Puheenjohtaja Antti Kaikkonen 6.6.2026 Tampereen puoluekokouksessa

Arvoisat keskustalaiset, hyvät kokouksen osallistujat ja seuraajat, hyvät ystävät,

onhan tämä Keskustan puoluekokous aivan mahtava tapahtuma.

Meitä on täällä tänään yli 2500 ihmistä, koko viikonloppuna voi olla lähemmäs 3000. Hieno joukko mahtavia ihmisiä eri puolilta Suomea.

Ja kaikista hienointa on, että me kaikki uskomme Suomeen ja Suomen menestymiseen. Uskomme parempaan huomiseen.

Haluamme muuttaa yhdessä Suomen suuntaa. Haluamme uuden suunnan Suomelle. Kohti parempaa.

Hyvät ystävät,

istun aika paljon autossa ja ajelen kotoa Sipoosta töihin. Tai sitten ajelen jossain päin Suomea kiertämässä ja kuuntelemassa ihmisten mietteitä maailman menosta. Tunnen tämän maan kylät ja kaupungit, maat ja mannut, ihmisetkin, aika hyvin.

Maisemien vaihtuessa ja alkukesän vehreyttä ihastellessa olen miettinyt paljon Suomea. Ja tämän rakkaan isänmaamme tilannetta. Ja sitä, mikä lopulta on Suomen idea.

Ihmisten luottamus tulevaan on heikkoa. Euroopan korkein työttömyys. Raju nuorisotyöttömyys. Velkavuori kasvaa edelleen. Ja lapsiperheköyhyys kasvaa.

Ikäihmisten hoivasta on tullut uutisia, joita ei voi mitenkään hyväksyä. Politiikan ääripäät kolistelevat laitoja ja huutavat kilpaa. Naisia on surmattu Suomessa kuluvana vuonna joka toinen viikko.  Väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreja oli viime vuonna päivittäin lähes 200. Siis päivittäin.

Listaa voisi valitettavasti jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Tällaisessako Suomessa haluamme elää? Tähänkö me tyydymme, tämänkö me hyväksymme?

Me Keskustassa emme hyväksy epäoikeudenmukaista Suomea, joka vain tyytyy osaansa. Me olemme valmiita ratkaisemaan Suomen ongelmia yksi kerrallaan. Suomalaiset ansaitsevat oikeudenmukaisempaa politiikkaa ja selvän suunnan, johon kulkea.

Eikä meille riitä muutamat viimeaikaiset valonpilkahdukset taloudesta. Suomen laivan suunta pitää kääntää pysyvästi kohti menestystä ja turvallisia vesiä. Siten, että koko porukka pidetään laivassa mukana, eikä ketään heitetä yli laidan.

Sillä silmällä kannattaa myös katsoa, mistä löytyy jatkossa Suomi-laivalle kartta, kompassi ja kippari.

Hyvät ystävät,

kun mietin Suomen tulevaisuutta, ajattelen ihmisen elämää. Kaiken pitää lähteä arjesta.

Turvallinen päiväkoti ja koulu. Turvallinen työelämä. Mahdollisuudet yrittää. Rohkeutta perustaa perhe. Turvallinen ikääntyminen. Ja turvallinen mieli jättää tämä maa seuraavalle sukupolvelle.

Politiikan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että yhteiskunta kulkee ihmisen rinnalla koko tämän matkan ajan. Ja ottaa kopin, jos itse kompastuu.

Hyvät kuulijat,

Asetamme tässä kokouksessa merkittävän tavoitteen.

Keskustan tavoite on, että Suomi on maailman turvallisin maa. Maailman turvallisin maa jokaiselle suomalaiselle. Keskustan tavoite on, että Suomi on maailman turvallisin maa.

Turvallinen Suomi alkaa yhdestä pienestä hetkestä. Siitä, kun lapsi syntyy tähän maahan.

Kun vanhemmat katsovat ensimmäistä kertaa pientä vastasyntynyttä sylissään. Vaikka maailma ympärillä olisi levoton, siinä hetkessä on jotain täysin kirkasta ja selkeää.

Silloin jokainen aikuinen toivoo tälle lapselle hyvää elämää. Toivoo hänelle turvallisuutta. Toivoo hänelle mahdollisuuksia. Toivoo hänelle tulevaisuutta.

Ja juuri siinä pienessä hetkessä alkaa politiikan tärkein tehtävä. Turvata edellytykset hyvälle elämälle.

Arvoisat kuulijat,

turvallinen lapsuus. Koti. Neuvolat. Päiväkodit. Koulut.

Ja ennen kaikkea tunne siitä, että lapsi tietää olevansa tärkeä. Että hänestä välitetään.

Keskustan mielestä suomalaisessa koulussa täytyy palata jälleen perusasioiden ääreen.

Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen takaisin kunniaan. Turvalliset rajat ovat rakkautta ja luovat lapselle turvaa.

Keskustan tavoitteena on, että Suomi nousee jälleen Pisa-tulosten kärkimaaksi. Ei siksi, että kultamitali hohtaa kauniisti vaan siksi, että sivistys ja osaaminen ovat jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Vain sivistynyt suomalainen kansa voi vaurastua.

Peruskoulu oli aikanaan suomalainen ihme. Pieni maa rakensi koulun, jossa myös köyhän perheen lapsi saattoi nousta lääkäriksi, opettajaksi tai yrittäjäksi.

Se oli ja sen on oltava jatkossakin silta sukupolvien yli.

Liian moni lapsi katoaa massaan. Liian moni nuori kantaa yksinäisyyttä kuin näkymätöntä reppua. Siksi Keskusta sanoo ei uusille jättikouluille ja jättipäiväkodeille. Mittakaavan on oltava lapsen ja nuoren kokoinen.

Ei rakenneta enää uusia yli 1000 oppilaan peruskouluja.

Vedetään viiva myös siihen, että yli sadan lapsen uusia päiväkoteja ei tehdä. Panostetaan mieluummin inhimilliseen kokoluokkaan ja lähipalveluihin.

Hyvät kuulijat,

Toisen asteen jälkeen monella nuorella on edessään armeija. Kun itse kävin intin harmaissa 1990-luvulla tuntui, että ihan kaikille ei ollut selvää, mihin tällaisia Puolustusvoimia oikein tarvitaan. Nyt se on taas useimmille selvää. Maamme turvallisuuden takaaminen vaatii panostuksia. Vahvaa maanpuolustusta ja viisasta ulkopolitiikkaa.

Samalla tavoin kuin puolueen perustamisen aikoihin Keskustan tavoitteena on kansalaisten vapauden ja isänmaan itsenäisyyden turvaaminen.  Siihen tarvitaan myös kovaa turvallisuutta. Maanpuolustusta. Puolustusvoimia. Kokonaisturvallisuusajattelua. Maanpuolustushenkeä.

Keskusta haluaa kaikki suomalaiset mukaan turvallisuustalkoisiin ja kutsunnat koko ikäluokalle. Tämä uudistus oli yksi asia, jonka laitoin liikkeelle puolustusministerikaudellani. Hanke on valmistelussa ja etenee.

Jatkossakin Keskusta haluaa kehittää maanpuolustusvelvollisuutta. Turvallisuustalkoiden yksi osa on uusi koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus. Koko ikäluokkaa koskevat tulevaisuuskutsunnat toteutetaan ensin tämän vuosikymmenen lopulla. Keskustan tavoitteena on, että seuraava askel on 2030-luvulla yleinen koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus.

Ensisijainen palvelusmuoto on edelleen asepalveluksen suorittaminen, mutta vaihtoehtojakin tarjotaan. Myös siviilipalvelus uudistetaan tukemaan kokonaisturvallisuutta.

On selvää, että tulemme panostamaan voimakkaasti maanpuolustukseen tulevan kymmenen vuoden aikana. Myös Keskusta on tähän sitoutunut.

Mutta Keskusta alleviivaa, että muistakin yhteiskunnan perustehtävistä on samalla pidettävä huolta. Myös terveyspalvelut ja vanhustenhoito pitää turvata. Emmekä suostu ajamaan alas koulutusta. Poliisi, pelastustoimi ja sisäinen turvallisuuskin tarvitsee resurssinsa.

Ja joku ropo täytyy löytyä esimerkiksi liikunnan ja kulttuurinkin tukemiseen.

Suomi täytyy pitää sellaisena, että suomalaiset jatkossakin kokevat, että tämä maa on puolustamisen arvoinen.

Hyvät keskustalaiset,

turvallisuus on paljon muutakin kuin kovaa turvallisuutta.

Ihmisten turvallisuus syntyy myös siitä, että he löytävät paikkansa yhteiskunnassa.

Työn. Ammatin. Mahdollisuuden yrittää.

Työ ei ole vain palkkapäivä. Työ on osallisuutta. Työ on turvaa. Työ on rytmiä arkeen. Se on mahdollisuus rakentaa omaa elämää, kantaa vastuuta läheisistä ja katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Keskusta haluaa, että suomalaisen palkansaajan on hyvä mennä töihin. Kulunut hallituskausi ei ole ollut palkansaajien näkökulmasta kaksinen. Joustoja on lisätty, mutta turvaa ei. Keskustan mielestä sitä turvaakin tarvitaan.

Ja liian moni suomalainen herää aamulla ilman tietoa seuraavasta työpaikasta. Liian moni nuori lähettää hakemuksen toisensa perään ja saa vastaukseksi hiljaisuuden.

Ja samalla liian moni yrittäjä katsoo illalla kassaa ja miettii, riittääkö se seuraavaan palkkapäivään.

Hyvät ystävät,

Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eri puolilla Suomea. Tärkeä rooli on myös yksinyrittäjillä. Siksi Keskusta puolittaisi työnantajakulut ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, nostaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja tekisi yhteisöverotukseen laajemman yritysten kasvuun kannustavan uudistuksen.

Erityisesti itäinen Suomi tarvitsee nykytilanteessa myönteistä erityishuomiota. Keskustan jo vuosia sitten esittämä erityistalousaluekokeilu täytyy viimeinkin saada liikkeelle. Se ei saa jäädä paperiksi hallituksen hyllylle.

On oikein sanoa, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen pitää tehdä työtä. Mutta on yhtä oikein sanoa, että yhteiskunnan pitää tehdä työn vastaanottamisesta mahdollista ja työn tarjoamisesta kannattavaa.

Tarvitaan mahdollisuuksia. Tarvitaan työpaikkoja. Tarvitaan politiikkaa, joka ymmärtää sekä työnhakijan että työnantajan arjen.

Uudet työpaikat syntyvät siellä, missä lamppu syttyy aamulla aikaisin ja sammuu illalla viimeisenä. Pienissä yrityksissä, perheyrityksissä, liikkeissä ja palveluyrityksissä eri puolilla Suomea.

Siellä, missä yrittäjä tuntee työntekijänsä nimeltä ja missä jokainen palkkauspäätös tuntuu sekä vastuuna että mahdollisuutena.

Työn vastaanottamisen ja työn tarjoamisen kynnyksiä pitää madaltaa. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava, jotta lyhyenkin työn vastaanottaminen kannattaa aina.

Nuoren ja pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen tarvitaan vahvempia kannusteita.

Mahdollisuus työhön kuuluu myös osatyökykyisille ja vammaisille ihmisille. Jokaisen osaaminen pitää saada käyttöön.

Se on inhimillisesti oikein ja taloudellisesti välttämätöntä.

Arvoisat kuulijat,

Työttömyys näyttää erilaiselta eri puolilla Suomea.

Keskustan linja on, että paikallisesti tiedetään parhaiten, mikä toimii. Kunnille ja alueille pitää antaa välineitä vahvistaa työllisyyttä: oppisopimuksia, palkkatukea ja starttirahaa.

Työllisyyspalveluiden pitää olla lähellä ihmisiä ja lähellä työpaikkoja.

Ei niin, että ihminen sovitetaan järjestelmään, vaan niin, että järjestelmä auttaa ihmistä takaisin työhön. Siksi nykyinen työn pakkohakuun painostava järjestelmä on syytä räjäyttää ja tehdä tilalle uusi, työttömän oman tilanteen paremman huomioiva malli.

Työelämässä myös osaaminen vanhenee, alat muuttuvat ja moni tarvitsee uuden mahdollisuuden kesken työuran. Siksi aikuiskoulutukseen tarvitaan uusi malli.

Ihmiselle pitää antaa välineet päivittää osaamistaan.

Työpaikat ovat se valo, jota Suomi nyt tarvitsee.

Hyvät kuulijat,

Turvallisuus on myös sitä, että kriisin hetkellä maa seisoo omilla jaloillaan.

Ruoka on mitä kovinta turvallisuuspolitiikkaa. Siksi Keskustan tavoitteena on 100 prosenttinen omavaraisuusaste ruoantuotannossa.

Eilen laitoin täältä hiukan terveisiä kokoomuksen suuntaan. Ehkä tasapuolisuuden vuoksi sana myös demareiden suuntaan.

Olen pistänyt merkille, että sosiaalidemokraattien ajatuspajan raportissa pohdittiin maataloustukien roisia uudelleen jakoa. Ja näyttääpä maatalous löytyvän demareiden säästölistaltakin. SDP:n suuntaankin tässä voin laittaa terveisiä:

Jos Keskustan kanssa yhteistyötä joskus ajattelee tekevänsä, on hyvä muistaa se, että Keskusta on Suomessa se puolue joka puolustaa kotimaista maataloutta ja ruuantuotantoa. Kotimaista ruokaa ei kannata nähdä kulueränä tai ympäristöhaittana tälle maalle. Pikemminkin henkivakuutuksena.

Että sellaisia terveisiä.

Ei maatalous ole vain elinkeino. Se on yhteiskunnan juuret. Ja jos juuret kuivuvat, koko puu alkaa hitaasti kaatua.

Kotimainen ruoka on turvallisuutta. Kotimainen energia on turvallisuutta. Huoltovarmuus on turvallisuutta.

Puhdas luonto ja puhtaat vesistöt ovat turvallisuutta. Myös ne ovat Keskustalle tärkeitä.

Toimiva demokratia, kansanvalta on turvallisuutta.

Ja maakuntiemme ja alueidemme pärjääminen on turvallisuutta.

Ja juuri siksi varsinkin meidän keskustalaisten tehtävä on pitää koko Suomi elävänä, koska kukaan muu tässä Suomenmaassa ei sitä näytä tekevän. Alueiden arvostaminen on jotain, joka erottaa meidät muista puolueista.

Arvostamme kyllä suurimpia kaupunkejamme, kuten tätä Tamperetta, Turkua ja pääkaupunkiseutua. Toivomme niiden menestystä, ja teemme työtäkin sen eteen. Mutta haluamme, että samalla koko Suomi elää ja voi hyvin.

Meitä kiinnostavat myös muut Suomen kaupunkiseudut, seutukaupungit, kehyskunnat ja pienet maaseutukunnatkin. Meille näiden asukkaat ovat kaikki yhtä arvokkaita ihmisiä.

Keskustalle postinumero ei määrittele ihmisarvoa.

Hyvät ystävät,

Jossain kohtaa elämässä tulee vaihe, jolloin omat isovanhemmat tai vanhemmat vanhenevat.

Moni tunnistaa sen hetken.

Puhelu, jossa äidin tai isoäidin äänessä kuuluu ensimmäistä kertaa väsymys. Tai se hetki, kun isä tai isoisä ei enää jaksa tehdä samoja asioita kuin ennen.

Sekin on osa elämää.

Silloin ymmärtää hyvin konkreettisesti, mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, ettei rakas ihminen jää yksin silloin, kun voimat vähenevät.

Siksi me haluamme vanhustenhoidon kuntoon.

Haluamme vahvistaa kotihoitoa, omaishoitoa ja yhteisöllistä asumista. Haluamme tuoda pieniin yksiköihin perustuvan perhehoidon myös vahvemmin palveluvalikoimaan. Se on myös kustannuksiltaan hyvin kohtuullinen tapa järjestää palveluita. Selvästi edullisempi, kuin isot laitokset.

Perhehoitoa voi olla kahdenlaista. Ensinnäkin sellaista, joka tarjoaa omaishoitajuuteen tukea ja mahdollisuuden tarvittavaan lepohetkeen.

Toisekseen sellaista, jossa sen jälkeen, kun omassa kodissa ei enää pärjää, siirryttäisiin ympärivuorokautisen laitoshoidon sijaan kodinomaiseen tai konkreettisesti perheen kotioloissa sijaitsevaan hoitopaikkaan asumaan.

Perhehoito ei sovi kaikille, mutta varsin monelle voisi sopiakin. Paremmin kuin liian pitkään venytetty kotihoito tai iso hoitolaitos.

Koska vanhuuden suurin pelko ei usein ole sairaus. Vaan yksinäisyys ja osattomuus.

Keskusta haluaa jokaiselle tässä maassa mahdollisimman hyvät ja turvalliset vanhuuden päivät.

Hyvät ystävät,

turvallinen Suomi kulkee ihmisen rinnalla syntymästä vanhuuteen.

Mutta jotta tämä kaikki olisi mahdollista tulevaisuudessa, meidän on puhuttava myös taloudesta.

Suurin osa suomalaisista ajattelee, ettei omankaan talouden tulevaisuutta voi rakentaa velaksi loputtomiin.

Sama koskee valtiota.

Jos haluamme turvata turvallisuuden, koulutuksen, työn ja yrittämisen mahdollisuudet ja hyvän vanhuuden myös tuleville sukupolville, Suomen talous on saatava kuntoon.

Tarvitsemme taloudessa uuden suunnan.

Tällä hallituskaudella talouskasvu on jäänyt liian heikoksi, työttömyydessä olemme nousseet koko EU:n korkeimmalle tasolle ja velkaantuminen on jatkunut.

Eikä kyse kasvun suhteen itse asiassa ole yksinomaan tästä vaalikaudesta. Finanssikriisistä lähtien reippaampaa kasvua on ollut vain pääministeri Sipilän kaudella. Silloin, kun maassa edellisen kerran oli keskustalainen pääministeri.

Mikä vinkkinä mainittakoon.

Siksi seuraavan vaalikauden tärkeimpiä kysymyksiä on, miten Suomen julkinen talous tervehdytetään tavalla, joka ei sammuta kasvua vaan varmistaa sen?

Tällä tietoa ensi vaalikauden nettomääräinen sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Luku tarkentuu, mutta suunta on selvä. Vuoteen 2031 mennessä tarvittava nettosopeutus on mittaluokaltaan kaksinkertainen nykyisen hallituksen tekemisiin verrattuna.

Tähän ei riitä enää yksittäinen korjausliike. Tarvitaan suunnanmuutos, jolla menot saadaan pysyvästi ja kestävästi alhaisemmalle tasolle. Tarvitaan yhteiskunnallinen uudistusohjelma.

Arvoisat kuulijat,

Keskusta tulee esittelemään tarkemman sopeutuslistansa lähempänä eduskuntavaaleja. Se on työn alla, ja haluamme tuon työn tehdä huolella. Mutta periaatteemme on jo nyt hyvä tehdä selväksi.

Ensinnäkin Keskusta ei ole mukana hallituksessa, joka ei sitoudu julkisen talouden tervehdyttämiseen. Odotamme samaa selkeyttä myös kokoomukselta, SDP:ltä, perussuomalaisilta ja muilta puolueilta. Rakennetaanko seuraava hallitus parlamentaarisesti sovitun velkajarrun mukaisesti vai jätetäänkö ovi auki velkavenkoilulle?

Tämä kysymys ansaitsee selvän vastauksen ennen vaaleja, ei vasta niiden jälkeen. Keskusta ei hyväksy velkavenkoilua.

Nykyinen hallitus kertoi laittavansa velkaantumisen kuriin, mutta numerot ja tulostaulu kertovat muusta. Ei ole laitettu.

Toiseksi sopeutukseen tarvitaan laaja työkalupakki. Suomen veroaste on jo korkea, joten painopisteen pitää olla menosopeutuksissa. Keskustan lähtökohta valmistelussamme on, että noin kaksi kolmasosaa sopeutuksesta tehtäisiin menoista ja korkeintaan kolmasosa veroista.

Suomen julkiset menot ovat kansantaloutemme kokoon nähden Euroopan korkeimmat. Olemme viime vuosina menneet Ranskankin ohi. Tätä tosiasiaa ei voi kiertää.

Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava määrätietoisesti. Tekoälyn aktiivisella käyttöönotolla ja sen mahdollistamilla uusilla toimintatavoilla tavoittelemme noin 1,5 miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen.

Eläköityminen luo tähän pehmeää väylää, mikä kannattaa hyödyntää. Julkiselta sektorilta eläköityy seuraavan viiden vuoden kuluessa peräti noin 100 000 ihmistä. Kun tuottavuus paranee, osa eläköitymisen myötä vapautuvista viroista voidaan tulevaisuudessa jättää täyttämättä.

Edessämme näyttää olevan suuri murros työelämässä tekoälyn käyttöönoton myötä. Kyse ei ole siitä, tuleeko se vai eikö tule. Se tulee joka tapauksessa.

Kyse on siitä, olemmeko tässä murroksessa kuskin vai matkustajan paikalla.

Työn arvo ja työntekijän ihmisarvo eivät saa kadota murroksen alle. Tekoäly on otettava käyttöön ihmistä varten, ei ihmisen ohi. Teknologian pitää vapauttaa aikaa vaikuttavaan työhön, parantaa palveluja ja vahvistaa tuottavuutta.

Vähemmän hallintoa, raportointia ja rutiininomaisia tehtäviä. Antaa tekoälyn hoitaa näitä.

Enemmän aikaa ihmisten kohtaamisille. Siihen tekoäly ei kykene.

Kolmanneksi sopeutus on tehtävä niin, ettei se heikennä työntekoa, yrittämistä, investointeja eikä pitkän aikavälin kasvua. Menot on asetettava tärkeysjärjestykseen. Myös joitakin indeksisidonnaisia menoja on kyettävä tarkastelemaan. Sääntelyä on kevennettävä. Prosesseja on nopeutettava. Kaikkien julkisen sektorin osien on uudistuttava.

Samalla on uskallettava määritellä hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävät.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet voidaan turvata vain uudistamalla sitä, ei puolustamalla jokaista vanhaa rakennetta sellaisenaan. Meillä on vuosia ollut visio tulevaisuuden julkisesta hallinnosta. Ei Keskustan unelma vahvoista kotikunnista ja vahvoista maakunnista ole kadonnut mihinkään.

Kokoomuksenkin unelman tiedämme. Pienten kuntien rahat kelpaisivat, mutta palvelut niistä joutaa lakkauttaa, ehkä koko kunnankin. Liekö perussuomalaisilla sama ajatus, jää nähtäväksi.

Neljänneksi osa sopeutuksesta on tehtävä jo tällä vaalikaudella. Keskusta ei hyväksy sitä, että hallitus pitää vaalien vuoksi välivuoden. Syksyn budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta ja säästävät veronmaksajien euroja.

Selkeä ja järkevä ratkaisu olisi yleisen yhteisöveroalennuksen peruminen. Vielä ehtisi.

Eikä yllätys ole sekään, että veronmaksajille kalliiksi tulevan Turun tunnin junankin joutaisi mielestämme pysäyttää, odottamaan parempia aikoja. Nämä vielä ehtisi tehdä.

Hyvät suomalaiset,

Vaikka säästöjäkin tarvitaan, ei Suomi nouse vain leikkaamalla. Eikä Suomi nouse vain veroja korottamalla. Tarvitsemme kestävän kasvun Suomen. Kasvun, joka vahvistaa taloutta, mutta kunnioittaa myös ihmistä, luontoa ja tulevia sukupolvia.

Keskustan tavoite on tuplata Suomen talouskasvu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuotuisten kasvulukujen pitää alkaa kakkosella.

Ilman kasvua sopeutuksesta tulee loputon kivireki. Kasvun kanssa velkasuhde voidaan saada hallintaan ja ihmisille tulevaisuudenusko takaisin.

On aika laittaa tavalliset ahkerat työtä tekevät suomalaiset etusijalle.

Suomen kasvu ei synny vain muutamasta suurhankkeesta, vaan tuhansista yrityksistä, jotka uskaltavat palkata, investoida ja kasvaa. Yksinyrittäjiä unohtamatta.

Etätyö ja monipaikkaisuus ovat myös kasvupolitiikkaa. Kun työ ei ole aina sidottu yhteen paikkaan, useampi ihminen voi tehdä työtä omalta kotiseudultaan käsin. Se vahvistaa perheitä, alueita ja koko Suomen elinvoimaa.

Hyvät ystävät,

myös maahanmuuton turvallisuuden perään on katsottava. Maahanmuutossa tarvitaan tarkkuutta ja jämäkkyyttä. Rajat auki kaikille -politiikka ei toimi. Rikollisia tai pummeja emme maahamme kaipaa. Tulijoiden on kunnioitettava maamme lakeja ja tapoja.

Mutta vastavuoroisesti: maahan laillisesti tulleille on annettava aito mahdollisuus osallistua tämän maan rakentamiseen omalla työllään ja panoksellaan. Heitä ei pidä lannistaa rasismilla, eikä millään muullakaan. Heillä pitää olla aito mahdollisuus tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Siinä pari keskustalaista maahanmuuttopolitiikan periaatetta.

Hyvät suomalaiset,

Suomen suunta voidaan siis muuttaa. Se vaatii rehellistä sopeutusta, rohkeaa uudistamista ja kasvua koko maahan.

Ratkaisuna ei ole oikeiston kylmä leikkauspolitiikka eikä vasemmiston velalla eläminen.

Monien teistä tuntema Kari Hokkanen Seinäjoelta tuli täällä kokoussalissa vastaan eilen. Hän hahmotteli poliittisen kentän eroja.

Kun vasemmalla väijyy kateus, oikealla puolestaan ahneus. Keskustasta löytyy kohtuus.

Aika nasevasti sanottu.

Keskustan tie on turvallinen, kohtuullinen, oikeudenmukainen ja ihmisläheinen uudistamisen tie.

Me emme lupaa helppoja päätöksiä, mutta lupaamme rehellisen suunnan ja paremman päämäärän.

Keskustan vaihtoehto on työn, turvan ja tulevaisuudenuskon tie.

Hyvät ystävät,

Suomi on pieni maa.

Mutta pienellä maalla on ollut aina yksi suuri ajatus. Että tavallinen ihminen ansaitsee turvallisen ja hyvän elämän.

Se ajatus rakensi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Ja juuri nyt tuo ajatus tarvitsee puolustajia.

Ja siksi, hyvät ystävät, lopulta kaikki palaa takaisin siihen samaan hetkeen.

Siihen lapseen, jota vanhemmat pitävät sylissään.

Turvallinen Suomi tarkoittaa sitä, että tuo juuri syntynyt lapsi saa kasvaa rauhassa.

Että hän saa turvallisen koulun ja mahdollisuuden unelmoida.

Että nuorena hän löytää paikkansa maailmassa.

Että aikuisena hän voi rakentaa työn, kodin ja halutessaan perheen.

Ja että vanhana hän voi katsoa omaa elämäänsä arvokkaasti ja ilman pelkoa yksinäisyydestä.

Se on elämänkaari.

Ja juuri siitä hyvinvointiyhteiskunnassa ja lopulta tässä maassa on kyse. Toivosta. Luottamuksesta. Ja turvallisuudesta. Se on Suomen idea.

Hyvät kuulijat, lopuksi vielä:

ehkä jonakin päivänä tuo pieni ihminen, josta puhuin, voi itse pitää sylissään omaa lastaan.

Katsoa tulevaisuuteen.

Ja luottaa siihen.

Siksi Keskustaa tarvitaan.

Puolustamaan turvallista lapsuutta. Puolustamaan turvallista elämää kaikkialla Suomessa. Puolustamaan Suomea, jossa ketään ei jätetä yksin. Puolustamaan Suomea, jossa voi vanhentua turvallisesti. Ja puolustamaan Suomea, jossa oikeudenmukaisuus on jälleen voimissaan.

Hyvät ystävät,

Me olemme täällä puolustamassa Suomea.

Me emme ole täällä säilyttämässä jotakin vanhaa. Me olemme täällä rakentamassa jotakin parempaa. Kun toimimme oikein, hyvät ystävät, tämän maan parhaat päivät ovat vielä edessä.

Ne rakennetaan:

Työllä.

Rohkeudella.

Ja ne rakennetaan yhdessä.

Ja siihen työhön minä kutsun tänään jokaisen suomalaisen mukaan. Tervetuloa rakentamaan yhdessä uusi suunta Suomelle!