Lohi välikysymyspuheessa: Yhdessä on pystyttävä parempaan

Lohi välikysymyspuheessa: Yhdessä on pystyttävä parempaan

Välikysymys hallituksen näivettävästä talouspolitiikasta
Välikysymyksen 1. allekirjoittajan puheenvuoro 15.5.2024
Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi

(muutosvarauksin)

Suomen talous ja erityisesti valtion talous on suurissa ongelmissa. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Kärsimme pitkittyneestä kasvuvajeesta, tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa ja koko yhteiskuntaamme vaivaa luottamuspula.

Viimeisen vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys, konkurssit ja valtion velka.

Työttömiä työnhakijoita on nyt lähes 300 000. Työllisiä on yli 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten, yksityisellä sektorilla peräti 76 000 työllistä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vaalien jälkeen jo yli 3300 suomalaista yritystä on päätynyt konkurssiin.

Huonon talouskehityksen vuoksi jo vuoden 2024 ensimmäisessä lisätalousarviossa verotuloarvioita vähennettiin peräti 1,4 miljardilla eurolla. Verotulot sulivat likimain saman verran mitä vaikkapa perusväylänpitoon käytetään tänä vuonna.

Myöskään näkymät tulevasta eivät ole häävit. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien näkemykset omasta ja Suomen taloudesta ovat synkentyneet vuoden takaiseen verrattuna. Niinpä ei ole yllätys, että kuluttajilla ei ole halukkuutta tai uskallusta mihinkään isompiin hankintoihin. Näin käy, kun luottamus talouteen puuttuu. Kulutuskysyntä hiipuu.

Elinkeinoelän Keskusliiton suhdannebarometrin mukaan yritysten suhdannetilanne jatkaa kriisilukemissa ja suhdannenäkymät ovat yhä heikot. Yritysten ennakoidaan vähentävän henkilöstöään myös lähikuukausina. Teollisuuden tilaukset ovat laskussa kaikilla päätoimialoilla. Rakentaminen on poikkeuksellisessa lamassa.

Suomeen on ollut suunnitteilla mittava määrä isompia ja pienempiä investointeja. Vuoden mittaan hankkeita on lykätty, peruttu tai päätetty toteuttaa kilpailijamaahan. Kilpajuoksu vihreän siirtymän teollisista hankkeista ja tekoälyn mahdollisuuksista on käynnissä. Suomi on hyytymässä takasuoralla, kun muut kaartavat kirivaiheessa ohi.

Valtiontalouden akuutin tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti kehysriihessä menoleikkaus- ja veronkorotuspaketista. Se on mittaluokaltaan oikean suuruinen. Tärkein kuitenkin puuttuu. Kasvunäkymä on olematon eikä paketti palauta luottamusta Suomeen.

Onko käymässä niin, että olemme ikään kuin nostamassa henkisesti tassut pystyyn tämän surkean kehityksen edessä, luovuttamassa. Eihän näin voi todellakaan olla. Emme voi suostua näin synkkään tulevaisuuteen. Meidän on yhdessä pystyttävä parempaan.

Suomeen pitää palauttaa luottamus

Keskusta katsoo, että luottamuksen palauttaminen ja tulevaisuuden uskon vahvistaminen ovat tällä hetkellä meidän päättäjien tärkeimmät tehtävät. Keskusta laittaisi talouden kuntoon reilummin ja panostaisi samalla rajusti kasvuun.

Keskusta on julkaissut, vastapainona kehysriihen 3 miljardin euron päätöksille, oman reilun kasvun vaihtoehdon. Se tarjoaa 7-8 miljardin euron ohjelman Suomen talouden kasvun vauhdittamiseksi, Suomen uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.

Keskustan esittämä pysyvän lisäsopeutuksen mittaluokka on sama kuin kehysriihen päätöksissä, mutta reilummin tehtynä. Säästöjä haettaisiin reippaammin mm. asumistuesta, turvapaikanhakijoiden majoituskuluista ja kiintiöpakolaisista, suurituloisten varhaiskasvatusmaksuista ja varustamotuista joitakin esimerkkejä vain mainitakseni. Laarin pohjalta löytyi siis vielä monenlaista.

Monia yhdistäviäkin tekijöitä on hallituksen säästölinjaan, kuten vaikkapa hallinnosta karsiminen, jonka keskusta tekisi keskusvirastoja painottaen.

Keskusta laittaisi verolle mm. yleishyödylliset yhteisöt kuten ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuotot ja antaisi verottajalle työkalut alustatalouden asianmukaiseen verottamiseen. Herkuille, tupakalle, alkoholille ja virvoitusjuomille tulisi tuntuvasti lisäveroja. Jokainen voi silloin omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon nämä lompakossa tuntuvat.

Korvaavilla verotoimilla voitaisiin pitää yleisen arvonlisäverokannan korotus maltillisempana. Se tukisi Suomen talouden kasvua. Keskusta ei korottaisi yleistä arvonlisäveroa pohjoismaista 25 prosentin tasoa korkeammalle. Ahkeralla työllään palkkansa ansainneiden ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä. Tuo puolen prosentin lisäkorotus tuo valtion kassaan 300 miljoonaa, mutta on samalla pois suomalaisilta yrityksiltä. Se jarruttaa talouden kasvua.

Keskusta ei nostaisi lainkaan alennettua 10 prosentin arvonlisäverokantaa. Alennetuissa kannoissa on välttämättömien lääkkeiden lisäksi monia työllistäviä palvelualoja, jotka kärsivät jo korona-aikana. ALV:n raju korotus heikentää esimeriksi Suomen matkailun kilpailukykyä. Keskusta ei toteuttaisi myöskään kotitalousvähennyksen leikkaamista.

Keskustan mielestä hallitusohjelman alkuperäisestä 6 miljardin sopeutuskokonaisuudesta noin 4,5 miljardia euroa on ”käypää tavaraa”. Esimerkiksi työelämäuudistuksia keskusta on isossa kuvassa kannattanut, vaikka yksityiskohtiin näkemyseroja onkin.

Iso linjaero on suhtautumisessa sosiaali- ja terveyspalveluihin, johon ei keskustan mielestä ole edellytyksiä tehdä mittavia ja pakkotahtisia säästöjä. Syntyneet ja tälle vuodelle ennustetut alijäämät hyvinvointialueilla kertovat, että hallituksen tavoittelemat säästöt eivät tule toteutumaan.

Keskusta antaisi rohkeasti työkaluja hyvinvointialueille miljardin menojarruun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen ja purkaisi normeja. Puuttuisimme mm. paisuneeseen vuokralääkäritoimintaan ja ottaisimme koko maassa käyttöön yrittäjyyteen perustuvan sote-alan ammatinharjoittajamallin. Suurin ero tulee siinä, että emme imuroisi rahoja pois hyvinvointialueilta. Nehän ovat valtion talouden kanssa samaa julkisen talouden kokonaisuutta.

Lisää työhaluisia Suomesta ja muualta

Sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta Suomi ei nouse pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla. Kasvun aikaansaaminen on vaativaa, mutta aivan välttämätöntä. Muuten edessä on näivettyminen ja jatkuvat uudet sopeutuskierrokset.

Jotta Suomi olisi maa, jonne yritysten kannattaa investoida, on meillä oltava näkymä osaavasta työvoimasta. Ilman osaavia työntekijöitä yritysten on mahdotonta kasvattaa tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, vaikka rahoitusta olisikin tarjolla. Uusia tuotannollisia investointeja ei myöskään synny, jollei ammattitaitoista työvoimaa ole riittävästi saatavissa.

Keskusta ehdottaa, että inhimillisen pääoman saamiseksi kasvu-uralle tehdään vastaava parlamentaarinen sopimus kuin mitä TKI-satsausten osalta on tehty. Se koostuisi kahdesta kokonaisuudesta: Ensinnäkin aktiivisesta väestöpolitiikasta syntyvyyden kääntämiseksi nousuun. Yhteiskunnan tulee lähettää toimillaan selkeä viesti: lapset ovat lämpimästi tervetulleita.

Nykyinen syntyvyys johtaa siihen, että sadan vuoden päästä meitä suomalaistaustaisia on selvästi alle miljoona. Tämäkö on isänmaamme kehityssuuntaa. Tätäkö me oikeasti haluamme? Emme tietenkään.

Toiseksi osana väestöpolitiikkaa Tarvitaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka johtaa siihen, että maahanmuuttajat työllistyvät yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestö.

Keskustan mielestä ulkomaisille erityisosaajille pitää tarjota kahden viikon palvelulupaus, jonka aikana kaikki käytännön järjestelyt tunnistautumisesta työluvan saamiseen ja pankkitilistä henkilötunnuksen saamiseen hoituvat ja myös perheen lasten tarvitsevat koulu- tai päiväkotipaikat järjestyvät.

Ensimmäisessä vaiheessa hallituksen tosin pitää varmistaa, että yrityksillä on edellytykset palkata nykyisiä työttömiä töihin. Tämä vaatii paitsi kasvunäkymää niin myös osaamiseen satsaamista. Siksi ammattikoulutuksesta leikkaaminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen eivät olleet viisaita ratkaisuja.

Kasvun resepti on hukassa

Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus ennustaa, että ensi vuoden maltillisen kasvun jälkeen, kasvu alkaa hiipumaan ja palaamme näivettymisen tielle. Emme voi kerta kaikkiaan tyytyä tähän. Suomen ongelmat ovat yhteiset. Meidän on yhdessä kyettävä parempaan. Talouskasvun näkymä on vähintään tuplattava.

Pääministeri Orpon hallituksella on nyt valta ja vastuu Suomen asioista. Valitettavasti kasvun resepti on nyt hukassa. Näkymää vahvasta ja menestyvästä Suomesta ei ole. Hallituksen eduskunnalle tuomassa julkisen talouden suunnitelmassa ja kehysratkaisussa ei ole eväitä, joilla palautetaan luottamus Suomeen ja nostetaan Suomen talouskasvu selvästi korkeammalle uralle.

Me päättäjät emme voi katsoa sivusta, kun isänmaa on näivettymisen tiellä. Tästä syystä esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.