Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025.
Keskustan ryhmäpuheenvuoro 13.11.2024, Keskustan puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja
Antti Kaikkonen
(muutosvarauksin)
Suomi osallistuu ensi vuonna toista kertaa Naton rauhan ajan puolustuksen tehtäviin. Kuluvana vuonna osallistuimme Naton pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä ja ilmavalvontaan Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä.
Suomi jatkaa pitkäjänteisesti osallistumista Naton miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osallistumme myös pysyvän laivasto-osaston toimintaan samalla alueella.
Merivoimien tehtävillä Nato osoittaa valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan yhdessä. Tehtävä on merialueiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeä. Osasto vastaa strategisesti tärkeiden merireittien valvonnasta ja suojaamisesta.
Itämeri on kasvaneen jännitteen alue. Naton läsnäolo ja Merivoimien suorittamat tehtävät lisäävät vakautta ja turvallisuutta lähialueillamme.
Kuluneena vuonna osallistuimme ilmavalvontaan Kaakkois-Euroopassa kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Puolustusvoimat osallistuu ensi vuonna enintään kahdella hävittäjällä ja kolmella varakoneella Naton Air Policing -tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä kolmen viikon ajan.
Suomi kantaa oman vastuunsa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta koko liittokunnan alueella. Keskusta pitää perusteltuna näihin molempiin Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumista.
Yhteistoiminta parantaa myös omaa turvallisuuttamme
Tehtävät parantavat yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa, vahvistavat omaa turvallisuuttamme ja kehittävät koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta.
Puolustusliitto Nato on transatlanttisen yhteistyön kulmakivi. Tähän yhteistyöhön on panostettava ja sen on toimittava, jotta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka pystyvät yhdessä vastaamaan kasvaviin turvallisuushaasteisiin.
Yhdysvaltain presidentinvaalien myötä maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotuksiin voi tulla muutoksia. Euroopan on pystyttävä ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Tämä tarkoittaa puolustusmenojen riittävää resurssointia Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista. Ensimmäinen askel on se, että kaikki Naton jäsenmaat täyttävät Naton nykyisen 2 prosentin kriteerin puolustukseen. Edessämme on keskustelu seuraavista askelista.
Hyvin toimiva Nato turvaa parhaiten vakautta ja rauhaa jäsenmaissaan. Yhdysvaltain ja Euroopan yhteistyö on tässä avainasemassa.