Siirry sisältöön

Keskustan ryhmäpuhe selontekokeskustelussa liiallisen alijäämän korjaamisesta

Kansanedustaja Mika Lintilä

Valtioneuvoston selonteko liiallisen alijäämän korjaamisesta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Mika Lintilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

On erittäin valitettavaa, että olemme tässä keskustelussa valtion alijäämästä. Tämä selonteko on vakava paperi. Kyse on siis siitä, että Suomi on joutunut Euroopan unionissa liiallisen alijäämän menettelyyn, velkaantunut liikaa ja joutunut ns. taloudenpidon tarkkailuluokalle.

Jos hallitus olisi onnistunut hallitusohjelman mukaisesti talouspolitiikassaan, me emme olisi tässä tilanteessa.

Tämän hallituksen piti vakauttaa velkasuhde. Ei vakauttanut.

Piti taittaa velkaantuminen. Ei taittanut.

Piti luoda edellytykset 100 000 uudelle työlliselle. Ei luonut.

Piti painaa julkisen talouden alijäämä yhteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ei painanut.

Hallitus ei ole saavuttamassa ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa keskeistä taloustavoitetta. Ei ensimmäistäkään.

Arvoisa puhemies,

Selonteko paljastaa hallituksen talouspolitiikan todellisen tilan. Valtioneuvosto itse myöntää, että vuoden 2027 osalta on riski, että Suomi poikkeaa korjaavalta nettomenopolulta.

Hallitus siis tietää, että ongelma on edessä. Mutta mitä hallitus tekee?

Se ei tee tarvittavia päätöksiä nyt. Se ei korjaa kurssia nyt. Se ei kanna vastuuta nyt. Se sanoo seuraavansa tilannetta ja arvioivansa lisätoimia myöhemmin.

Tämä ei ole johtamista. Tämä on odottamista.

Tämä ei ole vastuunkantoa. Tämä on vastuun siirtämistä.

Nyt hallitus on siirtämässä laskua vaalien yli seuraavan hallituksen pöydälle.

Jos vuoden 2027 poikkeama syntyy, se pitää paikata vuonna 2028. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä voi tarkoittaa noin 2,7 miljardin euron sopeutusta heti vaalien jälkeen.
Siis 2,7 miljardia euroa välittömästi vaalien jälkeen.

Myös vuonna 2029 ja sen jälkeen tarvitaan lisää sopeutusta, jotta kiihtyvä velanotto saadaan kuriin. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa valtio ottaisi vuosina 2027–2030 yhteensä 64 miljardia euroa lisää velkaa. Tilanne on kestämätön.

Hallitus ei siis jätä seuraajilleen vain yhtä vaikeaa budjettivuotta. Se jättää pitkän, vaikean ja EU:n valvonnassa tapahtuvan korjausuran.

Arvoisa puhemies,

Viime viikolla lähetekeskustelussa oli valtion velkakaton korottaminen. Kun hallitus pyytää eduskunnalta 65 miljardin euron lisävaltuutta velanottoon, sen pitäisi myös itse sitoutua siihen, ettei se pidä lisäsopeuttamisessa välivuotta vaalien vuoksi.

Hallituspuolueet puhuvat velkajarrusta, mutta käytännössä ne ovat painaneet velkakaasua.

Samaan aikaan kun Suomi on liiallisen alijäämän menettelyssä, hallitus vie eteenpäin yleistä yhteisöveroalennusta, joka heikentää valtion verotuloja. Vanhojen voitollisten suuryritysten veroalea rahoitetaan velaksi, vaikka yhteisöveron taso ei ole Suomen investointien kynnyskysymys. Hallituksen tekemät pisteverot päinvastoin ovat merkittävästi haitanneet investointeja Suomeen.

Se ei ole vastuullista taloudenpitoa. Se on vaalipolitiikkaa veronmaksajien piikkiin.

Tietysti kaikilta puolueilta voi kysyä: oletteko sitoutuneita siihen, että seuraava hallitus toimeenpanee velkajarrusopimuksen mukaiset päätökset, vai onko ovi avoinna myös velkajarruttomille? Oireilua tästä on nyt jo selkeästi nähtävissä.

On täysin selvä, että seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan voimakkaasti, mutta se on tehtävä ajoissa ja oikeudenmukaisesti. Ei niin, että leikataan ihmisten peruspalveluista, mutta samaan aikaan jaetaan velkarahalla veroalea suuryrityksille.

Arvoisa puhemies,

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen: työtä, turvaa, yrittämistä ja tulevaisuudenuskoa.

Hallituksen on peruttava valtiontaloutta heikentävä yhteisöveroale ja ryhdyttävä lisätoimiin nyt. Ei vaalien jälkeen, vaan nyt. Muuten meillä on edessä menetetty vuosi.

Tämä hallitus on kolme vuotta syyttänyt edellistä hallitusta talouden tilasta ja viimeisen vuoden se siirtää vastuuta tulevalle hallitukselle. Tämä hallitus tulee jäämään historian kirjoihin ”välikauden” hallituksena.

Suomea ei voi johtaa vaalikalenteri edellä. Suomea pitää johtaa vastuu edellä.

Lue seuraavaksi

Varapuheenjohtaja Markus Lohi: Velkakaton massiivinen korotus ei voi olla läpihuutojuttu
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Markus Lohen mukaan hallituksen esittämä velkakaton korotus ei voi enää olla tekninen yksityiskohta, saati läpihuutojuttu.
20.5.2026 / Uutiset
Puheenjohtaja Kaikkonen: Vauhtia viranomaistiedotukseen!
Tänään perjantaiaamuna Uudenmaan alueella raportoitiin mahdollisesta miehittämättömästä ilma-aluksesta. Viime kuussa drooneja putosi lähelle asutusta Kaakkois-Suomessa. Keskustan puheenjohtaja, ex-puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan viranomaisten on parannettava tiedotustaan.
15.5.2026 / Uutiset
Puheenjohtaja Kaikkonen: Hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut – Orpon puheet eivät vastaa todellisuutta
Puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallituksen työllisyyspolitiikka on ajautunut pahasti sivuraiteelle. Samaan aikaan kun työllisten määrä on selkeästi laskenut, pääministeri Petteri Orpo antaa julkisuudessa toistuvasti kuvan tilanteesta, joka ei vastaa tilastoja eikä suomalaisten arkea.
11.5.2026 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotKeskustan ryhmäpuhe selontekokeskustelussa liiallisen alijäämän korjaamisesta