– Nyt hallitus on valmis myymään valtion rautateitä ja lentokenttiä. Keskustalle tämä resepti ei maistu. Mitä, milloin ja kenelle myydään ja mitä rahoilla tehdään, jotta ne palvelevat koko Suomea ja kaikkia suomalaisia?
Tätä kysyi eduskunnan kyselytunnilla Keskustan Vesa Kallio, joka myös epäili, että valtio myy kaiken tuottavan varallisuuden ja jäljelle jäävät vain velat.
Keskustan Markus Lohi ennusti, että myynti saattaa tulla kalliiksi ja kysyi, lupaako hallitus, ettei myy tärkeää omaisuutta.
Hanna Kosonen jatkoi huomauttamalla, että taloustieteen oppien mukaan omaisuuden tuotto-odotuksen pitäisi olla korkeampi kuin valtion velasta maksettu korko.
– Nyt te, arvon hallitus, olette myymässä vähintään yli viiden prosentin tuottoa tekevää omaisuutta neljällä miljardilla eurolla esimerkiksi pääministerin suosikkijunan rahoitusta varten, vaikka Turun tunnin junaa ei kannata edes valtiovarainministeriö.
Keskustalaisista outokumpulainen Hanna Räsänen pääsi vielä lopuksi kysymään vaasalaiselta omistajaohjausministeriltä maakuntien lentokenttien myyntiaikeista.
– Voitteko nyt sanoa, että esimerkiksi Vaasan kenttä tai Joensuun kenttä ei ole edes osin menossa myyntiin?
Ministeri myönsi, että hallituksessa ”ollaan hieman säädetty näitä vähimmäisomistusrajoja”. Hänen mukaansa säätö mahdollistaa ”tiettyjä asioita tulevaisuudessa”.
Pirkko Määttälä
”Tämä välikysymys on hätähuuto ihmisten tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen puolesta.”
Näin dramaattisesti alkaa Keskustan ja Liike Nyt:n viikolla eduskunnassa jättämä välikysymys. Kokoomus-persuhallitukselle suunnatussa paperissa muistutetaan, että läheskään kaikilla suomalaisilla ei ole varaa yksityislääkärikäynteihin, ei vapaaehtoista sairausvakuutusta eikä käytössään työterveydenhuollon palveluja.
Edelleen todetaan, että hallitus romuttaa palveluita ja välinpitämättömyydellään pilaa sote-uudistuksen. Juuri nyt hyvinvointialueet tarvitsisivat joustoja ja tukea uudistustyölle.
Välikysymyksen kyljessä Keskusta muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan pelastaa.
– Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista. Antaisimme hyvinvointialueille paremmin aikaa laittaa taloutensa kuntoon, jotta terveysasemia ja muita lähipalveluja ei jouduta ajamaan alas. Parantaisimme perusterveydenhuoltoa yksityisten terveysjättien tukemisen sijaan, jotta hoitojonot lyhenisivät ja päivystysten ruuhkat helpottaisivat. Ottaisimme käyttöön omalääkärit ja -hoitajat, listaa Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen joitain Keskustan ratkaisuja.
Myös muita ratkaisuja Keskusta tarjoaa omassa vaihtoehdossaan. Välikysymyksen lopussa hallitukselta kysytään lisäksi suoraan, milloin se lopettaa väärien väitteiden levittämisen sote-uudistuksesta ja alkaa tukea hyvinvointialueita lähi- ja peruspalvelujen uudistamistyössä.
Lue välikysymys kokonaisuudessaan
Keskustan ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamiseksi
Kokoomuksen ja perussuomalaisten Orpon-Purran hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka vaikeuttavat tavallisten ihmisten elämää. Hinnat ovat valmiiksi korkealla, mutta silti monia arjen veroja nostetaan.
Vuosi sitten hallitus lupasi olla tekemättä isoja veromuutoksia. Nyt valtiovarainministeri on joutunut muuttamaan lupauksia. Syyskuussa yleinen arvonlisävero nousi jo 25,5 prosenttiin, mikä tekee siitä Euroopan toiseksi korkeimman.
Hallitus aikoo myös vuodesta 2025 alkaen nostaa alennettua arvonlisäveroa 14 prosenttiin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi majoitukseen, liikuntaan, kulttuuriin, henkilökuljetuksiin ja lääkkeisiin.
Keskusta ei hyväksy päätöstä ja pitäisi veron ennallaan 10 prosentissa. Matkailu- ja kulttuurialat eivät kaipaa hinnankorotuksia, kun ne vasta toipuvat koronasta. Myös mm. liikkumiseen kannustaminen vaikeutuu, jos hinnat nousevat. Tämä on ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa lisätä liikuntaa kaikissa ikäluokissa.
Keskusta tukee hallituksen ehdotusta alentaa kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen arvonlisäveroa. Tämä on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. On hienoa, että se nyt toteutuu.
Keskusta ei hyväksy kotitalousvähennyksen leikkausta. Kotitalousvähennys on tärkeä monelle perheelle, sillä se auttaa saamaan apua arjen töissä ja remonttien toteutuksessa. Vuonna 2022 kotitalousvähennystä hyödynsi yli puoli miljoonaa suomalaista. Hallituksen suunnittelema 100 miljoonan euron leikkaus ja määräaikaisen korotuksen poistuminen yhdessä arvonlisäveron kiristysten kanssa lisäävät harmaan talouden riskiä.
Keskusta ehdottaa, että kotitalousvähennys pidetään vuoden 2024 tasolla. Keskusta jatkaisi hoito- ja hoivapalveluiden, fysioterapian sekä kotitaloustöiden, kuten siivouksen, vähennysoikeutta 60 prosentissa ja enimmäismäärää 3500 eurossa. Remonttien osalta Keskusta säilyttäisi vähennysoikeuden enimmäismäärän 2250 eurossa ja vähennysprosentin 40 prosentissa. Hallitus haluaa laskea enimmäismäärän 1600 euroon ja vähennysprosentin 35:een sekä nostaa omavastuun 100 eurosta 150 euroon.
Keskusta haluaa myös parantaa yksinhuoltajien ja sinkkujen asemaa esittämällä heille kaksinkertaista kotitalousvähennyksen enimmäismäärää verrattuna kahden veronmaksajan kotitalouksiin.
Hallituksen veropoliittinen linja näivettää talouskasvua entisestään. Keskusta sen sijaan haluaa tuplata talouskasvun.
Tuomas Vanhanen
Eduskunta kävi lähetekeskustelun valtioneuvoston selonteosta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti edellisen hallituksen puolustusministeri, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen.
Venäjän hyökkäyssota ja Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat lisänneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä.
Suomi jatkaa pitkäjänteisesti osallistumista Naton miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osallistumme myös pysyvän laivasto-osaston toimintaan samalla alueella.
Puolustusvoimat osallistuu ensi vuonna enintään kahdella hävittäjällä ja kolmella varakoneella Naton Air Policing -tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä kolmen viikon ajan.
Kaikkonen sanoi Keskustan pitävän perusteltuna näihin molempiin Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumista. Kaikkosen mukaan tehtävät parantavat yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa, vahvistavat omaa turvallisuuttamme ja kehittävät koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta.
Kaikkonen kiinnitti huomiota Yhdysvaltiain presidentinvaaleihin, joiden myötä maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotuksiin voi tulla muutoksia.
– Euroopan on pystyttävä ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Tämä tarkoittaa puolustusmenojen riittävää resurssointia Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista.
Kaikkonen sanoi puolustusliitto Naton olevan transatlanttisen yhteistyön kulmakivi. Yhteistyöhön on panostettava ja sen on toimittava, jotta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka pystyvät yhdessä vastaamaan kasvaviin turvallisuushaasteisiin.
Hyvin toimiva Nato turvaa parhaiten vakautta ja rauhaa jäsenmaissaan. Yhdysvaltain ja Euroopan yhteistyö on tässä avainasemassa.
Jari Haapiainen