Annika Saarikko vaalistartissa: Keskusta – Se kotimainen.

Annika Saarikko vaalistartissa
Annika Saarikko vaalistartissa

Hyvät suomalaiset, hyvät ystävät,

Meitä on moneksi, meitä suomalaisia ja puolueitamme. Vaihtoehtoja on tarjolla ja tuoteselosteista tuntuu olevan vaikea saada selvää. Joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Keskusta on se kotimainen. Puolueista ainoa laatuaan. Me emme ole tuontitavaraa. Me ammennamme voimamme suomalaisista kodeista ja uskomme maahan.

Tavoitteemme on selvä: Jokaisella on oikeus rakentaa omannäköistään hyvää elämää. Kodissaan ja kotimaassaan. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden. Kannustamme toimeliaisuuteen, yritteliäisyyteen ja vastuunottamiseen.

Hyvät suomalaiset, ”On kotiintulon aika.”

Sanoimme niin suomalaisille muutama vuosi sitten, sanomme sen taas: Kotiin saa aina tulla.

Ja olo on kotoisa kun olemme saaneet monilta teistä viestejä, kaipaavia ja kipakoitakin.

Hannu Kuopiosta, kirjoitit, että olet tyytymätön joihinkin keskustalaisten ulostuloihin. Kerroit äänestysvarmuutesi horjuvan. Minulle tuli tunne, että Sinulla olisi enemmänkin sanottavaa puolueen ja Kuopion asioista.

Ritva Lahdesta, laitoit viestin kun olet ollut huolissasi, että miten meidän keskustalaisten mahtaa käydä tässä myllerryksessä. Olet sitä mieltä, että vuosien varrella on tullut tehtyä virheitä.

Näen teidät siellä ikkunan takana. Taidatte arkailla, kuulutteko vielä keskustan talon väkeen. Käykää tupaan. Teitä on ollut ikävä.

Ja Sinä Keskustan kuntapäättäjä, joka laitoit minulle viestin. Olit ajatellut jättää nämä vaalit välistä. Että ”Olkoon – ei tätä politiikkaa enää viitsi”.

Sinulle en sano, vaan haluan kuulla: mitä voisimme tehdä yhdessä paremmin?

Sanon suoraan, että ei meillä Keskustassa ole täydellistä, mutta siihenhän olette tottuneet. Rosoinen ja elämänmakuinen porukka täällä asuu. Kelpaat sellaisena kuin olet. Toivon että mekin kelpaamme.

Kaikkia pölyjä en ole ehtinyt pyyhkiä ja likapyykistä kuulemma osa on pesemättä. Kirkkaammat lamput pitäisi myös vaihtaa. Matot sentään tamppasimme, että on vieraan mukava tulla sisään. Ja toki pöydän olemme ehtineet kattaa porukalla, päällimmäiset tarjottavat kerron tuota pikaa.

Teen käytännön ehdotuksia paremmista elämisen edellytyksistä ennen kaikkea perheille, ikäihmisille ja koko monipaikkaiselle Suomelle.

Hyvät ystävät,

Minulla on tapana Suomea kiertäessäni napata mukaani reissusta paikkakunnan oma lehti. Nuorempana olin paikallislehdessä hommissakin, se oli hyvä oppikoulu tähänkin työhön. Paikallislehdet kertovat arjesta, jota me elämme.

Sivuilta löytyvät niin syntyneiden lasten valokuvat, uusien koulurakennusten suunnitelmat kuin jo kokeneemman väen merkkipäivähaastattelut. Niissä muisteloiden sävy on sellainen, että ennen ei sittenkään ollut paremmin, räyhäämällä maailma ei valmistu ja perheen ohella työteko on ollut elämässä suuri ilo.

Paikallislehdissä ei kaadeta hallitusta tai Euroopan unionia. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että nuo asiat eivät kuntapolitiikkaan kuulu, vaikka monen paikallisen linjauksen taustalla on valtakunnallisen tason päätökset. Jos paikallislehden tekijät ottaisivat palstoillaan asiaksi Suomen hallituksen kaatamisen tai Euroopan unionin hajottamisen, oman seutukunnan väki saattaisi ensin naurahtaa ja sitten huolestua. Onkohan heillä kaikki kohdallaan?

Paikallislehdissä kiteytyy se, mistä paikallisessa politiikassa on kyse. Kotiseudusta, meidän ihmisistä, yhteisistä asioista.

Ihmisillä on vaaleissa käytettävissä yksi ainoa, arvokas ääni. Sillä hän pääsee ottamaan kantaa siihen, mikä on tärkeää.

Ihminen valitsee, kehen luottaa. Kuntavaaleissa annettu ääni ei ole koston tai kumouksen väline. Ääni vaikuttaa sen antajan omaan ja lähimpien ihmisten elämään. Ääni kannattaa antaa sellaiselle, jolle olisi valmis antamaan kotinsa avaimet.

Elämme rauhanajan pahinta, pitkittyvää kriisiä. Koronan hoito ja sen jälkihoito tapahtuvat suurelta osin kunnissa. Kuntavaalit ovat siksi erittäin tärkeät vaalit.

Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka ovat tehtäviensä tasalla ja vievät maatamme eteenpäin. Kysymyksemme suomalaiselle kuuluu: Keiden periaatteisiin ja asiallisuuteen voit luottaa? Keihin uskot?

Keskustaan on luotettu monesti. Meille annettua ääntä on meillä tavattu viisaasti käyttää. Keskustan ääni on kuulunut ja sitä on kuunneltu. Miksi se on tärkeää?

Siksi, että yksin on politiikassa helppo olla oikeassa, mutta jos haluaa jotain saada aikaiseksi, tarvitsee myös muiden tuen.

Siksi pyydän: luota edelleen. Luota ensimmäistä kertaa, luota yhä.

Suhtaudumme tulevaisuuteen valoisasti. Eihän missään muussa oikeastaan ole edes järkeä. Jos ei luota tulevaisuuteen, miksi edes kannattaisi yrittää?

Suomessa on ongelmia, mutta on niitä ollut ennenkin. Ne voidaan ratkaista, mutta se vaatii taitoa ja työtä.

Uskon, että Keskustan tarina tulee olemaan kertomus siitä, kun toivo ja rohkeus voittivat pelon ja ahdistuksen.

Arvoisat kuulijat,

Näissä vaaleissa päätetään Mikkelin, Alavieskan, Kokemäen, Forssan, Hyrynsalmen, Ranuan, Juupajoen, Espoon, Tuusniemen, Seinäjoen ja 299 muun kunnan valinnoista ja suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kuntavaaleissa on kysymys kotimaisista asioista. Kysymys on kodista ja maasta.

Näissä vaaleissa äänestetään perheiden valinnanvapaudesta. Se on kotien asia.

Kun äänestät keskustaa, se on ääni sille, että äidit ja isät saavat tulevaisuudessakin valita itselleen parhaiten sopivan hoitomuodon lapsilleen. Ääni keskustalle on aina ääni sille, että kotihoidontukea maksetaan myös jatkossa.

Ja tässä yhteydessä totean painokkaasti:

Puheet siitä, että suomalaisen naisen pitäisi tehdä enemmän työtä — ne suututtavat minua. Se, että vanhempi jää toviksi kotiin lapsen ollessa pieni – ei se ole työllisyyden jarru. Tilastojen valossa suomalainen nainen tekee jo älyttömän paljon työtä elämänsä mitassa. Sanon Sinulle suomalainen, ahkera nainen: kelpaat, riität, olet hyvä.

Rakennat tätä maata, rakastat lähimmäistä. Hoidat työn, hoidat lapset, hoidat lapsenlapset, omat vanhempasi, appivanhempasi; harrastat, teet vapaaehtois- ja talkoohommia – ja istutat poisnukkuneiden haudoille kevään tullen kukat.

Sinä ja kaltaisesi olette kotimaan sankareita.

Hyvät kuulijat,
Keskusta on lasten, nuorten ja perheiden puolue.

Lapsi oppii, kun asiat ovat hyvin koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Siksi me keskustalaiset haluamme, että jokaisella lapsella asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta on mahdollisuus harrastukseen. Siis siihen iloon, onnistumisen kokemuksiin ja kaverisuhteisiin, joita harrastukset tuovat.

Meidän aloitteestamme harrastamisen Suomen mallia kokeillaan parasta aikaa yli sadassa kunnassa, yli tuhannessa koulussa. Syksystä alkaen tästä tulee pysyvä toimintamalli, jolle on pysyvä rahoitus. Mikä tärkeintä, lapset itse ovat saaneet toivoa sitä juuri itselle mieluisaa harrastusta. Tätä kaikkea toteutetaan nyt koko Suomessa Keskustan mallilla.

Selvää on, että suomalaiset koulut ovat meidän kaikkien ylpeys. Yhdestä asiasta saan kuitenkin opettajilta paljon palautetta – nimittäin opiskelurauhasta.
Inkluusion, eli kaikkien lasten opettaminen samassa ryhmässä on kaunis ajatus. Mutta kun resursseja ei ole lisätty riittävästi, käytännön toteutus on epäonnistunut. Opetus kärsii, oppilaat kärsivät.

Keskusta on kuullut viestinne. Olemme valmiita tarkastelemaan inkluusion ajatusta kriittisesti. Haluamme katkaista eriarvoistumisen kierteen, varmistaa, että jokainen lapsi saa koulusta riittävät eväät jatkopiskeluihin.

Ystävät,
Katsomme sukupolvien yli molempiin suuntiin. Meille on selvää, että myös isovanhemmista pidetään huolta.

Korona on kasvattanut muuria maailman ja ikäihmisen väliin. Kaikki eivät enää jaksa kiivetä sen yli.
Ikäihmistenkin harrastus- ja virkistystoiminta on kuihtunut tai kielletty. Kuntapäättäjien on huolehdittava, että mahdollisuus toimeliaisuuteen palaa koronan jälkeen.

Alleviivaan tämän: Vanhenemista ei pidä enää Suomessa joutua pelkäämään. Siksi teen kolme ehdotusta.

Ikäihmisten hoidossa sitova henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on nyt tehty ja askeleet kohti kuuluisaa 0,7 hoitajamitoitusta otettu. Tarkoittaako tämä, että vanhuksillamme olisi nyt kaikki hyvin? Ei. Keskusta kantaa huolta myös kotona asuvista ikäihmisistä.

On kuultava vanhusten hätä. Niin Kainuun korpimailta kuin Kallion kerrostaloista.

Tuo hätä ei päädy iltapäivälehtien otsikoihin. Se kanavoituu pohjattomaan yksinäisyyteen, toimintakyvyn rapistumiseen ja muistisairaan levottomaan turvattomuuteen. Suomen todellisuutta on, että liian huonokuntoiset ihmiset asuvat kotona, kun muutakaan paikkaa ei ole.

Tähän on saatava muutos.

Uusia asumismuotoja kodin ja laitosmaisen asumisen väliin on kehitettävä. Tämä on ensimmäinen ehdotukseni. Kotona asumisesta on tehtävä turvallista ja inhimillistä.

Riittävän hoivan turvaamiseksi kotihoitoon kannatamme sitä, että avustavat tehtävät avattaisiin muillekin kuin sote-koulutuksen saaneille. Tämä on toinen ehdotukseni.

Kotitöistä ja ulkoilusta huolehtiminen sekä muu avustava työ voidaan erottaa varsinaisesta hoivatyöstä. Näin koulutettujen ammattilaisten aika säästyisi ammattiosaamista edellyttäviin tehtäviin.

Omaishoito on inhimillinen ja toivottu hoivamuoto ja myös laitoshoitoa edullisempi. Keskusta on luonut sille pohjan ja lakisääteiset oikeudet.
Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla turvallinen sijaishoitopaikka.

Kolmas ehdotuksemme on, että perhehoitoa käytettäisiin nykyistä enemmän sijaishoitomuotona. Perhehoitaja voi hoitaa hoidettavaa joko omassa kodissaan tai hoidettavan kodissa.

Ikääntyvä Suomi ei selviä vanhustensa hoidosta kunnialla ilman omaisten osallistumista hoivaan ja huolenpitoon. Otetaan käyttöön järki ja sydän.

Ja siksi, vielä yksi pidemmän aikavälin ehdotus. Näitä onkin yhteensä neljä, aivan kuin apilan lehtiä.

Omaisten osallistumisen rohkaisuksi ja tunnustamiseksi esitämme omaishoitolakiin uutta kulukorvausta läheisille, jotka eivät saa omaishoidontukea.
Kulukorvaus koskisi omaisia, joilla on merkittävä rooli ikäihmisen hoitosuunnitelman toteuttamisessa. Jos omaisille aiheutuu tästä tehtävästä esimerkiksi matkakuluja, ne voitaisiin korvata.

Arvoisat kuulijat,
Näissä vaaleissa on kysymys kodeista laajassa kotimaassa. Tällä tarkoitan myös sitä, että ihmisen pitää saada aidosti valita asuinpaikkansa. Tämän eteen Keskusta on tehnyt työtä sata vuotta – ja tekee muuten edelleen.

Tämä on kuntavaalien pääkysymys. Tasa-arvo ihmisten ja maan eri osien välillä. Koko Suomi vai kahtiajakautunut Suomi?

Jokainen Suomen kolkka on arvokas, jokaisen elämä on tärkeä. Jotkut muut tarjoavat elämäntapaoppia – tee näin, niin olet hyvä ihminen.

Me keskustalaiset ajattelemme, että elämäntapoja on monia, ja politiikan on annettava arvo jokaiselle kodille. Yksin asujan koti on yhtä arvokas kuin pienistä kengistä täyttyvän eteisen koti. Kerrostalokoti on yhtä tärkeä kuin omakotitalo.

Hyvän elämän edellytyksistä on huolehdittava niin kylillä kuin maakuntakeskuksissakin. Maaseudun ja maakuntien nousun edellytys on toimivat ja nopeat nettiyhteydet. Se on tämän päivän perusoikeus. Kaistaa pitää olla niin, että se riittää niin graafikolle kuin lypsyrobotille. Tästä tavoitteesta olemme valitettavan kaukana. Seuraavan neljän vuoden aikana tähän tulee muutos – ja sen tekee koko Suomen Keskusta.

Haastan muut puolueet: hyväksyttekö sen, että Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa jokaiselta asukkaalta puuttuu nopeat nettiyhteydet? Hyväksyttekö sen, että kaista ruuhkautuu myös kaupunkiseudulla?

Me emme hyväksy.

Hyvät suomalaiset,
On myös sietämätöntä, että asumisen hinta karkaa käsistä suurimmissa kaupungeissa. Samaan aikaan moni joutuu vastoin toiveitaan muuttamaan työn tai opintojen perässä kotiseudultaan.

Ja sitten on alueita, joissa kodista ei meinaa saada myyntihetkellä omiaan pois. Ei vaikka talolainaa on maksettu pienistä tuloista lähes koko elämän ajan. Se on väärin.

Hyvä ystävä,
Onneksi käynnissä on muutos, joka mullistaa tavan asua, tehdä työtä ja tehdä politiikkaa. Rinnallemme aluepolitiikan tekijöiksi nousevat tavalliset suomalaiset, jotka pohtivat mikä on paras paikka elää ja tehdä työtä.

Me Keskustalaiset teemme totta siitä, että ihminen voi jatkossa asua myös useammalla paikkakunnalla. Jatkossa työpaikka on entistä harvemmin tietty rakennus tietyllä paikkakunnalla. Kun työ- ja opiskelupaikat muuttavat ihmisten perässä, keskittämiseltä putoaa pohja. Me olemme mahdollistamassa tämän kehityksen.

Kadut, kahvilat, ihmisten vilinä ja tiivis tunnelma. Siniset järvet, valkoiset hanget ja kuusimetsien kuiske. Kumpi tahansa kutsuukin, on päätös ihmisen oma. Onko valinnan mahdollisuus jatkossa aito? Voiko valita sekä-että? Keskustan vastaus on kyllä. Miksi? Koska monet suomalaiset haluavat tätä.

Me tartumme näihin mahdollisuuksiin, ja haastamme muut mukaan ihmisen valintoihin nojaavalla aluepolitiikalla.

Keskustan tavoite on, että jatkossa valtion virat avataan paikasta riippumattomiksi: Kun uuteen virkaan haetaan tekijää, ei häneltä pääsääntöisesti edellytettäisi jatkuvaa fyysistä läsnäoloa viraston perinteisessä päämajassa. Lisää tavoitteita monipaikkaisen Suomen hyväksi esittelemme ensi viikolla erillisessä tilaisuudessa.

Arvoisat kuulijat,
Näissä vaaleissa on kysymys maasta. Kotimaasta, kotimaisuudesta.

Keskustalla on luonteva suhtautuminen omistamiseen ja yrittämiseen. Arvostamme kotimaista omistajuutta ja sen kaikille tuomaa hyvää. Hyvin hoidetut metsät ja pellot kertovat tästä. Pienyrittäjien varassa lepää työllisyytemme.

Kuntaa on kehitettävä maanomistajien kanssa neuvotellen, ei perusoikeuksia, omaisuuden suojaa venyttäen. Keskustalaisille kuntapäättäjille pakkolunastus on viimesijainen keino. Kaavoituksessa maanomistajat ovat meille kumppaneita.

Me keskustalaiset toimimme sen eteen, että kuntien keittiöissä hankinnat ovat kotimaisia ja paikallisia. Kalaa lähivesistä, lihaa ja maitoa tutuilta tiloilta. Vaatimalla suomalaista ruokaa vaadimme puhtaita elintarvikkeita, eläinten hyvinvointia, kestävää tuotantoa ja elinvoimaista maaseutua.

Olemme metsän vihreä puolue. Uskomme, että metsät ovat ratkaisu – niin aikamme suuriin kysymyksiin kuin arkisiin tarpeisiin. Keskustan tavoite on, että yhä useammin julkisessa rakentamisessa valitaan kotimainen puu. Tämä vaihtoehto on käytävä joka hankkeessa läpi. Puusta saamme viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia tiloja – kouluja, kirjastoja, päiväkoteja ja liikuntahalleja.

Haluamme rakentaa tätä maata niin, että jokaisella on lähiluontoa. Vaalimme jokamiehen oikeuksia, jokaisen oikeutta päästä metsään ja järvien äärelle.

Oikeus maahan ja metsään – omistajana, kansalaisena ja kulkijana. Se on vihreän värimme ydin.

Hyvät ystävät,
Korona on ihmisten, yhteiskuntien ja talouksien maanjäristys. Kuten kriiseissä usein, tuhot näkyvät vasta sitten kun päivä on valjennut.

On aika katsoa myös koronan yli ja tehdä suunnitelma siitä, miten Suomi selviää. Me kannattelimme toimillamme kuntataloutta viime vuonna. Oikealla laidalla ollaan sitä mieltä, että kunnille annettiin miljardi liikaa. Arvostelijoiden mielestä satsattiin liikaa ikäihmisten hoivaan, terveyspalveluihin ja lapsiin ja nuoriin. Olen eri mieltä. Suomalaisten onneksi arvostelijat istuvat oppositiossa.

Silti selvää on, että hyvää kuntaa ei ole ilman vastuullista taloudenpitoa. Koronan jälkeen valtiollekaan velkaantuminen ei saa jäädä päälle.

Kuntapäättäjät tietävät, että kuntien pulmana on rahoituksen ja velvoitteiden epäsuhta. On menty liikaa normit edellä, ylhäältä on saneltu miten tehdään.

On päästävä ajattelutapaan, jossa asetetaan tavoitteita palveluiden laadulle ja sisällölle, tavoitellaan vaikuttavuutta, tuloksia. Annetaan paikallisten ihmisten harkita, miten tavoitteeseen päästään. Tulppa kuntien kehitykselle ei ole kuntapäättäjissä, vaan jäykässä sääntelyssä.

Huomioidaan myös se, että kuntapäättäjät ovat myös työnantajia. Kunnissa ovat töissä niin kirjastonhoitajat, koulunkäyntiavustajat, rehtorit kuin laitosmiehet. Ja hyvä työnantaja pitää huolta työntekijöistä.

Julkisella puolella on liian paljon sairaspoissaoloja. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Se on osa ratkaisua, jolla myös saamme osaavia ammattilaisia hoitamaan ja opettamaan. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä voittavat kaikki – niin työntekijät kuin veronmaksajakin.

Ja kyllä, pohjimmiltaan kunnan pärjäämisen ratkaisevat suurimmin yrittäjät ja heidän mukanaan tuleva elinvoima. Tulevaisuuden usko, työpaikat, ideat. Hyvää kuntaa ei ole ilman yrittäjiä. Heidän asiansa on Keskustan sydäntä lähellä.

Arvoisat kuulijat,
Nostan vielä esille sankarin, jolla ei ole patsasta. Eikä häntä aina muisteta mainita. Puhun tietenkin kuntapäättäjästä.

Keskustalainen kuntapäättäjä ei elä kehuista, vaan velvollisuudentunnosta. Hän tietää, että jonkun on tartuttava lapioon yhteisellä työmaalla. Joskus sataa vettä ja joskus räntää, mutta hän ei anna sen häiritä. Sellainen hän on. Kiitos jokaiselle ehdolle asettuneelle – ja tervetuloa Keskustan listalle te loputkin!

Ystävät,
Lopuksi vielä erittäin tärkeä asia. Etäyhteyksien aikana olemme oppineet vakioaloitukset kokouksissa: ”Ei kuulu” – ”yhteys pätkii” – ”haloo kuuletteko mua?” Niin – ”Ei kuulu”.

Yhteiskuntamme suuri ongelma on ihmisen tunne siitä, että kukaan ei kuuntele. Linja tuuttaa tyhjää.

Että elämääni ei arvosteta, että olen ulkopuolinen. Että se, miten olen tottunut elämään, ei kelpaakaan. Että mielipiteelläni ei ole väliä. Katkeruuden liekki leimahtaa silloin helposti.

Loppiaisen tapahtumat Yhdysvaltain politiikan ytimessä ja levottomuudet Venäjällä kertovat, että ympärillämme on jännitteitä ja huolenaiheita. Suomi ei ole eristyksissä.

Rikottua kansaa ei kukaan voi johtaa. Toisiaan ohi katsovat eivät voi koskaan löytää ratkaisuja yhdessä.

Minulle vastuunkantaminen tarkoittaa kahta asiaa: sitä, että ymmärtää katsoa eteenpäin ja itsestä poispäin, toista kohti. Käyttää järkeä ja sydäntä.

Valta tulee kansalta, ääni ihmiseltä.

Me rakastamme tätä maata ja pidämme suomalaisten puolia jokaisessa maamme kolkassa. On tullut aika näyttää se yhdessä jokaiselle suomalaiselle.

Ja valo – se vahvistuu. Joka päivä kohti kevättä.

 

Lue seuraavaksi

Keskustan eduskuntaryhmän johto: Tautitilanne pidettävä hallinnassa yhteistyöllä - oppositiolle kiitos
Keskustan eduskuntaryhmän johto Antti Kurvinen, Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila toteaa, että koronaepidemian suhteen ollaan taitekohdassa - eteenpäin tilanteen kokonaishallinnassa mennään yhteistyöllä hallituksen ja opposition kanssa.
26.2.2021 / Uutiset
Matin seurassa Huhtamäen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, joka on johtanut myös työ- ja elinkeinoministeriön Kestävän kasvun työryhmää.
25.2.2021 / K-Studio
Keskustan varapj. Petri Honkonen: Kyse on nyt Suomen selviytymisestä - ymmärretäänkö asioiden vakavuus?
Työllisyys ylös, velka hallintaan ja alas, kaikki (jokainen suomalainen ja koko maa) mukana pitäen. Siinä se on: perus- ja pääasioiden programmi Suomelle, sanoo Petri Honkonen.
20.2.2021 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikko vaalistartissa: Keskusta – Se kotimainen.