Siirry sisältöön

Eduskuntakeväästä ennakoidaan tuulista

 

Keskusta kysyy, miksi ministeri soutaa ja huopaa

– Te, arvoisa puolustusministeri, olette ristiriitaisilla lausunnoillanne saanut aikaan reserviläisten eroaallon, huomautti Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Ovaska vaati selitystä, miksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) oli ensin Kyrönmaa-lehdessä kertonut aikovansa estää reservistä karkaamisen, ja myöhemmin kiistänyt sanomansa.

– On syntynyt vakava epäselvyys vakavassa asiassa. Mikä on teidän ja hallituksen linja tänään, Ovaska kysyi.

Puolustusministeri Häkkänen myönsi, että sananasettelu ei ”osunut lankulle”. Häkkänen selitti, että on aiheellista varmistaa, ettei reserviin perustuva puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.

Ovaska kiitteli puolustusministeriä virheen myöntämisestä, mutta halusi myös varmuuden siihen, ettei vastaavia epäselviä ulostuloja enää synny.

Entinen puolustusministeri, Keskusta Mikko Savola totesi, että ministerin lausunnot ovat aina kuin moukarilla löisi. Savolan mukaan avainkysymys on, aikooko ministeri estää reservistä eroamisen vai ei. Savola muistutti myös, että maanpuolustustahdon vahvistaminen on näinä aikoina erityisen tärkeää.

– On ihmisiä, jotka haluavat palata reserviin, jos ovat äkkipikaisuuksissaan sieltä eronneet, tai siviilipalveluksen jälkeen suorittaa asepalveluksen. Heihin pitäisi nyt erityisesti kiinnittää huomiota, Savola totesi ilmaisten keskustalaisten huolen aiheeseen liittyen.

Sauli Tervaniemi

 

 

Eduskuntaan luvassa myrskyisä kevät

Alkaneella eduskunnan kevätkaudella Keskustalla on tavoitteena raivata tilaa poliittiselle keskikentälle ja lunastaa uskottavuutta talouspolitiikassa. Ajamme kolmannen tien talouspolitiikkaa. Siinä talouskasvu on paras lääke Suomen rakenteellisiin ongelmiin. Keskustan mielestä kasvu turvataan koko maan voimavarat hyödyntäen ja työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta rakentaen. Työnteon pitää aina olla kannattavaa, riskinotosta pitää palkita, mutta heikommasta pidetään huoli.

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen lisäksi kevättalvea leimaa vahvasti Suomen heikkenevä talous. Konkurssiaalto ja kustannusten nousu alkavat näkyä myös työllisyydessä, ja kasvun näkymät ovat julkisen velan, Venäjän läheisyyden ja jäykkien työmarkkinoiden takia heikommat kuin verrokkimailla. Venäjän pelon rinnalle saattaa ihmisten mielissä hiipiä pelko siitä, miten oman ja maan talouden käy.
Poliittinen järjestelmämme on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskuntaa olisi lähdettävä joiltakin osin purkamaan. Aiemmat suuret talouskriisit, kuten 90-luvun lama ja koronakriisi, ovat olleet äkillisiä ja arvioitavissa väliaikaisiksi. Niissä kaikki puolueet ovat kohtuullisen huoletta voineet luottaa kansantalouden lähtevän jossain vaiheessa taas kasvuun.

Nyt politiikan fokus on työmarkkinoiden uudistamisessa. Se jakaa kansaa ja puoluekenttää rajusti. Hallitus ei ole perääntymässä leikkauslinjauksistaan ja työntekijäjärjestöt tulevat ajamaan työtaistelutoimet yleislakkoon verrattavaan tilanteeseen. Työnantajaleiri on arvioinut lakkojen tappiot ja laskee, että tällä hallituspohjalla kannattaa mennä näissä asioissa loppuun asti.

Kokoomus seisoo horjumatta hallitusohjelman kirjausten takana ja pitää työmarkkinatoimia omana tehtävänään. Perussuomalaisten kannattajakunnasta ja osin ryhmästäkin alkaa kuulua kritiikkiä varsinkin leikkauksia kohtaan. Niin kauan kuin vahva johtajuus kuitenkin tuottaa siedettävää gallup-tulosta, puheenjohtaja Purra tulee jatkamaan tiukkaa linjaa. Hän rakentaa itselleen thatchermäistä kovaa oikeistolaista imagoa.

Talven taittuessa yleispoliittinen huomio alkaa kääntyä entistä enemmän maan yleiseen taloustilanteeseen. Hallitus tulee huhtikuussa talousmenojen kehysriihessään päättämään lisäleikkauksista ja todennäköisesti myös veronkiristyksiä. Luultavasti palkkaverojen ja yritysverotuksen kiristämistä vältetään viimeiseen saakka. Tällöin paine kohdistuu haittaverojen lisäksi arvonlisäverotukseen. Myös laajempi verotuksen kokonaisuudistus on mahdollinen ja ainakin valtiovarainministeriön virkakunnan toiveissa.

SDP tulee ottamaan poliittisen kentän polarisaatiosta kaiken irti. Muu oppositio on vasemmistoliittoa lukuun ottamatta valinnan edessä SDP:n halutessa kärjistää keskustelua omiin tarpeisiinsa. Vihreiden Sofia Virran etsikkoaika puheenjohtajana, joka palauttaisi puoluetta yleispuolueeksi, näyttää jäävän käyttämättä. Toisaalta myös Antti Lindtmanin profiili SDP:n puheenjohtajana on toistaiseksi vaisu, selkeää käännöstä keskemmälle Sanna Marinin tulipunaisen kauden jälkeen ei ole ainakaan vielä näköpiirissä.

Anna-Mari Vimpari

 

Luotettu johto saa jatkaa Keskustan ryhmässä

Vuoden 2024 valtiopäivillä Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Antti Kurvinen Kauhavalta Vaasan vaalipiiristä. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Eeva Kalli Eurasta Satakunnan vaalipiiristä ja toisena varapuheenjohtajana Eerikki Viljanen Vihdistä Uudenmaan vaalipiiristä.

Eduskuntaryhmän työvaliokuntaan valittiin Hanna Räsänen Outokummusta Savo-Karjalan vaalipiiristä, Vesa Kallio Mikkelistä Kaakkois-Suomen vaalipiiristä sekä Tuomas Kettunen Kuhmosta, Timo Mehtälä Haapavedeltä ja Olga Oinas-Panuma Pudasjärveltä. Kettunen, Mehtälä ja Oinas-Panuma ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajia.

Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston ja jäsenten lisäksi eduskuntaryhmän taloudenhoitaja. Taloudenhoitajana jatkaa Mika Lintilä Toholammilta Vaasan vaalipiiristä.

Eduskuntaryhmän piiskuriksi valittiin kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä Vaasan vaalipiiristä. Piiskurin tehtävänä on eduskuntaryhmän täysistuntotyön koordinointi. Varapiiskuriksi valittiin Pekka Aittakumpu Oulusta Oulun vaalipiiristä.

Kaikki järjestäytymiseen liittyvät valinnat olivat yksimielisiä.

Vakiintuneen parlamentaarisen tavan mukaisesti eduskuntaryhmä päätti tukea suurimpien eduskuntaryhmien ehdokkaita eduskunnan puhemieheksi ja varapuhemiehiksi.

Osa eduskuntaryhmistä toimi toisin. Puhemiehen vaalissa nähtiin suoranaista ja poikkeuksellista protestointia ennen muuta SDP:n eduskuntaryhmältä.

Matti Mönttinen

 

 

”Emme pelkää, mutta olemme valveilla”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi eduskunnassa valtiopäivien avajaispuheessaan, että Suomessa ei pelätä, mutta ollaan valveilla. Hän totesi, että niin olemme vuosikymmenet olleet.  Presidentti Niinistö avasi eduskunnassa valtiopäivät, eli eduskunnan istuntovuoden, nyt viimeistä kertaa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja hiljattain puolustusministerinäkin toiminut Keskustan kansanedustaja Mikko Savola toteaa, että Niinistön pitkä kokemus ja hyvä yhteistyö eduskuntaan kuului puheessa.

– Presidentin yhteydenpito eduskunnan keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten valiokuntien, eli puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kanssa on ollut hyvää, Savola kommentoi.

Presidentin mukaan Euroopassa eletään nyt sotaista aikaa. Paitsi konkreettisesti Ukrainassa Venäjän jatkaessa hyökkäystään, mutta myös puheissa pitkin mannerta.

Niinistön mukaan Suomen malli rakentaa omaa turvallisuuttaan on kerännyt ihailua kautta lännen. Nyt on liitytty Natoon, Ei niinkään Natoon liittymisestä, vaan oman turvallisuutemme rakentamisesta. Suomen puolustusvoimien kyvykkyys, reservit, asevelvollisuus sekä maanpuolustustyö- ja tahto ovat kovassa huudossa.

Presidentti kiinnitti huomiota myös välineellistettyyn maahanmuuttoon. Niinistö totesi, että poikkeukselliset ajat voivat vaatia poikkeuksellista ajattelua. Samalla laillisen järjestyksen ydin on varjeltava.

Huoli taloudesta

Presidentti ilmaisi myös huolensa talouskasvusta ja julkisen sektorin velkaantumisesta. Niinistö toivoi puolue- ja vaalikaudet ylittävää työtä, jotta talous saadaan toimimaan.

Presidentin mukaan dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.

Puhemies Halla-aho korosti yhteisiä tavoitteita

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) nosti vastauspuheenvuorossaan esille muun muassa turvallisuuden, talouden, nuorten pahoinvoinnin ja huolen suomalaisten fyysisestä kunnosta.

Puhemies korosti, että monissa asiakysymyksissä tavoitteet ovat jaettuja yli puoluerajojen, vaikka keinoista ei olekaan yksimielisyyttä.

Puhemies Halla-aho sai puhemiesvaalissa vain 91 ääntä. Halla-ahoa vähemmän ääniä sai vuonna 2010 Sauli Niinistö (kok.), joka sai vain 89 ääntä.

Jari Haapiainen

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntakeväästä ennakoidaan tuulista