Siirry sisältöön

Välikysymyksen 1. allekirjoittajan puheenvuoro: Lähipalvelut pitää turvata yhdessä

18.10.2023

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta

Välikysymyksen 1. allekirjoittajan vastauspuheenvuoro eduskuntakeskustelussa 18.10.2023

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko

(muutosvarauksin)

Lähipalvelut pitää turvata yhdessä

”Jättääkö Keskusta välikysymyksen itselleen?”, on päähallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten riveistä kyselty.

Vastaus kysymykseen on: Ei. Keskusta teki välikysymyksen Petteri Orpon hallitukselle, jolla on nyt valta ja vastuu tuoda eduskuntaan esityksiä. Keskusta teki välikysymyksen, koska olemme vakavasti huolissamme jokaisen suomalaisen perustuslailla turvatusta oikeudesta terveyspalveluihin ja sosiaalipalveluihin.

Hyvinvointialueet eivät tulleet valmiiksi sillä, että niitä koskeva uusi laki vihdoin viime kaudella nuijittiin kasaan. Kukaan riveistämme ei ole koskaan väittänyt, että rakenteet ja palvelut olisivat kerralla täydelliset. Nythän kaikki vasta alkaa.

Hyvinvointialueet ovat vastanneet palveluista vasta reilut 9 kuukautta. Lähiaikojen tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat kokoaan suurempia. On kyse ihmisten luottamuksesta päättäjiin ja koko hyvinvointiyhteiskuntaan.

Mikä on hallituksen linja suomalaisten palveluiden suhteen?

Tämä välikysymys rohkaisee – tai tarvittaessa pakottaa – maan hallituksen kertomaan, mikä on heidän linjansa suomalaisten tärkeimpinä pitämien palveluiden suhteen.

Siitä linjasta on kiinnostunut paitsi Keskusta, niin myös hallituspuolueiden omat paikalliset päättäjät hyvinvointialueilla. Linja kiinnostaa myös niitä satoja tuhansia suomalaisia, jotka päivittäin työskentelevät sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ja ennen kaikkea hallituksen linjalla on väliä heille – meille kaikille – jotka itse tai joiden läheiset palveluita käyttävät.

Ydin on tämä: Petteri Orpon kokoomus, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n tuella on päätynyt näkemykseen, jonka mukaan suomalaisten terveys- ja sosiaalipalveluista on varaa leikata todelliseen tarpeeseen nähden 1,4 miljardia vaalikauden loppuun mennessä.

Summa on yhtä suuri kuin koko Pohjois-Savon alueen terveys- ja sosiaalipalveluihin vuodessa kuluva euromäärä. Te teette näin välittämättä siitä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat maaliskuussa ennen vaaleja meille puolueille tähdentäneet, ettei hyvinvointialueilta ole varaa leikata vaarantamatta palveluita.

Hyvinvointialueet joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen

Lisäksi maan hallitus ei ole vielä kertonut, mitä se aikoo tehdä sote-lain liian kireälle vaatimukselle kattaa pakkasella oleva talous miinuksesta plussalle kahden vuoden kuluessa. Kun alijäämää alueille on kertynyt toista miljardia – enemmän kuin koko Satakunnan vuosittaisen budjetin verran – on kohtuutonta olettaa, että sen kurominen umpeen kahdessa vuodessa olisi mahdollista.

Jos hallitus ei muuta lakia, alueille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin toteuttaa kylmäkiskoisia lähipalvelujen leikkauksia. Hallitus on siis pakottamassa hyvinvointialueita sulkemaan neuvoloita, perhekeskuksia, hammashoitoloita, terveysasemia, vuodeosastoja ja hoivakoteja.

Koko sote-uudistuksen ydin on romuttumassa Orpon-Purran linjalla. Peruspalvelujahan tässä piti vahvistaa.

Yhteistyön hengessä yli hallitus-oppositiorajojen, teemme tänään kuusi konkreettista ehdotusta tilanteen parantamiseksi. Asia on yhteinen. Me emme väistä vastuutamme – älkää hyvä hallitus tekään.

Jokainen tarvitsee lähipalveluita joskus

Keskustalle lähipalvelut ovat kokonaisuus, jossa jokaisella on oikeus tiettyihin perustason palveluihin kotikunnassaan.

Parhaimmillaan palvelut tulevat jopa kotiin asti – kuten kotisairaalatoiminta, lapsiperheiden kotiapu tai kotitietokoneella toteutettu lääkärin vastaanotto. Uskomme palveluiden uudistamiseen – digitaalisiin ja liikkuviin palveluihin. Tekoäly ja teknologia tulevat helpottamaan ja parantamaan palveluita ja ammattilaisten arkea – ratkaisut ovat jo täällä.

Pidämme myös oikeana sitä, että ikäihmisten palveluita kehitetään niin, että on vaihtoehtoja ympärivuorokautisen hoivakodin ja yksin kotona selviämisen välillä.

Palveluiden alasajo ei auta ketään

Periaatteemme kuitenkin on, että nyt ei pitäisi alasajaa terveysasemia ja hoivakoteja, kun mitään todellista ja yhtä vaikuttavaa ei ole luvata tilalle. Hallituksen linja näyttää olevan päinvastainen. Vetoamme, että harkitsette linjanne vielä uudelleen.

Lähipalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Ei voi olla niin, että ensiksi sammutetaan valot terveysasemilta – naps, naps, naps – ja sitten joskus ehkä mietitään, keksittäisiinköhän diginä, liikkuvana ja etänä jotakin tilalle.

Keskustalla on selkeä vaihtoehto

Ehdotuksemme lähipalvelujen turvaamiseksi ovat:

1. Hyvinvointialueiden 1,4 miljardin euron rahoitusleikkaukset perutaan. Tulemme vaihtoehtobudjetissamme perustelemaan, että se on täysin mahdollista valtiontaloutta vaarantamatta.
2. Hyvinvointialueille annetaan lisäaikaa tasapainottaa talous. Keskusta on jättänyt lakialoitteen alijäämän kattamisajan pidentämisestä kahdella vuodella.
3. Matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron potti siirretään Kelalta hyvinvointialueille. Silloin aluepäättäjät voivat vertailla, kuinka kannattavaa on sotepalvelupisteen sulkeminen verrattuna siihen, että palveluja tarvitsevat istutetaan takseihin kymmenien tai jopa satojen kilometrien päähän. Siirron myötä voisi myös suunnitella välttämättömiä kuljetuksia taloudellisemmin.
4. Hallitus toteuttaa viipymättä valtakunnallisen ratkaisun vuokratyövoiman liiallisen käytön kitkemiseen. Tämä moninkertaisten palkkojen maksatus keikkatyöläisille on moraalikato, jota emme voi hyväksyä.
5. Hallitus toteuttaa viipymättä hallitusohjelmaan kirjaamansa ammatinharjoittajamallin käyttöönoton. Tietojemme mukaan asialle ei ole tehty vielä mitään.
6. Hallitus ottaa myös oppositiopuolueet mukaan hallitusohjelman mukaiseen sotepalveluiden rahoitusmallin uudistuksen valmisteluun. Asia on kauaskantoinen ja alueilla tärkeä yli hallitus-oppositio-rajojen.

Hyvät kokoomuslaiset ja perussuomalaiset,

Arvioni on, että ette te pärjää enää kovin pitkään hokemalla ”mutta kun edellinen hallitus”. Tiedätte itsekin, että teillä ei ole ollut esittää minkäänlaista toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa uudistukselle. Yksi jos toinenkin kokoomuksen toiveuni on mätkähtänyt vuosien varrella perustuslain seinään.

Joka päivä, joka hetki jossain päin tätä maata syntyy uusi suomalainen, kuolee jonkun läheinen, joku odottaa masentuneena lääkäriin aikaa loputtoman pitkään, jonkun selkää fysioterapeutti kuntouttaa. Juuri nyt monessa hoivakodissa lähihoitaja auttaa ikäihmistä iltapäiväkahvilla. He ovat oikeutettuja kuulemaan näkemyksenne.

Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa

Hallitus väittää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon menee liikaa rahaa. Kuitenkin OECD:n vertailussa Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon bruttokansantuotteella mitattuna.

Juuri nyt keskeisimmät syyt hyvinvointialueiden ahdinkoon ja alijäämiin ovat pitkittynyt inflaatio, koronpandemiasta kertynyt hoitovelka, tietojärjestelmien muutoskustannukset, alan palkankorotukset, kohonneet vuokrakustannukset sekä työntekijäpulassa erittäin kalliisiin ostopalveluihin turvautuminen. Ne ovat nostaneet hyvinvointialueiden menoja ennakoimattomasti. Se ei ole yhdenkään hallituksen syy, mutta se on silti totta.

Olennaista on, mitä tälle vakavalle tilanteelle nyt tehdään. Te vastaatte hätään niin, että teette ihmisten perustuslailla turvatuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista itsellenne hallituksen suurimman säästökohteen. Tämän päätöksen kanssa Keskustalla ei ole mitään tekemistä. Se on vain ja ainoastaan Orpon hallituksen päätös.

Nyt julkisuudessa on myös esitetty sellainen tulkinta, että ei tämä 1,4 miljardia kokonaisuudessaan olekaan mikään todellinen leikkaus. Se tekee tästä kaikesta vielä erikoisempaa  – kun kuitenkin olette tämän varaan laskeneet suurimman lupauksen miljardisäästöistä. Eli onko hallituksen talousohjelma ja sote sittenkin ristiriidassa?  Mitä alueiden nyt siis kannattaa tehdä? Pitää tätä suuren luokan bluffina vai elää kuten hallitusohjelma opettaa ja leikata kaikkialta? Kertokaa se täällä tänään.

Tiedossanne täytyy olla myös pula ammattitaitoisista sote-alan henkilöstöstä. Vastuuministeriön teille hallitusneuvotteluihin toimittaman muistion mukaan viiden seuraavan vuoden aikana on eläköitymässä yhteensä kymmeniä tuhansia lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja erikoislääkäreitä. Vastaatte henkilöstöpulaan lakkauttamalla aikuiskoulutustuen ja tiukentamalla työperäistä maahanmuuttoa. Järjetöntä.

Kriisiä pitää ratkaista yhdessä

Me keskustalaiset haluamme, että me puolueet voimme yhdessä pitää kiinni siitä lupauksesta, jonka jokainen meistä taisi antaa aluevaaleissa talvella 2022. Pidimme tärkeänä, että lähipalvelut turvataan.

Mihin tämä ajatus on hallitukselta unohtunut? Sanokaa siis täällä tänään suoraan, onko tässä kaikessa kysymys teidän ideologisesta valinnastanne, keskittämisestä? Siitä, että asuinpaikasta riippuen ihmiset saavatkin mielestänne olla eriarvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen.

Jos kyse on siitä, että haluaisitte hyvinvointialueita olevan vähemmän, ymmärrättehän hyvä kokoomus, että jokainen alue tekee nyt alijäämää – myös väkirikkain Uusimaa. Ja että hallinnon kustannusten piikkiin näiden ongelmien laittaminen on liian yksinkertaistavaa. Ja jos kysymys on vain rahasta ja säästämisen halusta, vakuuttakaa meidät edes siitä, että olette tietoisia linjanne johtavan entistä suurempiin kustannuksiin erikoissairaanhoidossa. Että mitään todellisia säästöjä ei pitkällä aikavälillä synny.

Jos hyvinvointialueille annetaan nyt aikaa ja työrauha, säästöjä ja tuottavuutta löydetään järkevämmistä paikoista kuin lähipalveluista. Hallitus ei tähän mennessä ole tuonut esille ratkaisuja, joilla se olisi turvaamassa ihmisille välttämättömiä lähipalveluita, varmistamassa hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää perustuslain mukaiset palvelut ja riittävän rahoituksen palveluiden järjestämiseen. Tästä syystä Keskusta esittää, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

 

Lue seuraavaksi

Keskusta tiukkana ruuantuotannosta, taloudesta ja EU-asioista
Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta täyttämään EU-politiikassa lupauksensa viljelijöille. Myös kokoomuksen MEP-ehdokkaiden valmiutta leikata ruuantuotannosta ihmeteltiin .Eduskunnan välikysymyskeskustelussa Keskusta puolestaan tarjosi talouteen oman, hallitusta oikeudenmukaisemman vaihtoehtonsa. Hallituksen EU-tavoitteet näyttäytyvät toistaiseksi höttöisinä eivätkä yhteisvelan ja ennallistamisasetuksen osalta kelpaa Keskustalle. Eduskunnan viikko on näyttänyt myös vastatuulta hallituksen olutlaille. Enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä vastustaa hallituksen ajamaa vahvempien alkoholijuomien ruokakauppamyyntiä.
17.5.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
Keskustalaiset muistuttivat eduskunnan välikysymyskeskustelussa, että Suomi on saatava oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla kasvun tielle. Keskustalla on tähän vaihtoehdot omassa linjassaan. Ryhmäpuhuja Eeva Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on hallituksen toimin ollut. Suomalaisille voidaan järjestää töitä ja talous kasvuun, terveysasemat ja muut lähipalvelut voidaan pelastaa. Keskustan ja Liike Nytin jättämän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Keskustan Markus Lohi muistutti yhdessä ryhmäpuhujan kanssa, että aina on vaihtoehtoja. Etenkin silloin, kun vallanpitäjät väittävät, että vaihtoehtoja ei ole.
15.5.2024 / Uutiset
Eeva Kalli: Vallalla kova politiikka ja otteet
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoi välikysymyskeskustelun ryhmäpuheessa, että politiikassa toista ei enää tulla puolitiehen vastaan. Sillat palavat ja luottamus niiden mukana. Hallituksen toimet eriarvoistavat ihmisiä, syövät orastavan kasvun eväitä ja heikentävät luottamusta. Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on ollut. Keskustalla olisi siihen keinoja.
15.5.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaBlogit ja ryhmäpuheenvuorotVälikysymyksen 1. allekirjoittajan puheenvuoro: Lähipalvelut pitää turvata yhdessä