Hänen mukaansa on syytetty esimerkiksi kiirettä, liian vähäistä henkilöstömäärää, salassapitomääräyksiä tai totuttuja työtapoja. Kyse on kuitenkin ennen muuta asenteista. Onnistuneet palvelut syntyvät vain yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.
– Ammattiasiantuntijoita tarvitaan aina. Lapset ja nuoret ovat kuitenkin itse parhaita käytännön asiantuntijoita siinä, millaisia palveluita he tarvitsevat ja haluavat käyttää, toteaa itsekin aikanaan varhaiskasvatukseen kouluttautunut ja myöhemmin sitä myös journalistina ja nykyisen työnsä kautta tarkastellut Aila Paloniemi.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Sen kaikissa vaiheissa halutaan hyödyntää nuorten ääntä suoraan.
Parhaillaan on menossa kouluille suunnattu kilpailu. Kilpailussa kerätään laajasti ajatuksia siitä, miten koulu voisi toimia paremmin lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistäjänä.
– Tässä toteutuu hienosti myös demokratiakasvatuksen ajatus. Kilpailu on Suomen Nuorisovaltuustojen liiton ideoima ja se jo sinällään edistää osallistumista ja aktiivisuutta ja vahvistaa oman elämän asiantuntijuutta, Paloniemi sanoo.
Hallituksen lapsi- ja perhepalveluohjelmassa hyödynnetään lasten ja nuorten oman äänen lisäksi lapsi- ja nuorisotutkimuksen, kyselyiden sekä muun muassa järjestöjen tuottamaa tietoa lasten ja nuorten palvelukokemuksista. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa siihen, että uutta tietoa lasten, nuorten ja perheiden palvelukokemuksista tuotettaisiin säännöllisesti päätöksenteon pohjaksi.
Kouluille suunnattu ideointikilpailu päättyy sunnuntaina viikko äitienpäivän jälkeen.