Siirry sisältöön

Keskusta sanoo yhteisvelalle EI, aikuiskoulutustuen jatkolle KYLLÄ

Keskusta: Kyllä vai ei EU-yhteisvelalle, hallitus?

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni osoitti eduskunnan kyselytunnilla, että hallituksen kanta uuteen EU-yhteisvelkaan on epäselvä.

Kulmuni viittasi keskenään ristiriitaisiin puheenvuoroihin sekä suuren valiokunnan päätökseen, jossa hallituksen kannaksi yhteisvelkaan määriteltiin ”kriittinen”.

Keskusta olisi halunnut kannaksi ”kielteinen”, mutta hävisi äänestyksen.

– Hallitus suhtautuu ainoastaan kriittisesti, ei kielteisesti, ja siinä on ero. Oletteko Suomen puolesta valmis lopulta hyväksymään tien uudelle yhteisvelalle? Ja vastaukseksi riittää ”kyllä” tai ”ei”, Kulmuni kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.).

Keskustan Jouni Ovaska ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistuttivat, että eduskunta otti viime kaudella selkeästi kielteisen linjan uudelle yhteisvelalle. Nykyisen hallituksen kanta tuntuu horjuvan.

– Miksi te murennatte viime vaalikauden yksimielistä päätöstä, Kurvinen kysyi.

– Kun tuolla Euroopassa neuvottelette: oletteko te kriittisiä vai kielteisiä vai mitä tämä tarkoittaa, Ovaska kysyi.

Hallituksesta vakuutettiin, että yhteisvelkaa vastustetaan. Pääministerin ja valtionvarainministerin mukaan kriittinen ja kielteinen tarkoittavat samaa asiaa.

Vasemmiston aloittaman kysymyksen yhteydessä Keskustan Markus Lohi kysyi, aikooko pääministeri Petteri Orpo oikaista edellisviikolla eduskunnalle antamansa väärän arvion sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan oman selvityksen mukaan kustannukset eivät ole nousseet sote-ratkaisun takia, vaan inflaation, kalliin palkkaratkaisun ja vuokrafirmojen vuoksi.

Pääministeri totesi, että hänen arviossaan oli ollut ”epätarkkuutta”, mutta ei taipunut myöntämään virhettään. Lukuisissa välihuudoissa tuotiin esiin, että pääministerin tyyli alkoi kuulostaa ylimieliseltä.

Sauli Tervaniemi

 

 

Käännytyslaki on lainsäätäjälle kova pähkinä purtavaksi

Hallitus on antanut eduskunnalle kauan odotetun rajaturvallisuutta vahvistavan lakiesityksen, jolla vastataan vieraan ja vihamielisen valtion harjoittamaan välineellistettyyn maahanmuuttoon. Laki on annettu poikkeuslakina ja olisi voimassa yhden vuoden voimaanastumisesta.

Lainsäätäjän kannalta esitys haastaa oikeusvaltioperiaatetta, jossa maata on lailla rakennettava. Mikään säädöspohja ei nimittäin tunne vihamielisen valtion harjoittamaa välineellistettyä maahanmuuttoa. Siksi nyt Suomessa ollaan tilanteessa, jossa lainsäätäjä joutuu tekemään punnintaa kahden tavoitteen välillä ja luovimaan ratkaisun löytämiseksi.

Vaakakupin yhdellä puolella perustuslain ja EU-oikeuden nojalla jäsenvaltion yksiselitteisellä vastuulla on oikeus ja velvollisuus turvata valtion alueellista koskemattomuutta, ylläpitää yleistä järjestystä sekä kansallista turvallisuutta.

Toisella puolella on se, että Suomi on oikeusvaltiona noudattanut johdonmukaisesti omassa lainsäädännössään perustuslakia sekä kansainvälisiä sopimuksia. Ne turvaavat jokaiselle oikeuden hakea turvapaikkaa ja ehdottoman palautuskiellon hengenvaarallisiin olosuhteisiin.

Lakiesityksen eduskuntakäsittely kulminoituu siihen, onko Suomi on nyt tekemässä rajatun poikkeuksen perustuslakiin, jolloin laki voitaisiin säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä kiireellisenä. Siihen perustuslaki antaa mahdollisuuden.
Mutta jos lakiesitys arvioidaan eduskuntakäsittelyssä täysin perusoikeusjärjestelmämme vastaiseksi, ei sitä voida eduskunnassa hyväksyä lainkaan.

Edellä kuvatun vaakakupin punninnassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnolla tulee olemaan ratkaiseva merkitys. Keskeisimpiä ovat erityisesti rajavartijoiden ja maahantulijoiden oikeusturvaan liittyvät kysymykset.

Timo Portaankorva

 

Aikuiskoulutustuen lopettaminen on virhe

Eduskunta joutui tällä viikolla taipumaan hallitusenemmistön tahtoon lakkauttaa aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaa ja ammattitutkintostipendi. Keskusta ei kannata aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Keskusta esittää sen sijaan, että aikuiskoulutustukea uudistetaan siten, että aikuiskoulutustuki kohdennettaisiin paremmin työvoimapula-aloille.
Moni työntekijä on käyttänyt aikuiskoulutustukea työalansa vaihtamiseen.

Nyt pelätäänkin, että aikuiskoulutustuen loppumisen myötä alaa vaihtaneita työntekijöitä ei saada tarpeeksi varsinkaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sama pula saattaa olla edessä kouluissa ja päiväkodeissa. Myös työllisyysrahaston tilaston mukaan viime vuonna haettiin aikuiskoulutustukea hoitoalan opintoihin enemmän kuin edellisvuonna.

Keskusta ei myöskään kannata vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista. Keskusta haluaisi kehittää vuorotteluvapaata erityisesti läheis- ja omaishoidon tarpeisiin. Moni vuorotteluvapaalla ollut on käyttänyt vuorotteluvapaata hoitaakseen lyhytaikaisesti omia läheisestään.

Tilaston mukaan myös opetus- ja kasvatusala sai viime vuonna aikuiskoulutustuella opiskelleiden kautta yli tuhat uutta työntekijää. Keskustan mielestä aikuiskoulutustuki olisi ratkaisun osa työllisyyden parantamiseen, ei suinkaan ongelma, kuten hallitus asian näkee.

Keskustakin haluaa vahvistaa Suomen taloutta lisäämällä työnteon kannustimia ja purkamalla työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja. Keskustan mielestä maamme julkinen talous on laitettava kuntoon ja saatava vakaalle pohjalle varmistaaksemme julkiset palvelut ja hyvinvoinnin edellytykset myös jatkossa.

Terhi Peltokorpi

 

Keskustalta raippaa hallituksen yrittäjyyslinjalle

Keskustan kansanedustajat eivät eduskunnassa sulattaneet hallituksen esitystä, jossa arvonlisäveroveron alarajahuojennus poistetaan pienyrittäjiltä.

Alarajahuojennus on ollut helpotus yrityksille, jotka kuuluvat ALV-rekisteriin ja joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Verohelpotus poistuu EU-direktiivistä johtuen.

– Tämä iskee pieniin yrityksiin palvelu- ja matkailualalla, kulttuuripuolelle, hierojiin, siivoojiin ja partureihin, Keskustan Hannu Hoskonen ja Olga Oinas-Panuma luettelivat lähetekeskustelussa.

Jotta Suomi pyörii, tarvitsemme yrityksiä, ja yrittämisen aloittamisen pitäisi aina kannattaa, Oinas-Panuma kiteytti.

Keskustalaisten mielestä käsien levittelyn sijaan täytyy tehdä korjaavia kansallisia toimia, kuten Keskusta esittää omassa vaihtoehdossaan.

– Kompensoikaa muutos siten, että arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostetaan 30 000 euroon. Näin pienyrittäjät pystyisivät saamaan kohtuullisen toimeentulon. Tätä keskusta esittää, kuten myös Suomen Yrittäjät. Jopa Verohallinto esittää alarajan nostoa 25 000 euroon. Eikö kannattaisi tarttua tähän, Keskustan Timo Mehtälä kysyi.

Keskustan kansanedustajat muistuttivat, että erityisesti pienyrittäjät kärsivät jo muutenkin hallituksen päätöksistä. Arvonlisäveron kymppikanta nostettiin 14 prosenttiin jo hallitusohjelmassa. Nyt kehysriihessä hallitus päätti nostaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin eli Euroopan toiseksi korkeimmaksi.

– Hallituksessa viestitään koko ajan, että Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä. Eikö olisi siis oikein, että tätä hyvää tavoitetta ei omilla toimilla vaikeuteta, keskustasta kysyttiin.

Valtionvarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen päätöstä ja sanoi, että verojärjestelmä yhdenmukaistuu ja hallinnollinen taakka vähenee. Purran mukaan myös epäkohdat ovat hyvin tiedossa.

– Olen samaa mieltä negatiivisista huomioista, ja esitystä tarkastellaan seuraavaksi valiokunnassa, Purra päätti.

Sauli Tervaniemi

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteKeskusta sanoo yhteisvelalle EI, aikuiskoulutustuen jatkolle KYLLÄ