Arjen turvallisuutta parannettava toimivin järjestelmin
Keskusta kysyi varoitusjärjestelmän heikkouksista
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen pääsi eduskunnan kyselytunnin alkuvaiheessa kysymään viime viikkojen sekoilusta Suomeen harhautuneisiin drooneihin liittyen. Lainsäädäntö asiassa on sekavaa ja sulkee pois viranomaisten keskinäistä toimintaa.
– Esimerkiksi hankintalaki hidastaisi uuden vaaratiedotejärjestelmän käyttöön ottamista. Aluevalvontalaki ei tunnista drooneja lainkaan, ja Puolustusvoimilla ei ole oikeutta lähettää vaaratiedotteita suoraan kansalaisille. Eli tämä kokonaisuus täytyy saada aika ripeästi kuntoon, Kaikkonen sanoi kysyen pääministeriltä, mitä hallitus aikoo asialle tehdä.
Keskustan Hanna Räsänen jatkoi huomauttamalla, että varsinkin itäisessä Suomessa on katvealueita, joilla matkapuhelimet eivät kuulu eikä aina pysty soittamaan edes ambulanssia, kun ei ole kenttää.
– Olemme liikenne- ja viestintäministerille useita kertoja huomauttaneet tästä asiasta, ja ministeri on todennut, että tässä asiassa ei ole ongelmaa. Voin kertoa Itä-Suomessa asuvana ihmisenä, että siinä kyllä on ongelma, Räsänen huomautti ja kysyi toimenpiteistä.
Jouni Ovaska kysyi, miksi hallinnossa vain pallotellaan asioita.
– Tässä olisi nyt tärkeää, että hallituksessa joku ottaa johtajuuden koko tästä prosessista, niin että suomalaiset saavat tehokkaan, toimivan ja oikea-aikaisen järjestelmän.
Markus Lohi arvioi, että moni on vielä kyselytunninkin keskustelun jälkeen hämmentynyt, miten pitäisi toimia vaaran uhatessa.
– Jos ensi viikolla kävisi niin ikävästi, että Suomen jollekin alueelle eksyisi drooni, niin millä tavalla suomalainen henkilö saa tiedon siitä, että nyt on vaaratilanne? Kuka hänelle kertoo, miten pitää toimia?
Markku Siponen sai keskustalaisista viimeisenä kysymyksen:
– Tuntuu, että tämä ei ole ollut oikein hallussa, että ministeriöiden välillä on vastuuta siirrelty, syy on ollut aina jossakin muualla. Haluan vielä kysyä hallitukselta: kuka kantaa vastuun, että järjestelmä ei ole vieläkään käytössä, ja mikä on arvio sen valmistumisesta?
Ministerit toistelivat vastauksissaan niin teksti-tv:n kuin muidenkin kanavien olemassaoloa.
Turvallisuutta on pitää koko Suomi mukana
Eduskunta keskusteli tällä viikolla maan sisäisestä turvallisuudesta. Kaikkia puolueita yhdisti näkemys siitä, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja uhkat ovat aiempaa monimutkaisempia ja rajat ylittäviä. Painotuksissa oli silti eroja.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Hanna Räsänen korosti turvallisuuden olevan ennen kaikkea arjen sujuvuutta ja luottamusta siihen, että apu on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Turvallisuutta ei rakenneta keskittämällä, vaan pitämällä koko Suomi mukana. Kokonaisturvallisuus ei ole kuluerä, vaan investointi. Samalla vahvistetaan Suomen elinvoimaa, yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta.
Keskeinen viesti oli, että turvallisuuden on ohjattava hallituksen kaikkea päätöksentekoa. Sen tulee näkyä lainsäädännössä, talousratkaisuissa ja hallinnon uudistuksissa. Jokainen päätös voi vahvistaa tai heikentää turvallisuutta.
Kaiken keskittävä hallitus ei ole aina näin toiminut. Hankintalain muutokset ovat pakottamassa pieniä kuntia ja hyvinvointialueita luopumaan toimivista tietojärjestelmistä, mikä voi vaarantaa kyberturvallisuutta. Juuri päätetyt hallinnon leikkaukset ovat osumassa myös Kyberturvallisuuskeskukseen ja sen toimintakykyyn.
Lisäksi poliisin ja muiden viranomaispalvelujen karsiminen heikentää ihmisten turvallisuuden tunnetta ja avunsaantia etenkin maakunnissa. Jatkuvat sote-leikkaukset puolestaan kaventavat kykyä varautua kriiseihin ja vastata niihin.
Nykytilanteessa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ei ole enää omissa karsinoissaan. Suomeen kohdistuvat uhat kytkeytyvät toisiinsa. Siksi tarvitaan kokonaisturvallisuuden ajattelua, jossa varautuminen, viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan kriisinkestävyys muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Samalla on muistettava, että turvallisuus ei synny vain viranomaisten työstä. Sitä rakennetaan kunnissa, järjestöissä ja ihmisten arjessa ehkäisemällä syrjäytymistä, tukemalla nuoria ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Näin vahvistetaan koko yhteiskunnan kyky kestää kriisejä.
Timo Portaankorva
Suomi tukee Ukrainaa uudella koulutusoperaatiolla
Eduskunta kävi lähetekeskustelun valtioneuvoston selonteosta, jossa esitetään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon. Suomi osallistuu yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa Ukrainaa tukevaan koulutusoperaatio Legioon enintään 40 sotilaalla maaliskuuhun 2028 saakka.
Operaation johtomaa on Norja ja ukrainalaisten joukkojen kouluttaminen toteutetaan pysyvässä tukikohdassa Puolassa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) esitteli selonteon. Suomen osallistuminen operaatioon on osoitus sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen tilanteessa, jossa eurooppalaisten valtioiden odotetaan ottavan siitä enemmän vastuuta.
Keskustan puheenvuoron keskustelussa käytti puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola. Savolan mukaan Suomen osallistuminen Norjan johtamaan koulutusoperaatioon täydentää Suomen antamaa koulutustukea Ukrainalle. Puolassa toteutettava koulutus sopii hyvin Suomen profiiliin Ukrainan vankkana tukijana.
Savola sanoi Ukrainan kerryttäneen sotavuosien aikana huomattavaa sotilaallista ja puolustusteollista osaamista. Ukraina kykenee iskemään drooneilla syvälle Venäjälle ja maan energiainfrastruktuuriin. Ukraina on pystynyt kääntämään sodan asetelmaa omaksi edukseen.
Savolan mukaan kyseessä on vastavuoroinen oppimisprosessi, sillä Euroopalla on paljon opittavaa myös Ukrainalta.
Savolan mukaan Suomella on mahdollisuus oppia Ukrainan kokemuksista, kuten droonien käytöstä ja kansalaisten varoittamisesta drooniuhan alla. Ukrainalta saatavat opit ja kokemukset vahvistavat kansallista puolustustamme ja kokonaisturvallisuuttamme.
Eduskunta lähetti selonteon mietintöä varten ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
Jari Haapiainen
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puoluetoimiston työntekijöiden yhteystiedot
[email protected]
Part of
