Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon lähetekeskustelu eduskunnassa 8.10.2024
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Anne Kalmari
(muutosvarauksin)
Etiopialainen lapsi itkee nälkäänsä. Kuuluuko se meille? Hallituksen mielestä ei oikeastaan.
Maamme taloudellinen tilanne on vakava, mutta ideologinen toisen värisiltä ihmisiltä avun poistaminen ei auta. Suomen nykyhallitus laittaa Afrikan kehitysyhteistyöhanoja kiinni eikä näe Afrikan valtioita potentiaalisena kauppakumppanina. Jos muut Euroopan maat toimisivat samoin, maailmanpoliittiset seuraukset olisivat vakavia. Venäjä ja Kiina ovat entistä aktiivisempia tässä nopeaa talouskasvua tekevässä maanosassa.
Vastavuoroisesti Afrikan valtiot ovat jo nyt yhä useammin neutraaleja koskien Venäjän ja Kiinan tekemiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Keskustan mielestä kehityspolitiikka tulee nähdä osana uusia markkinoita sekä osana turvallisuuspolitiikkaa.
Aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla Suomi vahvistaa myös omaa talouttaan. Näin vaikutamme maapallon hyväksi omilla voimavaroillamme.
Kauppa- ja kehityspolitiikka on osa turvallisuutta
On perusteltua laatia erillinen kauppa- ja kehitysyhteistyöselonteko. Se täydentää maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa tänä epävakaana aikana.
Kauppa ja kehitys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kauppapolitiikka, vienti ja kansainvälistyminen kannattaa sijoittaa samaan salkkuun. Se on suomalainen vahvuus. Suomi on ollut tässä edelläkävijä. Keskustan Paula Lehtomäki oli ensimmäinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri jo yli 20 vuotta sitten.
Yrittäjyyteen osallistaminen on tehokasta kehitysapua
Suomi on vientivetoinen kansantalous. Meidän on pyrittävä suunnitelmallisesti avaamaan uusia kauppasuhteita kasvavilla markkinoilla. Se edistää myös kehitystavoitteiden saavuttamista.
Hallitus uudistaa suurlähetystöjen toimintaa kohti viennin edistämistä. Team Finland yhdistetään lähetystöihin. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa toimia, mutta painottaa osaavaa johtamista muutosvaiheessa sekä riittäviä resursseja pk-yritysten vientiponnisteluille. Pk-yritysten viennin tukeminen luo kasvua, työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Finnfundin roolia ei tule unohtaa. Kun osallistaa kehittyvien valtioiden kansalaiset yrittäjyyteen, se auttaa paljon kauaskantoisemmin kuin hetkellinen apu.
Suomen maakuvalla on suuri merkitys siihen, onko maamme houkutteleva ulkomaisille osaajille ja investoinneille. Suomi on vaarassa tippua vauhdista.
Britannian ja Kansainyhteisön kauppakamariyhdistyksen puheenjohtaja varoitti hiljattain Suomen hallitusta rasistisesta ja muukalaisvastaisesta politiikasta. Suomen asenneilmapiirin on oltava avoimempi. Käpertyvä Suomi on köyhempi Suomi. Kansainvälisesti avoimempi Suomi on menestyvämpi Suomi.
Suomi on vaarassa tipahtaa pohjoismaisesta joukosta
Kehityspolitiikkaan kohdistuvat leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuria. Tätä menoa Suomi joutuu purkamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, kehityspolitiikan tuloksellisuus kärsii. Suomi eriytyy pohjoismaisesta viiteryhmästä.
Harjoitetulla politiikalla on vaikutuksensa Suomen maakuvaan ja ulkopoliittisiin tavoitteisiimme, kuten pyrkimykselle YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Suomi voi käyttää omaa osaamistaan globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa. Keskusta painottaa kehitysyhteistyössä erityisesti ruokaturvaosaamistamme.
Ruokaturva on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa
Kestävällä ja kannattavalla ruoantuotannolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Suomalaisyritysten korkea osaaminen bio- ja kiertotalouden kysymyksissä rakentaa kestävämpää maailmaa ja menestyvää liiketoimintaa.
Kehittyvissä taloussuhteissa on kyse myös arvoista. Tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltion periaatteista on pidettävä kiinni kaikessa toiminnassa yksittäisiä päätöksiä myöten.
Arvoisat kollegat, pyydän vielä suuntaamaan ajatuksenne konfliktialueille. Ukrainaan, Gazaan, Israeliin, Haitiin, Burgina Fasoon, Nigeriaan tai miettimään nuorta äitiä vaikkapa Suomessa. Päätän keskustan puheenvuoron saarijärveläisen kylänakkojen runonpätkään:
”Maailmanrauhasta päättäköön äitien neuvosto. Sillä, jolla on lapsi sylissään, on vain yksi päämäärä: että lapsi saisi syödä puuroannoksensa turvassa, ilman pelkoa, luottaen siihen, että tulevaisuudessa lapsi voisi elää ja opiskella maailmassa, jossa on rauha.”
Keskusta edellyttää Suomelta aktiivista ja vaikuttavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa.