Matti Vanhanen: Hybridivaikuttamisen edessä Suomen on oltava toimintakykyinen

Välikysymys Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Tapahtumat Valko-Venäjän rajalla ovat hälyttäviä. Siirtolaisia käytetään selvästi hyväksi valtiollisessa vaikuttamisessa. Valko-Venäjä pyrkii toiminnallaan painostamaan yhteistä unioniamme ja tekee sen saattamalla siirtolaiset vaaraan. Tätä ei ole hyväksytty eikä sitä pidä hyväksyä.

Tällaisessa vakavassa tilanteessa Suomen hallitus on osallistunut aktiivisesti eurooppalaisella tasolla hakemaan diplomaattista ratkaisua, jolla ei voi olla muuta lopputulosta kuin se, että Valko-Venäjä lopettaa nähdyn toiminnan – ehdoitta.

Meillä on ollut pitkä perinne Suomessa siitä, että maamme turvallisuuteen liittyvissä asioissa rakennetaan yhteistä näkemystä yli hallitus-oppositiorajan. Olisi viisasta ja Suomen edun mukaista pitää tästä kiinni. Tekemällä turvallisuuteen liittyvistä asioista sisäpolitiikkaa voi tahtomattaan mennä juuri siihen ansaan, mihin hybridivaikuttamisella pyritään.

Hallituksen puolelta on selkeästi kerrottu – ja me jokainen tiedämme sen muutenkin – että totta kai itsenäinen maa saa sulkea raja-asemansa. Me emme me olisi keinottomia. Vuonna 2016 Suomi hoiti omalla hiljaisella tavallaan poikkeuksellisen vaelluksen, joka kohdistui pohjoisimpaan Suomeen.

Suomella on kyky vastata poikkeuksellisiin tilanteisiin nyt ja myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies,

Valko-Venäjän toiminnan seurauksena yksi myönteinen asia on tapahtumassa. EU:n yhtenäisyyttä ja toimintakyvyn tarvetta arvostetaan.

Me tarvitsemme toimintakykyisen unionin koko rajakysymyksessä. Se ulottuu tällaisista poikkeustilanteista, joissa avoin raja on määrätietoisesti suljettava aina siihen, miten turvapaikanhakemisen ja pakolaisuuden juurisyihin vaikutetaan ja miten saamme kaikki unionin jäsenmaat osallistumaan kantokykyjensä mukaisessa suhteessa humanitaarisiin kustannuksiin ja pakolaisten vastaanottoon.

Ei riitä, että olemme yhtenäisiä silloin kun raja pitää puomilla sulkea – tarvitsemme yhtenäisyyttä vastataksemme ihmisyydestä -vastuustamme ihmisinä -, silloin kun sen hetki on. Tästä ei välikysyjien paperissa hiiskaista sanaakaan.

Hybridivaikuttamisen edessä meidän on unionina ja Suomena oltava toimintakykyisiä ja ihmisten edessä ihmisiä. Kumpaakaan velvoitetta ei saa unohtaa.

Samaan aikaan on kyettävä toimimaan määrätietoisesti – se ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä jatkossakin, mutta samalla kansainvälisten sopimusten mukaan. Yleensä kansainväliset sopimukset tunnistavat poikkeukselliset tilanteet ja väärinkäytökset.

Suomen on kaikin tavoin oltava valmis tukemaan sitä, mitä EU-kumppanimme Puolassa ja Baltian maissa tarvitsevat tietääksemme, että myös ne ovat valmiita tulevissa turvapaikka- ja pakolaiskysymyksissä tukemaan muita siinä laaja-alaisessa toiminnassa, johon Unionin on oltava valmis. Eikä sitä tiedä, koska syystä tai toisesta Suomi tarvitsisi muilta taakanjakokykyä.

Arvoisa puhemies,

Keskustan kanta on selvä. Meidän on huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme on kunnossa erilaisten riskien hallitsemiseksi. Meillä on aina oltava itsellämme viimesijainen ratkaisuvalta, miten toimimme rajoillamme. Ja me teemme tämän kaiken tavalla, joka on omiaan vahvistamaan kunnioitusta kansainvälisiä sitoumuksia kohtaan. Pienen maan turva on kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Nyt Valko-Venäjä saa koko muun maailman vastaansa ja lopulta heidän on juuri tästä syystä palattava käyttäytymään ihmisinä.

Ei liene pahitteeksi sanoa, että onneksi Suomella on täällä pohjoisessa naapurit, joiden kanssa rajat ovat toimineet tuota vuoden 2016 hetkellistä häiriötä lukuun ottamatta mallikkaasti. Me olemme hoitaneet oman tehtävämme ja naapurimme ovat tehneet samalla tavalla omilla puolillaan rajaa. Ja jos epäselvyyksiä on, niistä täällä pohjoisessa neuvotellaan heti ensin rajavartioiden kesken ja sitten tarvittaessa kaikilla muillakin tasoilla.

Kaikessa kannattaa muistaa, että rajan olemassaolo ja sijainti itsessään perustuu sopimuksiin ja niiden kunnioittamiseen ja vastaavasti rajan toiminnan on myös nojattava yhteisiin kansainvälisiin pelisääntöihin ja sopimuksiin. Tätä sopimuksenvaraisuutta Suomi ja EU toiminnallaan tukevat.