Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan

ryhmäkuva EU:n maatalouspoliittisen ratkaisun neuvottelijoista, joiden joukossa Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen toinen oikealla

Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaiden neuvosto ovat päässeet sopimukseen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) siirtymäkauden lainsäädännön sisällöstä ja pituudesta. Kolmikantaneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaan vuosina 2021 ja 2022 jatketaan nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden sääntöpohjalla. Päätökseen sisältyy Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.

Euroopan parlamentin pääneuvottelijana toimivan europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk./Renew Europe) mukaan yli puoli vuotta kestänyt päätöksentekoprosessi käytiin läpi poikkeuksellisen tehokkaasti, sillä tavoite oli yhteinen. 

– Olen todella tyytyväinen, sillä viljelijät saavat vihdoin varmuuden jo kuuden kuukauden päästä voimaan astuvasta lainsäädännöstä. Toivon neuvottelutuloksen tuovan vakautta ja varmuutta koko ruokasektorille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, sillä ala on kärsinyt EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen viivästymisen vuoksi epävarmuudesta. Lisäjännitystä neuvotteluihin toi se, että diili solmittiin Kroatian EU-puheenjohtajuuskauden viimeisenä päivänä, kommentoi Katainen Brysselistä.

– On valitettavaa, että komissio pitää edelleen kiinni alkuperäisestä kannastaan koskien yhden vuoden siirtymäkautta eikä tässä vaiheessa hyväksynyt lainsäätäjien päätöstä kahden vuoden siirtymäkaudesta, Katainen linjaa.

EU:n lainsäätäjien päätös tarkoittaa, että vuosina 2021 ja 2022 jatketaan nykyisillä EU:n maatalouspolitiikan säännöillä, mutta luvassa on myös uusia maanviljelijöiden asemaa parantavia uudistuksia.

– COVID-19-kriisi on tehnyt valtavasti hallaa ruoka-alalle. Olen tyytyväinen, että parlamentin vaatimukset uusista viljelijän asemaa parantavista markkinatoimenpiteistä saadaan kirjattua siirtymäkauden asetukseen, Katainen kertoo.

Päätöksen myötä siirtymäkaudella tullaan laskemaan satovahinkokorvauksien alarajaa 30 prosentista 20 prosenttiin Luvassa on myös nykyistä joustavammat hyvien ja huonojen vuosien eroja tasaavat verotuskäytännöt maatalousyrityksille.

Siirtymäkaudella jatketaan nykyisiä maaseudun kehittämisohjelmia kahdella vuodella. Uusia ympäristö-, luomu- ja eläintenhyvinvointisitoumuksia on mahdollista tehdä vuoteen 2027 saakka, mikäli ne ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia.

Etelä-Suomen kansalliselle tuelle (141) sittenkin jatkoa

Sopimukseen sisältyy myös niin sanotun 141-tuen eli Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan, minkä eteen piti Kataisen mukaan tehdä paljon töitä.

On huojentavaa, että saimme neuvoteltua jatkon Etelä-Suomen kansalliselle tuelle, joka puuttui EU:n komission ehdotuksesta. Tuki jatkuu vuoden 2020 tasolla koko siirtymäkauden eli tuen aikaisempi asteittainen aleneminen poistuu. Toivon päätöksen avaavan ovia tuen jatkumiselle myös uudella ohjelmakaudella, Katainen kommentoi.

Parlamentin asema kannanmuodostajana ja Kataisen tehtävä pääneuvottelijana olivat asiassa ratkaisevia. Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista saakka säilyneellä kansallisella tuella tasapainotetaan erityisesti puutarha, sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukirakennetta ja näin kotimaisen markkinan toimintaa.

Siirtymäkauden aikana tullaan jatkamaan vanhoilla säännöillä, mutta uusilla rahoilla

Valtioiden päämiehet neuvottelevat heinäkuussa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka määrittää myös EU:n maatalouspolitiikan rahoituksen tason vuosille 2021 ja 2022. Tämän vuoksi siirtymäkauden asetus viimeistellään ja äänestetään EU-parlamentissa vasta syksyllä Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella, kun sopu EU-rahoista on löytynyt.

Kataisen edustama EU-parlamentti vastustaa leikkauksia maatalouden budjettiin. Kataisen mukaan on tärkeää, että mahdolliset leikkaukset voidaan siirtymäkauden asetuksen mukaan korvata kansallisella lisärahoituksella. Tämä on taattu siirtymäkauden asetuksen lisäksi Suomen hallitusohjelmassa.

– Kun hallitusohjelmaa lähdetään koronakriisin myötä päivittämään, on riittävästä rahoituksesta kiinni pitäminen ratkaisevan tärkeää Suomen huoltovarmuudelle, Katainen linjaa.

Lue seuraavaksi

Keskusta päivitti työperäisen maahanmuuton linjaansa
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita ja tänne saapuvien erialojen osaajien on saatava lupa-asiat kuntoon viivyttelemättä. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään maahanmuuttovirastosta sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
20.5.2022 / Uutiset
Olethan muistanut jo ilmoittautua puoluekokoukseen? Edessä mm. jännittävät varapuheenjohtajavaalit, joihin K-studio ottaa etunojaa jo tulevana torstaina. Haastateltavana Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaista Petri Honkonen, Aleksi Sandroos, Markus Lohi, Mikko Savola ja Riikka Pakarinen.
19.5.2022 / K-Studio
Keskustan luontolinjaus - kohti uutta luontosuhdetta ja kulutuksen kohtuullistamista
Keskusta on julkistanut Keskustavihreä Suomi – kohti uutta luontosuhdetta  -linjauksensa. Puolue katsoo, että ilmastonmuutos, luontokato ja jatkuva kaupungistuminen vaativat uutta luontosuhdetta. Kulutus on irrotettava kertakäyttökulttuurista ja tavaroiden elinkaarta on parannettava.
19.5.2022 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan