Siirry sisältöön

Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskustan Olga Oinas-Panuma kaappasi huomion nuorisovälikysymyksessä

 

Eduskunnan nuorin kansanedustaja, Keskustan 24-vuotias Olga Oinas-Panuma latasi eduskuntapuheessaan kollegoilleen ja yleisölle totuuksia nuorison tilanteesta. Hän totesi, että yksikään puolue ei ole ottanut nuorten asioita riittävän tosissaan.

– Valitettavasti täällä salissa huudellaan päälle ja syytellään menneitä ja tulevia ja toisiamme. Jotakin pitää tehdä, koska mielenterveyden häiriöt maksavat tällä hetkellä Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin euroja on valtion talousarviossa käytettävissä sisäasiainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa, Oinas-Panuma totesi.

Hän haastoi kanssaedustajiaan toimintaan.

– Hyvät kollegat, me pystymme parempaan ja tarvitsemme nyt yli vaalikausien, yli puoluerajojen, yli sukupolvien menevän suunnitelman siitä, mitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi pitää tehdä. Arvoisat ministerit, keskusta on valmis tekemään konkreettista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin eteen. Oletteko te?

Eduskunnassa keskusteltiin nuorten asiasta vasemmisto-opposition jättämän välikysymyksen myötä. Keskusta ei yhtynyt välikysymykseen, koska se sisälsi nuorisoasian lisäksi myös työelämään liittyviä linjauksia, joita keskusta ei tue.

Jotta nuoria voidaan tukea, tarvitaan oikea-aikaisia palveluita, jotka on räätälöity nuorten tarpeiden mukaisiksi. Keskusta puolustaa myös nuorten tarvitsemia matalan kynnyksen lähipalveluja koko Suomessa. Keskusta on julkaissut oman nuorisolinjauksensa marraskuussa 2022.

Olga Oinas-Panuma totesi puheenvuoronsa lopuksi, että Orpon hallitus ajaa nuorten tarvitsemia lähipalveluja alas eikä ole tehnyt tarpeeksi nuorten hyvinvoinnin eteen alueellisesti ja ylisukupolvisesti. Keskustan eduskuntaryhmä esitti tämän vuoksi välikysymyskeskustelussa Petteri Orpon hallitukselle epäluottamusta.

Terhi Peltokorpi


Lue Keskustan nuorisolinjaus

 

 

Eduskunnalta tuki itärajan uusille rajoituspäätöksille

Venäjän masinoima häirintä maamme itärajalla ei ota loppuakseen. Paine on siirtynyt Sallan ja Vartiuksen raja-asemille sen jälkeen, kun hallitus sulki viime viikonloppuna Kaakkois-Suomen neljä rajanylityspaikkaa.

Tiistaina mediat uutisoivat, että apulaisoikeuskansleri olisi asettunut hallituksen uusia rajoituspäätöksiä vastaan, koska se ei olisi turvannut riittävästi ihmisoikeussopimuksiin turvapaikanhakijoille kirjattuja oikeuksia.

Hallitus teki heti perään keskiviikkona uuden päätöksen. Itäisellä maarajalla auki jätetään vain Raja-Joosepin rajanylityspaikka Inarissa. Päätös on voimassa kuukauden.

Rajoituspäätöksillä on ollut selkeä rajavartiolakiin kirjattu peruste: kansallinen turvallisuus ja yhteiskuntarauhan säilyminen tilanteessa, missä on tieto tai perusteltu epäilys pahantahtoisesta valtiollisesta vaikuttamisesta. Silloin ei ole olennaista turvapaikanhakijoiden määrä.

Mitä järeämmistä toimenpiteistä on kysymys, sitä tärkeämpää on, että jo valmisteluvaiheessa käydään keskustelua oikeuskanslerin kanssa, jotta vältyttäisiin yllätyksiltä.

Oman haasteensa Suomen kaltaiselle oikeusvaltiolle asettavat tilanteet, jossa toinen valtio vähät välittää tekemistään sopimuksista ja pyrkii ihmisiä hyväksi käyttäen aiheuttamaan häiriöitä naapurilleen.
Itsenäinen valtio saa puolustaa rajojaan ja poliittisilla päättäjillä on siihen velvollisuuskin. Eduskunnan viime heinäkuussa päivittämä rajavartiolaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi sulkea koko itäinen maaraja.

Yhtenäinen poliittinen näkemys on voimavara

Asiasta eduskunnassa käyty keskustelu osoitti, että hallitus saa hyvin yksimielisen tuen toimilleen yli hallitus-oppositiorajojen.
Suomi on osoittanut erinomaista kykyä vastata Venäjän hybridioperaatioon. Meillä on erinomaiset turvallisuusviranomaiset, lainsäädäntö kunnossa ja päätöksenteko toimii.

Hallituksen tulee kuitenkin jatkaa kehittämistyötä. Turvallisuusviranomaisten riittävistä voimavaroista on huolehdittava. Uudessa tilanteessa on myös määriteltävä, millaista EU- ja Nato-yhteistyötä Suomi rakentaa tässä asiassa. Sijaintimme takia olemmehan käytännössä nyt koko lännen etuvartiona.

Timo Portaankorva

 

 

 

Lähipalvelut voi pelastaa, perheiltä ei tarvi leikata
– talous kasvuun ja oikeudenmukaisesti kuntoon

Keskustan talousvaihtoehto hallituksen linjalle on repimisen sijaan rakentaa Suomea, laittaa tavallisten ihmisten asioita kuntoon ja ratkaista Suomen ongelmia. Kyse on myös kriisinkestävyydestä.

Keskustan lähtökohta on, että talous pitää laittaa kuntoon. Velka- ja alijäämäpolitiikka johtaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan murtumiseen.

– Keskusta ei ajaisi alas terveys- ja muita lähipalveluja eikä leikkaisi perheiltä. Turvaisimme liikkumisen ja elämisen edellytykset kautta maan. Nämä eivät ole pikkuasioita, vaan isoja arvo- ja linjaeroja, Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo.

– Talouteen Keskusta loisi kasvua, sillä ei Suomi yksin leikkaamalla nouse. Kasvu ja työpaikat ovat myös kestävin tapa hillitä velkaantumista. Velkaa Keskusta ottaisi hallitusta vähemmän, hän toteaa.

Suomen talous luisuu taantumaan ja alamäki jyrkkenee koko ajan. Osana vaihtoehtoaan Keskusta esittää lähes puolen miljardin euron kasvupakettia, joka rahoitettaisiin luopumalla Turun tunnin junan hankkeesta.

– Keskusta ei hallituksen tavoin alentaisi veroja velaksi. Se on vastuutonta politiikkaa, kun talouden alijäämä on ensi vuonna ainakin 11,5 miljardia euroa. Velkaa otetaan tällä vaalikaudella lähes 50 miljardia euroa, vaikka hallituspuolueet lupasivat lopettaa velkaantumisen, vaihtoehdon valmistelua vetänyt Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sanoo.

Kasvupaketilla Keskusta turvaisi etenkin rakennusalan työpaikkoja laittamalla liikkeelle teiden ja homekoulujen korjauksia ja muita työllistäviä hankkeita koko maassa. Lisäksi paketilla autettaisiin itäistä ja Pohjois-Suomea, kun taloudellinen ja muu kanssakäyminen sotaa käyvän Venäjän kanssa on loppunut.

– Hallitus on vain seurannut toimettomana sivusta, kun talouden tilanne huononee. Itäistä- ja Pohjois-Suomea ei ole autettu mitenkään. Keskustan linja on, että talouden kehitystä pitää oikaista tässä ja nyt. Maamme alueita pitää kohdella tasapuolisesti, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo.

Lue Keskustan vaihtoehto
Katso vaihtoehdon esittelydiat

Matti Mönttinen

 

 

Keskustan Lintilä: Kaikki kaikessa on talouden kasvu

Keskustalla ja hallituksella on sama päämäärä. Suomen talous pitää laittaa kuntoon. Näin totesi kansanedustaja Mika Lintilä Keskustan ryhmäpuheessa, kun eduskunta kävi palautekeskustelun selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2024-2027.

– Kaikki kaikessa on talouden kasvu. Sopeuttaakin pitää, mutta ei Suomi yksin sillä nouse. Kasvu, kasvu ja kasvu, kiteytti Lintilä osuvasti puheensa ydinsisällön.

Lintilän mukaan nykyhallituksen kasvupolitiikka on kuitenkin valitettavan kunnianhimotonta.

– Taantuma tekee tuloaan ja jo nyt voidaan sanoa, että valtiovarainministeriön ennuste tulevalle vuodelle on yltiöoptimistinen ja ei tule toteutumaan. Työmarkkinoilla kytee yhteenotto hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tässä maassa uhkaavat kasvaa lähinnä työttömyys ja velka, totesi Lintilä.

Suomen talouden ongelmiin on monta syytä, ja iso osa niistä tulee maailmalta. Toisia syyttelemällä Suomen talous ei nouse. Nousun eväät kannattaa laittaa siihen, miten talous käännetään kasvu-uralle. Lintilä kertoikin toivovansa, että etenkin hallituksessa kypsyy ymmärrys, että Suomi pärjää vain kokonaisena.

Keskusta on osaltaan valmis yhteistyöhön. Voimme tukea hallituksen ajamia asioita, jos ne ovat mielestämme oikeita. Toivomme, että hallitus on vastavuoroisesti valmis samaan ja tekemään toimia, jotka vastaavat tämän hetken ongelmiin. Lintilän sanoin isänmaan edun pitää nyt mennä puolue- ja valtapolitiikan edelle.

Keskusta pitää oikeana hallituksen linjaa lisätä tutkimuksen ja kehityksen voimavaroja. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa me suomalaiset pärjäämme vain osaamisella. Myönteiset vaikutukset talouteen tulevat kuitenkin vasta tulevaisuudessa ja tämän edellytys on rakentaa ketju innovaatioista vientiin.

Lintilä korostikin, että talouden huonoa kehitystä pitää pystyä oikaisemaan tässä ja nyt. Tarvitaan vaikutuksiltaan kautta maan tuntuvaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.
Siksi Keskusta esittää nopeasti toteutettavaksi lähes puolen miljardin euron kasvupakettia. Sillä tuettaisiin ennen muuta rakennusalan työpaikkoja ja alan yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli.

Korjaus- ja rakentamishankkeita tulisi koko Suomeen. Osana kasvupakettia Keskusta myös vahvistaisi itäisen ja Pohjois-Suomen elinvoimaa. Rahat kasvupakettiin saataisiin perumalla kannattamattoman Turun tunnin junan pääomittaminen.

Keskusta esittää myös ammattidieselin pikaista käyttöönottamista. Se helpottaisi liikenteen kuljetuskustannuksia ja tukisi maamme vientiteollisuutta. Lisäksi esitämme, että hallitus harkitsee uudelleen suhtautumistaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Tuomas Vanhanen

 

 

Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Onko velkaantuminen jo vaarallisella tasolla?

– Tosiasiat pitää tunnustaa. Tältä maalta on loppumassa rahat ja yhä useammalla työt. Jos suuntaa ei muuteta, edessä on Suomen vararikko, lausui Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan  valtionvarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi eduskunnan kyselytunnilla.

Lohi esitteli Keskustan vaihtoehtobudjetin päälinjat ja kysyi, pitääkö hallitus velkaantumistahtiaan vaarallisena. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko alleviivasi, että Keskustan vaihtoehdossa otettaisiin 400 miljoonaa euroa hallitusta vähemmän velkaa, vaikka sotesta ja lapsiperheiltä ei leikata.

– Tähän mennessä hallituksen leikkaukset ovat pohjautuneet pitkälti sellaisiin arvovalintoihin, joissa suurin kohderyhmä vaikeissa päätöksissä on ollut lapset ja nuoret. Keneltä leikataan seuraavaksi?

Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) ei vastannut kysymykseen. Keskustan Mika Lintilä muistutti, että Suomi tarvitsee ”kasvua, kasvua kasvua”.

– Mielellään kuulisin sieltä paljon enemmän, mitkä ovat ne keinot, millä hallitus tekee kasvua. Te kevennätte verotusta velaksi. Valtiovarainministeriön ennusteet ovat jo vanhentuneet. Milloin tulee seuraava ennuste tästä muuttuneesta tilanteesta?

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli muistutti, että kyse on myös arvovalinnoista.

– Ei kannata yhtään vähätellä tätä Turun tunnin junaan liittyvää puolen miljardin euron pääomitusta. Me kohdistaisimme ne eurot tasapuolisemmin, oikeudenmukaisemmin koko maan kasvuun, koko maan kehittämiseen ja elinvoiman luomiseen. Tai jos ei sitten muuta, niin eikö olisi järkevämpää vaikka vähentää sitä velkaa sillä puolella miljardilla eurolla, Kalli haastoi.

Sauli Tervaniemi

 

Lue seuraavaksi

Keskusta tiukkana ruuantuotannosta, taloudesta ja EU-asioista
Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta täyttämään EU-politiikassa lupauksensa viljelijöille. Myös kokoomuksen MEP-ehdokkaiden valmiutta leikata ruuantuotannosta ihmeteltiin .Eduskunnan välikysymyskeskustelussa Keskusta puolestaan tarjosi talouteen oman, hallitusta oikeudenmukaisemman vaihtoehtonsa. Hallituksen EU-tavoitteet näyttäytyvät toistaiseksi höttöisinä eivätkä yhteisvelan ja ennallistamisasetuksen osalta kelpaa Keskustalle. Eduskunnan viikko on näyttänyt myös vastatuulta hallituksen olutlaille. Enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä vastustaa hallituksen ajamaa vahvempien alkoholijuomien ruokakauppamyyntiä.
17.5.2024 / Eduskuntaryhmän viikkotiedote
Keskustalaiset muistuttivat eduskunnan välikysymyskeskustelussa, että Suomi on saatava oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla kasvun tielle. Keskustalla on tähän vaihtoehdot omassa linjassaan. Ryhmäpuhuja Eeva Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on hallituksen toimin ollut. Suomalaisille voidaan järjestää töitä ja talous kasvuun, terveysasemat ja muut lähipalvelut voidaan pelastaa. Keskustan ja Liike Nytin jättämän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Keskustan Markus Lohi muistutti yhdessä ryhmäpuhujan kanssa, että aina on vaihtoehtoja. Etenkin silloin, kun vallanpitäjät väittävät, että vaihtoehtoja ei ole.
15.5.2024 / Uutiset
Eeva Kalli: Vallalla kova politiikka ja otteet
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoi välikysymyskeskustelun ryhmäpuheessa, että politiikassa toista ei enää tulla puolitiehen vastaan. Sillat palavat ja luottamus niiden mukana. Hallituksen toimet eriarvoistavat ihmisiä, syövät orastavan kasvun eväitä ja heikentävät luottamusta. Kalli muistutti, että kodeissa ja työpaikoilla ansaitaan parempaa kuin mitä viimeinen vuosi on ollut. Keskustalla olisi siihen keinoja.
15.5.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteEduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskustan Olga Oinas-Panuma kaappasi huomion nuorisovälikysymyksessä