Eurovaaliehdokas Venla Kajan: Opiskelijoiden ovet auki Eurooppaan

Monelle opiskelijalle vaihtoon lähtö on ensimmäinen kosketus eurooppalaisuuteen. Se on hieno esimerkki siitä, mitä EU:n vapaa liikkuvuus tarkoittaa. Toivon, että mahdollisimman moni nuori saisi hyödyntää tämän mahdollisuuden.

Helsingin Sanomien jutussa 17.3. kerrottiin, että Helsingin yliopiston vaihtojaksojen määrä on puolittunut. Vaihto-opiskeluinto on laskenut muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Vaihtojen suosion laskulle on useita syitä, mutta yleisin niistä on opiskelijoihin kohdistuva paine pusertaa opinnot valmiiksi tavoiteajassa ja näin ollen lyhentyneet opiskeluajat. Lisäksi opiskelijoiden tiukentunut taloustilanne ei välttämättä mahdollista ulkomailla opiskelua.

EU on tuonut kansainvälisyydestä haaveileville opiskelijoille paljon hyvää.

Tulevalla EU-parlamenttikaudella haluan huolehtia siitä, että opiskelijoiden liikkuvuuteen maiden välillä panostetaan ja siihen ohjataan nykyistä enemmän rahoitusta. Myös ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen kansainvälistyminen pitää turvata.

Opiskelijat ovat laaja joukko eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Siksi korkeakoulujen vaihto-opiskeluohjelmia pitää kehittää joustavammaksi, jotta myös lyhyempiä vaihtoja on hyvin tarjolla niille, joiden elämäntilanne ei salli puolen vuoden poissaoloa kotimaasta.

Monelle  opiskelijalle valmistuminen tavoiteajassa on opintolainahyvityksen aiheuttama taloudellinen välttämättömyys. Sen takia opiskelijan kannalta on tärkeää, että hänen vaihdossa suorittamansa opinnot hyväksytään mahdollisimman täysimääräisinä osaksi opiskeltavaa tutkintoa. Tässä onnistuminen käytännössä tarkoittaa sitä, että opintojen arvioinnin ja sisällön suhteen tarvitaan toimivaa koordinointia korkeakoulujen kesken. Suomi ei ole tässä asiassa mallioppilas.

Opintojen rahoituksen ja suoritusvaatimusten täytyy muuttua, jotta  opiskelijoilla on todellinen mahdollisuus hyödyntää vaihto-opiskelun tarjoama tilaisuus kehittää omaa kansainvälistä osaamista ekä kielitaitoa. Yleisesti ottaen opiskelijoihin kohdistuvaa henkistä ja taloudellista painetta pitää helpottaa, jotta suomalaisten nuorten kansainvälistyminen, kielitaito ja ammattiosaamisen kehitys eivät tyssähdä mahdottomiin vaatimuksiin.

Kansainvälinen kokemus on tärkeää paitsi opiskelijalle itselleen myös Suomen taloudelle. Olemme pieni vientivetoinen maa, jonka menestys nojaa vahvaan osaamiseen ja koulutukseen. Kansainvälinen kauppa vaatii onnistuakseen hyvää verkostoitumista, vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja vielä kerran monipuolista kielitaitoa. Suomella ei ole varaa jättää opiskelijoitaan tynnyriin kasvamaan.