Siirry sisältöön

Keskusta tiukkana ruuantuotannosta, taloudesta ja EU-asioista

Keskusta vaati: Täyttäkää lupaukset viljelijöille

Keskustan kansanedustaja, maanviljelijä Eerikki Viljanen vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta täyttämään lupauksensa suomalaisille maanviljelijöille tulevan EU-kauden politiikassa.

– Lupaatteko, että Suomi saa varmistettua suomalaiselle ruuantuotannolle vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet, Viljanen penäsi pääministeri Petteri Orpolta (kok).

Keskustan Hannu Hoskonen muistutti, että varsinkin kokoomuksen meppiehdokkaiden suista on kuulunut puheenvuoroja, että maataloustuista voitaisiin leikata.

– Olen siitä ollut huolissani. Käytännössä kuitenkin nämä henkilöt sitten siellä meitä edustavat. Mikä on hallituksen linja tässä asiassa, Hoskonen tivasi.

Keskustan Mikko Savola, maanviljelijä hänkin, alleviivasi ruoantuotannon kannattavuuden merkitystä. Kauppajätit eivät tingi katteistaan, ja viljelijät ovat hätää kärsimässä.

– Ministeri Essayah, mitä esityksiä hallitus on tekemässä sen suhteen, että kaupat saadaan kuriin ja tuottajalle oikeudenmukainen korvaus tekemästään työstä, Savola tiedusteli.

Keskustan maanviljelijäedustajista äänessä oli vielä Anne Kalmari.

– Te olette luvanneet, että ruoantuotannon tukiin ei kosketa. Ja nyt kuitenkin, kun lupaatte kylätoiminnan jatkon, kylähankkeitten ja muitten yritystoiminnan hankkeitten jatkon, niin oli kauhea lukea, että te otatte ne rahat suoraan ruoantuotannon tuista, LFA-tuesta, ympäristökorvauksesta. Miksi olette tehneet näin, Kalmari ihmetteli.

Pääministeri ja maa- ja metsätalousministeri molemmat kuulostivat vastauksissaan näkevänsä asian niin, että suomalaisilla ruuantuottajilla kaikki olisi hyvin hallituksen toimien ansiosta. Keskustalaiset maata viljelevät kansanedustajat ja monet heidän viljelijäkollegansa kokevat asian aivan toisin.

Sauli Tervaniemi

 

 

Keskusta välikysymyskeskustelussa: Aina on vaihtoehtoja

Keskustan ja Liike Nytin jättämän yhteisen välikysymyksen eduskuntakeskustelussa kansanedustaja Markus Lohi kertoi, että Keskustan tavoitteena on talouden kaksinkertaistaminen, jotta Suomen näivettyminen estetään.

– Viimeisen vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys, konkurssit ja valtion velka. Kasvunäkymä on olematon eikä hallituksen päättämä menoleikkaus- ja veronkorotuspaketti palauta luottamusta, Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohi sanoi.

Keskusta esittää 7-8 miljardin euron Reilun kasvun ohjelmaa vaihtoehtona hallituksen kehysriihen kolmen miljardin euron päätöksille. Keskustan ohjelmalla Suomen talous saadaan kasvuun, laitetaan oikeudenmukaisesti kuntoon ja palautetaan luottamus talouteen.

Keskustan ryhmäpuheen pitäneen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Eeva Kallin mukaan talouden mittarit huutavat punaisella osin hallituksen oman politiikan seurauksena.

– Vallalla on kova politiikka ja kovat otteet. Toista ei enää tulla puolitiehen vastaan. Sillat palavat ja luottamus niiden mukana, Kalli sanoi.

Keskusta esittää useita ratkaisuja talouden saamiseksi kasvuun.

– Toteuttaisimme investointien verohyvityksen ulottaen sen myös pienille ja keskisuurille yrityksille, verottaisimme yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisimme arvonlisäveron alarajaa 30 000 euroon ja pitäisimme kotitalousvähennyksen ennallaan. Nopeuttaisimme tuntuvasti investointien luvituksia, Kalli sanoi.

Lisäksi Keskusta toteuttaisi 20 prosentin tuloveronalennuksen alimman eläkeiän yli ansiotyössä jatkaville.

Ei leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä koulutukseen, arvonlisäverotukseen maltillinen korotus

Lohen mukaan Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla, mutta reilummin kuin hallitus. Keskusta säästäisi esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä, turvapaikanhausta ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja. Toisin kuin hallitus, Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista eikä koulutuksesta.

Keskusta ei korottaisi yleistä arvonlisäverotusta pohjoismaista 25 prosentin tasoa karkeammalle ja jättäisi ALV 10 –kannan rauhaan.

– Me voimme saada suomalaisille töitä ja talouden kasvuun ja pelastaa lähipalvelut. Aina on vaihtoehtoja. Etenkin silloin, kun vallanpitäjät väittävät, että vaihtoehtoja ei ole, Kalli totesi.

Lohen puhe kokonaisuudessaan tästä klikkaamalla. 

Kallin puhe kokonaisuudessaan tästä klikkaamalla. 

Keskustan vaihtoehto ”Reilun kasvun tie” tästä klikkaamalla. 

Matti Mönttinen

 

 

Hallituksen EU-tavoitteista puuttuu konkretia

Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen tavoitteet Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisesta, kokonaisturvallisuuden parantamisesta sekä bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisestä ovat sinänsä kannatettavia. Tavoitteiden ongelma on konkretian puute.

Hallitus ei esitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Näin Suomen EU-avaintavoitteet jäävät yleiselle tasolle ja irrallisiksi.

Suurien haasteiden edessä ja laajentumiseen valmistautumisen näkökulmasta hallituksen olisikin pitänyt laatia syvällisempi pidemmän aikavälin selvitys Suomen tavoitteista EU:n arvojen turvaamiseksi, eri politiikka-alueiden kehittämiseksi, unionin rahoituksen uudistamiseksi ja toimielinrakenteen arvioimiseksi.

Keskusta suhtautuu kielteisesti yhteisvelan kasvattamiseen ja ennallistamisasetukseen

Suomi suhtautuu kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Hallituksen kanta jättää kuitenkin oven raolleen EU:n yhteisvelan kasvattamiselle. Sitä ei Keskustan mielestä pidä hyväksyä. Keskusta katsoo, että Suomen tulee suhtautua kielteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen.

Hallitus ei myöskään suoraan sano ”ei” EU:n kaavailemalla ennallistamisasetukselle, joka toisi Suomelle huomattavat kustannukset ja vaikeuttaisi luonnonvarojen, erityisesti metsien, käyttöä.

Keskustan mukaan EU:n ennallistamisasetuksen kaltaista kansallista päätösvaltaa kaventavaa sääntelyä tulee jatkossakin vastustaa.

Jari Haapiainen

 

Hallitus sekoilee alkoholipolitiikassaan

Orpon hallitus päätti hallitusohjelmassaan sallia 8-prosenttisten alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa. Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten mielestä esitys on huono lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmista. Kaikki asiantuntijat ovat vastustaneet hallituksen ehdotusta.

Poikkeuksellisesti myös enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä päätyi vastustamaan lakiesitystä. Hallituspuolueilla on valiokunnassa enemmistö, mutta kristillisdemokraattien edustajan vastustaessa esitystä enemmistö kääntyi esityksen hylkäämisen kannalle. Tällainen tilanne on hyvin harvinainen, eikä anna hyvää kuvaa hallituksen sisäisestä toimintakyvystä.

Erikoinen tilanne voi saada jatkoa eduskunnan suuressa salissa. Vaikka valiokunta hylkäsi esityksen, se voidaan silti äänestää läpi eduskunnassa hallituspuolueiden enemmistön tuella.

Lakiesitykseen liittyy myös muita ongelmia. Talousvaliokunta antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa se arvioi lakiesitykseen sisältyvän valmistustaparajoitteen tulevan arvioitavaksi EU-tuomioistuimessa. Talousvaliokunta näkee ilmeisenä riskinä, että nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus katsotaan EU-oikeuden vastaiseksi.

Täysistunnossa voidaan tehdä myös hallituksen esityksestä poikkeavia ehdotuksia, kuten esittää EU-oikeuden näkökulmasta ongelmalliseksi arvioidun valmistustaparajoitteen poistamista.

Mikäli kansanedustajien enemmistö kannattaa täysistunnon äänestyksessä jotain tehdyistä pykälämuutosehdotuksista ja eduskunta päätyy siten eri kannalle kuin sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään ehdottanut, lakiehdotus lähetetään suuren valiokunnan käsiteltäväksi.

Suuri valiokunta tekee eduskunnalle oman ehdotuksensa lakiehdotuksesta ja ehdotus palaa täysistuntoon jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn.

Nähtäväksi jää, miten lakiesityksen käsittely etenee, kun se tuodaan eduskuntaan.

Terhi Peltokorpi

 

Lue seuraavaksi

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen kannanotto 16.6.2024: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen
Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä.
16.6.2024 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaEduskuntaryhmän viikkotiedoteKeskusta tiukkana ruuantuotannosta, taloudesta ja EU-asioista