Keskustan vpj ja Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän pj Riikka Pakarinen: Suomessa tavoitteeksi nurmivaltaisen maidon ja naudanlihan tuotannon kasvattaminen

-Meillä Suomessa nurmet ovat yleisin pellon käyttömuoto ja niillä on suuri taloudellinen merkitys Suomelle. Jopa puolet maataloustulosta syntyy nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihan tuotannosta. Laiduntaminen antaa mahdollisuuksia eläinten lajinmukaiseen käyttäytymisen ja tukee eläinten hyvinvointia pitäen samalla yllä yhä uhanalaisemmaksi käyvää luonnon monimuotoisuutta, sanoo keskustan varapuheenjohtaja ja työryhmän puheenjohtaja Riikka Pakarinen.

Nurmenviljely oli yksi esille nousseista aiheista, kun keskustalaisempi Eurooppa -työryhmä keskusteli tänään maatalouspolitiikasta. Puheenvuorot kuultiin MEP Elsi Kataiselta, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä sekä maa- ja metsätalousministeriön virkamieheltä Sanna-Helena Falleniukselta.

-Olosuhteet Suomessa ovat todella edulliset nurmenviljelylle, sillä meillä on riittävästi vettä ja auringon säteilyä sekä viileä kesä. Nurmialaa voidaan hyödyntää koko maassa, myös niillä alueilla, joilla muu viljely ei luonnonolosuhteiden vuoksi ole tuottavaa. Siksi Suomessa olisi järkevää myös kasvattaa maidon ja naudanlihantuotantoa, sillä niiden kysyntä globaalisti on vahvaa, toteaa Pakarinen.

-On totta, että lihankulutus maailmalla kasvaa. Laatulihan, maidon, ja jalostuksen puolesta on otettava selkeästi kantaa. Näillä vastataan ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettikysymyksiin. Karjatila on monimuotoisuuden lähde. Nurmipeitteisyys, monimuotoisuus ja hiilensietokyky ovat kaikki tärkeitä elementtejä suomalaisessa maataloudessa, Pakarinen jatkaa.

Nurmi on myös väline hiilensidonnan vahvistamiseen ja sitä kautta maatalousmaan hiilinielujen kasvattamiseen. Nurmikasvit ovat tärkeitä myös viljelykierrossa ja niillä voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ilmaston muuttuessa nurmien kyky sitoa hiiltä ja parantaa maan rakennetta tulee entistä tärkeämmäksi. Nurmiviljelyllä parannetaan siis myös maatalouden kilpailukykyä.

Lisäksi nurmella on mahdollisuuksia energiantuotannossa, biotuotteiden raaka-aineena ja tulevaisuuden uutena valkuaisen lähteenä myös yksimahaisille. Kun nurmea viljellään useampaa käyttötarkoitusta silmällä pitäen, voidaan saavuttaa nurmen ilmastollisia ja maaperään liittyviä hyötyjä.

-Nurmissa ja nurmeen pohjautuvassa tuotannossa on siis vielä valjastamatonta potentiaalia. Parhaimmillaan juuri nurmipohjaisella tuotannolla voimme edistää yhtä aikaa eri tavoitteita, torjua ilmastonmuutosta ja parantaa kilpailukykyä. Jotta voimme hyödyntää ja ottaa käyttöön tämän potentiaalin, tulee meidän satsata entistä vahvemmin nurmi- ja hiilensidontatutkimukseen ja myös kansainväliseen yhteistyöhön, Pakarinen korostaa.