalikauden menokehyksistä sekä myös kuluvan vuoden lisätalousarviosta.

Valtiovarainministeri Riikka Purran elokuussa julkaisemat budjetti- ja kehysehdotukset toimivat neuvotteluiden pohjana. Ne noudattavat varsin uskollisesti hallitusohjelmassa sovittua sävellajia. Sairaille, vanhuksille ja vammaisille on varattu erityiset mollisoinnut, hyväosaiset saavat veronalennukset kannustavien fanfaareiden kera.

Purran kehysehdotuksen mukaan valtio ottaisi seuraavien neljän vuoden aikana lisävelkaa hieman vajaat 40 miljardia euroa. Kaiken lisäksi talouden näkymät ovat yleisesti synkentymässä. Erityisesti rakennusalalla on edessä kylmä talvi. Hallitus tekee riihessä päätöksensä VM:n vielä julkaisemattoman tuoreen talousennusteen perusteella.

Nyt jos koskaan olisi oikea aika käynnistää esimerkiksi teiden korjausvelkaa supistavia pieniä hankkeita eri puolilla maata ja remontoida homekouluja. Rahat tähän voitaisiin ottaa Turun tunnin junasta, pääministerin kotiseudun kannattamattomasta hankkeesta. Yksi budjettiriihen mielenkiintoisista kysymyksistä onkin, mihin hallitus kohdentaa neljän miljardin investointipakettinsa ja mistä omaisuudesta luopumalla se tullaan rahoittamaan.

Hallituksen täytyy riihessä päättää siitä, miten mm. työttömyysturvan leikkauksista työllisyysrahastolle syntyvät säästöt saadaan vahvistamaan julkista taloutta. Muutoin hallitusohjelman talouden tasapainotuslista alkaisi sulamaan jo heti ensimmäisessä riihessä.

Hallituksen leikkauspäätöksissä yksi keskeinen huolenaihe on päällekkäisten toimien yhteisvaikutus samoihin kansalaisiin. Yksittäisiä säästölakeja on parhaillaan poikkeuksellisen lyhyellä lausuntokierroksella, mutta niiden kokonaisvaikutuksia ei ole ainakaan vielä julkaistu. Toivottavasti hallitus katsoo riihessä viimeinkin kokonaisuutta ja käyttää oikeudentajua.

Keskustan erityinen tehtävä on vaalia Suomen ja sen kaikkien eri alueiden ja ihmisten mahdollisuuksia. Luemme budjettiriihen päätöksiä maakuntien Suomen silmälasit päässä.

Hallitus on asettanut rajut säästötavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toteutuessaan nämä leikkaukset uhkaavat romuttaa lähipalveluita eri puolilla maata.

Riihen päätteeksi hallitus pitää tiedotustilaisuuden ja julkaisee linjauksista tiedotteen. Tiedotteessa on esitelty keskeiset asiat hallituksen näkökulmasta kerrottuna. Kokonaisuudessaan ensi vuoden budjetti ja vaalikauden kehykset julkaistaan 9. lokakuuta. Eduskunta aloittaa näistä lähetekeskustelun seuraavana päivänä. Kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio on tarkoitus julkaista 21. syyskuuta.

Tuomas Vanhanen

 

Kuinka lähipalveluiden käy?

Juuri alkaneen vaalikauden yksi suuri haaste tulee olemaan ihmisten tarvitsemien lähipalveluiden turvaaminen. Tämä koskee erityisesti vuodenvaihteessa uusien hyvinvointialueiden vastuulle siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä perusopetusta ja varhaiskasvatusta, joista puolestaan vastaavat suomalaisten kotikunnat.

Lisäksi hallitus on aikeissa leikata esimerkiksi perustienpidosta, sanomalehtien jakelutuesta ja yksityisteiden valtionavuista. Hallitus on kokonaan lopettamassa esimerkiksi lentoliikenteen rahoituksen viidelle maakuntakentälle sekä nollaamassa myös toimivien laajakaistayhteyksien rakentamiselta valtion avustukset.

Onko luvatusta koko Suomen hallitusohjelmasta sittenkin tulossa vain isojen kasvukeskusten ohjelma? Sellaiseen Suomella ei ole varaa.

Keskusta tekee hartiavoimin töitä lähipalveluiden turvaamisen puolesta. Lupauksemme on tukea oppositiosta hallituksen hyviä esityksiä, mutta tarvittaessa esittää niille parempi vaihtoehto.

Lähipalveluiden turvaamisessa hallituspolitiikalla on merkitystä 

Nykyinen pääministeri- ja kuntaministeripuolue kokoomus on perinteisesti ajanut vahvaa eteläisen Suomen isoihin kaupunkeihin keskittyvää kuntapolitiikkaa. Muistissa on kymmenkuntavuotta sitten edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen ajama ns. suurkuntahanke. Se tähtäsi yli 200 suomalaisen kotikunnan lakkauttamiseen ja kuntien välisen yhteystyön karsimiseen.

Uudistus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Mutta tähteeksi tuolta ajalta jäi ”suurkuntamaastoon” uudistettu kuntien peruspalveluiden rahoitusjärjestelmä. Se on syventänyt kuntien välisiä taloudellisia eroja.

Ihmisten tarvitsemien lähipalveluiden kannalta iso kysymys kuuluu jälleen, jatkaako kokoomus perinteistä asumisen, palveluiden ja päätöksenteon keskittämiseen tähtäävää kuntapolitiikan linjaansa? Kuinka muut hallituspuolueet, erityisesti perussuomalaiset, siihen suhtautuvat?

Vastuu ihmisten tarvitsemista palveluista on istuvalla hallituksella

Jokaisen hallituksen on elettävä ajassa ja kannettava vastuuta. Tekemättömyys tai väärä hallituspolitiikan linja johtaa siihen, että lähipalvelut karkaavat ihmisiltä kauas.

Nykyiset päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset kävivät kevään eduskuntavaalit lupauksella laittaa maan asiat kuntoon. Siksi nykyisten hallituspuolueiden riveistä on vastuutonta seisoa tumput suorina ja vyöryttää aiheutuneita ongelmia edellisen hallituksen sekä kuntien ja alueiden päättäjien syyksi.

Kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden kannalta ensimmäinen hallituksen ratkaistava haaste on sote-palveluiden siirtymästä johtuvien vääristymien korjaaminen kuntien peruspalveluiden ensi vuoden valtionosuuksissa. Keskustan mielestä hallitus ei voi hoitaa hyvinvointialueiden rahoitusvajetta leikkaamalla lisää ja tuntuvasti sote-palveluiden rahoitusta, mitä se on aikeissa tehdä.

Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen on välttämätön ja sen hallitus on jo käynnistänyt. Tärkeää olisi myös purkaa kuntien ja hyvinvointialueiden palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä yhteistyötä haittaavia turhia normeja.

Vahva aluepolitiikka on lähipalveluiden turva
Kuntien lähipalveluiden rahoituksen turvaamisessa olennaista on vahva talous- ja työllisyyskasvu koko Suomessa. Se vaatii vahvaa aluepolitiikkaa, jossa valtiovalta luo edellytyksiä.
Hallituksen ohjelmateksti syleilee kaikkia suomalaisia ja alueita. Mutta jää nähtäväksi, onko tämä vain sanahelinää.

Timo Portaankorva  

 

Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Hallitus pakottaa hyvinvointialueet paniikinomaisiin päätöksiin

Keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta perumaan 1,4 miljardin sote-leikkaukset, jotka johtavat hyvinvointialueilla ”paniikinomaisiin päätöksiin”. Mattila kysyi, ymmärtääkö hallitus leikkausten aiheuttavan merkittävää kustannusten kasvua pidemmällä aikavälillä, kun erikoissairaanhoidon tarve kasvaa.

Kokoomuksen kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen syytti tilanteesta edellistä hallitusta ja totesi samalla, että ”on liian aikaista arvioida tilannetta”. Ikosen mukaan nyt haetaan ”parempia malleja” palveluiden turvaamiseksi ja hyvinvointialueet käyttävät tässä omaa harkintaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tällä hetkellä hoitoon ei pääse ja alijäämä on toista miljardia. Orpon mielestä hallitus tekee nyt ”kaikkea sitä, mitä olisi pitänyt tehdä, kun sote-uudistus tehtiin”.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko arvioi hallituksen linjan johtavan lähipalvelujen alasajoon. Saarikko ehdotti hallitukselle, että se siirtäisi Kelan maksamat yhteisarvoltaan 300 miljoonan euron matkakorvaukset osaksi hyvinvointialueiden rahoitusta. Saarikon mukaan tällä voisi olla vaikutusta lähipalveluiden järjestämiseen sekä maakuntien taksirallin hillintään.

Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen kehui keskustan Saarikon kysymystä, mutta jätti kokonaan vastaamatta siihen.

Sauli Tervaniemi

 

 

EU-komission puheenjohtaja kertasi mennyttä ja linjasi tulevaa

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kautta Euroopan komission johdossa ovat haastaneet koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi. Von der Leyen esitteli vuosittaisessa unionin tila -puheessaan unionin saavutuksia ja viittasi myös tulevaan. Unionin omaa valmistelua ovat ohjanneet tavoitteet vihreän, digitaalisen ja geopoliittisen unionin rakentamisesta.

Puheenjohtaja pohjustaa toista kautta 

Von der Leyen aloitti puheensa viittauksella tuleviin Euroopan parlamentin vaaleihin muistuttamalla siitä, että on enää alle 300 päivää siihen, kun eurooppalaiset äänestävät. Jäljellä olevana aikana komission on saatava työnsä päätökseen.

Von der Leyenin mukaan Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komissaarien työn ansiosta on toteutettu yli 90% vuonna 2019 esitellyistä poliittisista suuntaviivoista.

Saavutuksina hän mainitsi vihreän kehityksen ohjelman osana Euroopan kasvustrategiaa. Hän mainitsi esimerkkinä sen, että EU houkuttelee nyt enemmän puhtaan vedyn investointeja kuin Yhdysvallat ja Kiina yhteensä.

Vihreän kehityksen ohjelman lisäksi muina saavutuksina mainittiin muun muassa komission luomat rahoitusvälineet, joilla estettiin massatyöttömyys pahimpina koronavuosina, digitaalista ympäristöä koskeva sääntely ja EU:n Global Gateway -strategia, joka rakentaa infrastruktuuria ja taloudellisia kumppanuuksia Euroopan ja kumppanimaiden välille.

Sanomatta asiaa suoraan von der Leyen pohjusti toista kautta komission puheenjohtajaksi. Saavutusten luettelemisen lisäksi asiaa alleviivasi aikaisempaa tasapainoisempi suhtautuminen vihreän kehityksen ohjelmaan. Kun viime vuoden puheessa maataloussektori jäi huomiotta, tänä vuonna komission puheenjohtaja nosti esille ruokaturvan.

Puheenjohtajan mukaan elintarvikehuolto on turvattava ja elintarvikeomavaraisuus on tärkeää. Huomionosoitus ja kiitos maanviljelijöille olivat oikein, mutta se oli vaalitaktiikkaa. Komission esitykset ovat aiheuttaneet usein luonnonvara-alalle ongelmia.

Von der Leyen kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), jossa Suomesta on mukana Kokoomus. Komission poliittisen johdon ja EPP:n vastuulla on suunnaton sääntelyvyörytys, jolla on hankaloitettu luonnonvarojen käyttöä ja maaseudun alueiden ja elinkeinojen mahdollisuuksia.

Kiinan tuet sähköautoille tarkasteluun 

Puhe ei sisältänyt juuri uusia lainsäädäntöehdotuksia, mutta kuitenkin muutamia konkreettisia esityksiä. Sähköautojen valmistus on kasvava teollisuudenala, jossa kiinalaisyritykset valmistavat markkinoille muita halvempia sähköautoja. Halvemmat hinnat perustuvat Kiinan valtion mittaviin valtiontukiin.

Puheenjohtaja ilmoitti komission käynnistävän kiinalaisia sähköautoja koskevien tukien vastaisen tutkimuksen. Näin pyritään puolustautumaan epäreiluilta markkinakäytännöiltä.

Erityisesti Ranska on pitänyt komission suuntaan esillä kiinalaisia sähköautoja koskevan tutkimuksen välttämättömyyttä. Tullakseen uudestaan komission puheenjohtajaksi von der Leyen tarvitsee, monien muiden ryhmien ohella, myös presidentti Macronin ja Renew Europe -ryhmän tuen.

Kilpailukykyä kehitetään 

Euroopan kilpailukykyä haastavat työvoimapula, inflaatio ja liiketoimintaympäristön muutokset. Von der Leyen sanoi pyytäneensä EKP:n entistä pääjohtajaa Mario Draghia laatimaan raportin Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta.

Liiketoimintaan liittyi myös von der Leyenin kannatettava esitys EU:n pk-yritysedustajasta. Komissio nimittää ennen vuoden loppua pk-yritysedustajan, joka raportoi suoraan komission puheenjohtajalle. Komissio haluaa kuulla suoraan pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä niiden arjen haasteista.

Tukea Ukrainalle ja laajentumiskeskustelua

Sodan alettua neljä miljoonaa ukrainalaista on löytänyt turvapaikan unionista. Heille on mahdollistettu asuminen, pääsy terveydenhuoltoon ja työmarkkinoille.

Unioni valmistautuu Ukrainan jälleenrakentamiseen ja eurooppalaiseen tulevaisuuteen. Komissio on esittänyt neljän vuoden ajalle 50 miljardin euron rahoitusta maan investointeihin ja uudistuksiin.

Unioni on valmistautumassa seuraavaan laajentumiseen. Von der Leyenin mukaan Ukrainan, Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan tulevaisuus on unionissa. Jäsenyyskriteereistä ei tingitä eikä aikataulua ole ennalta määritelty.

Suuri laajentuminen muuttaisi merkittävästi unionia ja voisi tarkoittaa perussopimusten muuttamista. Von der Leyen katsoi kuitenkin, ettei perussopimusten muuttamisesta pidä tehdä laajentumisen estettä. Tässä vaiheessa on löydettävä vastauksia käytännön kysymyksiin, miten yli 30 maan unioni toimisi.

Komissio alkaa valmistella laajentumista edeltäviä politiikan tarkastuksia, joilla selvitetään, millaisia muutoksia kullekin politiikan alueelle on tehtävä laajempaa unionia varten.

Jari Haapiainen

 

Keskikaista on auki

Eduskunnan ensimmäinen istuntoviikko sujui Keskustan uuden eduskuntaryhmän näkökulmasta hyvin. Osaava joukkue löysi sopivan oppositioasennon.

Aihepiiri ei ollut tolkun edustajille aivan mieluisimmasta päästä. Eduskunta keskusteli kesän kohujen seurauksena rasismista. Viikon päätteeksi hallitus sai äänestyksessä eduskunnan luottamuksen.

Pääministeri Orpon kabinetti on rämpinyt ensimmäiset kuukautensa kohusta toiseen. Vaaleista alkaa olla pian puoli vuotta, ja pitkittyneiden hallitusneuvotteluiden jälkeen menetettiin isänmaan kannalta vielä pari kuukautta perussuomalaisten ministerien ihmiskäsitystä puiden. Toivottavasti pian päästään testaamaan hallituksen toimintakyky oikeissa lakiesitysolosuhteissa.

Pääministeripuolue kokoomus sietää perussuomalaisten puheita lähinnä sen takia, että he toivovat saavansa historiallisena pitämänsä työmarkkinauudistuksen perussuomalaisten tuella läpi.

Valitettavaa suomalaisen työelämän kannalta on se, että kokoomus otti Elinkeinoelämän Keskusliiton toivelistan lyhentämättömänä hallitusohjelmaan eivätkä perussuomalaisten neuvottelijat tajunneet tähän puuttua.

Nyt uhkaa käydä niin, että syksyllä syttyy kaikkien aikojen työmarkkinasota, jonka seurauksena myös järkevät työmarkkinauudistukset jäävät toteuttamatta. Politiikassa ei pitäisi yrittää selkävoittoja.

Jos keväällä käy ilmi, että työmarkkinauudistuksesta tulee tuluskukkaro kokoomuksen toivoman puvun sijaan, voi kokoomuksen sosiaaliliberaalisiipi on hyvin paljon allergisempi ps-edustajien puheille muista ja meistä.

Hallitusohjelmaa selatessa tulee kyllä selväksi, että perussuomalaisten hinta on ollut maahanmuutto. Muuten ohjelma on yksiselitteinen oikealle kaartava talouspaperi keskittävällä kuorrutuksella, mutta maahanmuuttolinjaukset ovat kuin eri romaanista.

Ps-neuvottelijat ovat sanelleet maahanmuuttoa koskevan osuuden sanasta sanaan yksityiskohtaisempana kuin hallitusohjelman muut osat. Se on selvästi ollut heidän ehtonsa kokoomuksen talous- ja työmarkkinalinjan hyväksymiselle.  Siinä mielessä kokoomus on entisellään: kaikki on kaupan, kun hinnasta sovitaan.

Rivien väleihin piilotetut keskittävät toimet voivat kuitenkin toimeenpanovaiheessa tulla perussuomalaisille ikävänä kylkiäisenä.

Keskustan on syksyn edetessä hyvä löytää oma omintakeinen kritiikin kärki ja tehdä kaikkensa keskittämisen pysäyttämiseksi: säästöjä ei pidä repiä heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä eikä alueilta. Lisäksi koko Suomen ja kaikkien suomalaisten osaamista tarvitaan.

Anna-Mari Vimpari

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntaryhmän viikkotiedote: Lähipalveluiden kurjistaminen tulee kalliiksi