Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Olemme Suomen myönteisin ja tulevaisuuskoisin puolue

annika saarikko linjapuhe 2020
annika saarikko linjapuhe 2020

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon poliittinen linjapuhe 18.9.2020

Hyvä suomalainen,

”Oli synkkä ja myrskyisä yö.”

Näinhän ne alkavat, ne kiehtovimmat tarinat.Ja sellaisina aikoina tulin valittua Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.

Vaikka loppuviikon Aila-myrsky ulkosalla on rauhoittumaan päin, riittää jälkiä siivottavaksi vielä pitkään. Kynttilät ja taskulamput ovat olleet monin paikoin tarpeen ja nyt moottorisahat laulavat kaatuneiden puiden rungoilla. Vaurioita korjataan, myrsky menee menojaan.

Ei tänne toki säistä ole tultu puhumaan, mutta jotakin kuvaavaa tässä juuri nyt.

Paljon, paljon Ailaa isommassa mittakaavassa on meitä koetellut maailmanlaajuinen pandemia, joka kietoo yhteen poikkeuksellisella tavalla terveyden ja talouden. Arkemme on muuttunut, olemme yhä myrskyn silmässä eikä kukaan voi tarkkaan tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Epävarmuus on valitettavasti 2020-luvun ydinsana. Siksi turvan pitää olla politiikan pääsana.

Ja mikä Keskusta sitten on? Turvallinen matkakumppani muutosten tiellä. Ruisleipää eväänä.

Me Keskustassa uskomme siihen, että Suomi pärjää. Selviydymme. Myrskyt laantuvat, sumu hälvenee ja tulevaisuus kirkastuu.

Mutta ei itsestään. Vaan viisaiden valintojen kautta. Tutkitun tiedon ja aiemman kokemuksen pohjalta.

Ratkaisujen näkeminen ja ratkaisujen tarjoaminen siellä missä on ongelmia, on ainoa kestävä tie eteenpäin.

Kyllä me pärjäämme.

Hyvät kuulijat,

olen jäsentänyt Keskustalle tärkeitä asioita kahden pääteeman alle; ne ovat talous ja paikka.

Ensiksi haluan jaksaa kanssanne ajatuksia Suomen taloudesta, investoinneista sekä ylivelkaantumisesta.
Näin budjettiriihiviikolla on poliittinen ilmatila ollut täynnä talouspuhetta. Taloudesta pitää puhua, kaikki politiikka perustuu talouden vahvalle pohjalle. Silti muistutan heti alkuun: kestävä talous ei ole päämäärä, kestävä talous on väline turvallisemman ja tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi. Talous on ihmistä ja hänen hyvinvointiaan varten.

Mikä sitten on Keskustan talouspoliittinen linja? Miten askellamme koronakriisin keskeltä kohti normaalin talouspolitiikan aikaa?

Julkisesta taloudesta puhuessa käytämme mielellämme sanoja, jotka kuvaavat päätösten hankaluutta. Leikkaamme, sopeutamme, laadimme kipupaketteja. Väittämättä laisinkaan päätöksiä helposti, voisi kuitenkin ajattelutapaa muuttaa. Keskustalle on kunnia-asia pitää huolta yhteisistä varoistamme tulevien sukupolvien nimissä.

Mitä viime kuukausina taloudessamme sitten oikein on tapahtunut? Koronaepidemian alkuvaihe oli huolenpitoa ihmisten terveydestä: terveydenhuoltomme kestävyyden varmistamista ja etenkin yhteiskuntamme haavoittuvimpien jäsenten suojelua tappavalta taudilta.

Virus murjoi myös yrityksiä, synnytti työttömyyttä ja lisäsi huolta epidemian sosiaalisista seurauksista. Tämä kaikki kasvatti ja kasvattaa Suomen velkaa.

Pidän terveenä ilmiönä sitä, miten moni suomalainenkin on huolissaan valtion velanotosta. Näin suurta velanottoa ei pidäkään ottaa vastaan olankohautuksella. Meidän päättäjien pitää pystyä perustelemaan se, miksi velka kasvaa niin paljon. Samaa perusteluvaatimusta pitää edellyttää niiltä poliittisilta liikkeiltä, jotka omien sanojensa mukaan pärjäisivät pienemmällä velanotolla. Mitä silloin jätetään hoitamatta – koronatestitkö vai peruspalveluiden turvaaminen kunnissa?

Velkavaihde ei saa jäädä päälle. Velalla voimme ostaa aikaa, mutta emme ratkaista ongelmiamme. Meidän pitää rakentaa koko ajan polkua ulos ja miettiä, miten talous tasapainotetaan, kun korona ei enää sanele politiikan tärkeysjärjestysten listaa.

Sanon tämän vahvasti: Keskusta on valmis rohkeisiin uudistuksiin. Niitä tarvitaan, jotta suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo, luonto ja maamme talous olisivat kestävällä pohjalla myös tuleville sukupolville.

Juuri nyt tärkeintä meidän on ylläpidettävä kotimaista kysyntää ja saattaa yritykset yli kriisivaiheen. Siksi tämän ja ensi vuoden ajan elämme elvytysvaihetta. Elvytyksen tulee suuntautua – ja tämän viikon budjettiriihen jälkeen voimme sanoa, että se suuntautuu – ennen kaikkea Suomen uuden menestyksen rakentamiseen.

Mistä talouskasvu sitten syntyy? Ei siihen ole mitään oikotietä, se syntyy työllä. Se syntyy tuottavuudella. Työllisyyttä pitää parantaa koko Suomessa. Se on ainut tae sille, että ikääntyvä, enemmän palveluja tarvitseva Suomi pärjää.

Työllisyyden kasvun lisäksi talouden pohjan vahvistuminen vaatii myös uudistuksia. Niistä Keskustalle tärkeimmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvan uudistaminen. Korostan, että leikkauksia ja veronkorotuksia tarvitaan sitä vähemmän, mitä rohkeammin tehdään julkisen talouden kestävyyttä vahvistavia uudistuksia. Ja vielä se tärkein asia: työpaikat. Työpaikat ovat kestävin tapa saada velkaantuminen hallintaan ja aikanaan loppumaan.

Lopulta kaiken tavoitteena on saada julkinen talous takaisin tervehtymisen tielle. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, avaan sen parin keskeisen talouden mittarin kautta:

Minimitavoitteena tulee olla, että julkisen talouden velkasuhde saadaan vakautettua kymmenen vuoden aikahaarukassa vajaaseen 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Mieluummin kuitenkin pitäisi tavoitella julkisen talouden tasapainoa samassa tai hieman pidemmässä aikataulussa, jolloin saamme velkasuhteen taas laskemaan. Se on tärkeää, että pystymme vastaamaan myös tuleviin talouden kriiseihin.

Ja toinen: julkisen talouden pitää vahvistua noin 5 miljardilla eurolla.

Hyvät suomalaiset,

osana kestävää taloutta Suomi tarvitsee pitkän tähtäimen investointiohjelman.

Edeltäjäni Keskustan puheenjohtajana, Katri Kulmuni, julkaisi ennen Oulun puoluekokousta koko Suomen strategisen investointiohjelman, jossa todetaan, että “Suomella pitää olla strateginen näky, visio, investointien vauhdittamiseksi tuottavuutta lisääviin kohteisiin ja alueellisesti tasa-arvoisella tavalla”.

Tästä tavoitteesta olen tismalleen samaa mieltä.

Yritykset luovat työpaikat ja viime kädessä tekevät investoinnit. Mutta julkisella sektorilla on mahdollistava ja niitä vauhdittava rooli. Investointikohteet pitää valita siten, että ne samalla palvelevat digitalisaatiota sekä Suomen uudistamista biotalous- ja kiertotalousyhteiskunnaksi.

Yhdessä sovittuihin ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman merkittäviä uusia investointeja esimerkiksi hiilenmustan fossiilienergian korvaamiseen uusiutuvilla energiamuodoilla, biokaasuun ja vetyteknologiaan, joka on keskeisellä sijalla myös Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa. Ilmastopolitiikan pitää olla alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Nostan esimerkiksi akkuteollisuuden. Euroopan komission arvion mukaan akkumarkkina on Euroopassa ensi vuosikymmenellä 250 miljardin euron markkina. Ja akuissa tarvittavia metalleja löytyy Suomesta.

Viime hallituksen aikana perustettiin valtion kokonaan omistama Suomen Malminjalostus Oy, joka on aikeissa perustaa kaksi litiumakkujen materiaaleja valmistavaa tehdasta Suomeen.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että meillä on kaikki mahdollisuudet olla jatkossakin korkeaan osaamiseen, teknologiaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjaava hyvinvointiyhteiskunta. Sen voima rakennetaan pitkin tätä maata, kaikilla alueilla. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman pitkälle Suomessa tapahtuva jalostus. Suomella pitää jälleen kerran olla malttia vaurastua.

Strategisen investointiohjelman kehittäminen Katrin ohjelman pohjalta tulee olemaan keskeinen osa Keskustan omaa talous- ja elinkeinopoliittista valmistelua.

Hyvät kuulijat, palaan vielä velkaan ja ylivelkaantumiseen.

Kun rahaa ei ole, hallitsee raha elämää ja ajattelua. Elämä kapenee, tuntuu tunnelilta. Pienituloisten kitkuttelu välttämättömien menojen keskellä on arjen selviytymistaistelua monelle pätkätyöläiselle, yksinhuoltajalle, takuueläkeläiselle ja lapsiperheelle. Taloudellisen puskurin rakentaminen on sellaisessa tilanteessa mahdotonta.

Jo ennen koronakriisiä melkein 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Odotettavissa on, että luku nousee, kun koronavaikeudet alkavat näkyä tilastoissa. Välillisesti maksuhäiriöt ja ylivelkaantuminen koskettavat kuitenkin aina huomattavasti suurempaa joukkoa. Pienituloiset vanhemmat kustantavat nuorensa maksurästejä ja takaajaksi lähtenyt ystävä joutuukin yllättäen lainan maksumieheksi.

Elämässä voi tulla taloudellisia takaiskuja, lähes kenelle tahansa. Ylivelkaantumisen tietä ei kukaan oma-aloitteisesti valitse, joskus asiat vain kasautuvat kohtuuttomalla tavalla. Valoisampi tulevaisuus kuuluu kuitenkin myös velkaantuneelle.

Maksuhäiriömerkinnän näkyminen luottotiedoissa senkin jälkeen, kun velka on maksettu, on inhimillisesti katsoen kohtuutonta. Tämä koskee myös tuhansia nuoria. Meidän pitää on luoda heille toivon näköaloja ja mahdollisuuksia uusiin alkuihin.

Kiirehdimme hallituksen toimia positiivisen luottorekisterin luomiseksi ja maksuhäiriömerkintöjen poistumiseksi, kun velka on maksettu. Positiivinen luottorekisteri turvaa sekä lainoittajan tarpeen perehtyä hakijan maksukykyyn, että velkansa hoitaneelle mahdollisuuden uuden alkuun.

Keskusta lähtee siitä, että kenenkään ei pidä joutua velkavankeuteen. Yrittäjät, joiden yritystoiminta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan, tarvitsevat nopean uuden mahdollisuuden. Tämä vaatii myös muutoksia konkurssi- ja yrityssaneerauslainsäädäntöömme.

Korona kohtelee kovalla kädellä hyvinkin hoidettuja yrityksiä. Koronalama ei saa synnyttää 1990-laman kaltaista kaiken menettäneiden ja syrjään jäävien yrittäjien joukkoa. Tarvitsemme kaikki yrittäjät myös jatkossa luomaan Suomeen työtä ja hyvinvointia.

Liian moni takuueläkkeellä oleva ei saa edes takuueläkettä, kun ulosoton suojaosa on takuueläkkeen määrää alhaisemmalla tasolla. Asiaan on etsitty ratkaisua edelliselläkin hallituskaudella tuloksetta. Tässä asiassa ei tule antaa periksi. Epäkohta on korjattava, takuueläke kuuluu kaikille.

Velkaantumisen ehkäisy tullaan kytkemään tiiviiksi osaksi keskustan ohjelmatyötä. Puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi lähtee johtamaan työtä osana keskustan talouspoliittisen ryhmän toimintaa.

Hyvät kuulijat täällä paikan päällä Helsingin keskustassa ja siellä kaikkialla verkon välityksellä -talouspuheen jälkeen ajatuksia paikasta.

Ensin asumisesta ja ihmisten haaveista.

Politiikan tehtävä on luoda edellytyksiä ihmisten erilaisten toiveiden toteutumiselle. Sanon tämän selkeästi: Keskusta luottaa ihmisten omaan harkintaan, Keskusta haluaa antaa ihmisten valita. Onnellinen voi yhtä hyvin olla kaupungin ytimessä tai pienessä kylässä – meidän poliitikkojen tehtävä ei ole arvottaa ihmisten valintoja.

Tosiasia on kuitenkin, että suomalaisten asumisen ihanteet eivät nyt toteudu. Asumme ahtaasti ja kalliisti, kun moni kaipaa väljyyttä.
On oikeus toivoa: voi kun olisi oma piha ja omenapuu.
Suomessa viime vuosina käyty paikkaan liittyvä keskustelu on lähtenyt aivan vääristä lähtökohdista. Ainoana oletuksena on ollut kaupungistumisen megatrendin voimakas jatkuminen luonnonlain tavoin. Näinhän asia ei välttämättä ole.

Koronan aika on antanut ihmisille mahdollisuuden pysähtyä ja tehdä valintoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Olemme ottaneet kansakuntana loikan etätyön arkeen ja sen myötä mökkilaiturien nokkaan, takapihoille ja luontopoluille. Siis maakuntien Suomeen. Etätyön – kuten myös etäopetuksen laajamittainen onnistuminen oli koronakevään myönteisiä oppeja.

Meillä on nyt odottamaton mahdollisuus toteuttaa suomalaisten asumisen unelmia, tasapainoista aluekehitystä sekä kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikkumista.

Haluan, että nyt eläkkeelle jäävä voi suunnitella seuraavaa elämänsä vaihetta pysyvästi mökkipaikkakunnalleen. Haluan, että nuori perhe uskaltaa muuttaa oman omenapuun juurelle ja toteuttaa maaseutumaista elämänmuotoa.

Ihmisten omia valintoja ja toiveita pitää tukea. Monipaikkainen Suomi on jo täällä, vaikka tilastot ja rakenteet eivät sitä tunnistakaan. Se on ihmisten mielissä ja identiteeteissä, ja yhä useammalle meistä se on arkitodellisuutta. Mökkikaupan ennätyslukemat ja muuttoliikkeen kääntyminen pois kasvukeskuksista ovat tästä selviä merkkejä.

Ei kaupunkien kasvu pysähdy eikä sen tarvitsekaan pysähtyä. Olennaista on tämä: monipaikkainen elämänmuoto voi kasvaa rinnakkain kaupunkien kanssa.
Keskusta haluaa rakentaa aidosti monipaikkaisen Suomen. Uskomme, että se on hyväksi tälle maalle ja ihmisten hyvinvoinnille. Elämisen edellytykset koko Suomessa – siitä Keskusta on tunnettu ja sen äärelle me taas palaamme.

Käynnistämme monipaikkaisen Suomen ohjelman valmistelun, johon kutsumme mukaan laajasti kaikkia suomalaisia. Tätä kunnianhimoista ja pikaisella aikataululla tapahtuvaa työtä lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Ihmisten omat valinnat ovat avain myös tasapainoiseen aluekehitykseen. Niille pitää tehdä tilaa. Tähän tarvitaan sekä valtion että kuntien päätöksiä muun muassa liikenteessä, tietoliikenneyhteyksissä, kaavoituksessa, luvituksessa, asumisen tukijärjestelmissä ja verotuksessa, työehdoissa sekä työaikalainsäädännössä.

Asumisen toiveet ja todellisuus pitää saada kohtaamaan entistä useammin. Jos haluaa takapihan ja sinne trampoliinin, politiikalla pitää mahdollistaa erilaiset valinnat.

Harvaan asutut alueet, taajamat, seutukaupungit, maakuntakeskukset, suuria kaupunkeja ympäröivät kunnat ja ne suurimmat kaupungit – keskustalle nämä kaikki merkitsevät paljon.

Yhdyskuntien suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee vaalia yhteyttä lähiluontoon. Myös suurimmissa kaupungeissamme on oikeus yhtälailla läheiseen luontosuhteeseen.

Monipaikkaisessa työskentelyssä valtion pitää näyttää tietä ja siten lisätä läsnäoloaan maan eri osissa – esimerkiksi yhteisiä työskentelytiloja rakentamalla ja mahdollistamalla viranhakijoille valinnanvapaus työskentelypaikkansa koskien. Kaikkiaan etätyöskentelyyn tarvittavien tilojen merkitys pitää ottaa osaksi kaikkea suunnittelua.
Edistämme ajatusta kaksoiskuntalaisuudesta ennakkoluulottomasti. Jaamme aikaa henkisesti ja fyysisesti useamman paikkakunnan kesken. Miksi se ei voisi näkyä myös vaikutusmahdollisuuksissa, verotuksessa ja palveluissa paremmin?

Hyvät kuuljat,

Monipaikkaisuus ei ole merkityksellinen vain ihmisen elämän kannalta, vaan sillä on laajemmastikin paljon väliä. Useimmat arkiasiat – ja niiden ongelmat kietoutuvat asumisen, liikkumisen ja ruuan ympärille. Näyttää siltä, että hajautettu yhteiskunta kestää parhaiten kaikkiin näihin kriittisiin asioihin kohdistuvia suuria riskejä.

Ja ruoasta puheen ollen – ruoka ei ole lenkkareiden tai kännyköiden kaltainen hyödyke, jonka tuotannon voi keskittää muutamaan paikkaan maailmassa. Jokaisen maan velvollisuus on tuottaa ruokaa, jotta voimme ruokkia kasvavan ihmiskunnan. Keskusta toimii sen puolesta, että saamme lautasillemme jatkossakin kotimaassa eettisesti tuotettua, laadukasta ruokaa. Olemme viljelijän matkakumppani, mutta myös suomalaisen kuluttajan paras kaveri.

Peltojen ohella metsät ovat aina olleet keskustalaista mielenmaisemaa – ja sitä ne ovat vastakin. Yhä useampi metsänomistaja asuu täällä Uudellamaalla. Suomen metsät ovat paitsi virkistyksen, myös vaurauden lähde, viennin kivijalka ja monien perheiden talouden turva. Keskusta luottaa suomalaiseen vastuulliseen metsänomistajaan.

Arvoisat kuulijat,

toinen huomio paikkaan. Korona katkaisi fyysiset yhteytemme kaukaisiin paikkoihin. Kansainvälisen lentoliikenteen stoppi autioitti lentokentät meillä ja muualla.

Fyysiset yhteydet hävisivät, mutta samalla korona toi koko maailman yhteiseen veneeseen konkreettisemmin kuin mikään muu ilmiö kenties naismuistiin.

Euroopan unionilla on vastassaan ennennäkemättömiä ongelmia sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: pandemia, alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, kärjistyvä politiikka, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus.

Unionimme ulkopuolista maailmaa ei pidä unohtaa, vaikka houkutus kääntyä sisäänpäin on suuri. Korona runtelee rajusti köyhiä, kehittyviä maita. Emme taida vielä edes ymmärtää, miten korona voi ajaa ihmismassoja liikkeelle, aiheuttaa epätoivoa, nälkää ja epäinhimillistä kärsimystä.

Jotta EU voi olla vahva ulospäin, pitää meidän juuri tässä hetkessä olla erityisen yhtenäisiä sisältä. Haluamme keskittyä asioihin, jotka näkyvät lisäarvona kansalaisten arjessa. EU:n ei tule vaikeuttaa kansalaistensa elämää, vaan päinvastoin.

Keskusta suhtautuu EU:hun avoimin mielin. Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä. On välttämätöntä, että pohjoinen äänemme kuuluu EU:ssa kokoaan suurempana. Määrittelen puolueemme EU-realistiksi.

Minun Suomeni on tulevaisuudessakin maailman paras naapuri. Meihin voi luottaa ja hädän hetkellä meiltä voi pyytää apua. Emme ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta olemme valmiita keskustelemaan. Tarjoamme osaamistamme käyttöön siellä, missä esimerkiksi naapurikiistoja pitää sovitella. Suomi voi olla rauhanrakentamisen suurvalta.

Aloitamme ohjelmatyön suomalaisemmasta, eli keskustalaisemmasta Euroopasta. Työtä lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.

Lopuksi sananen Sinulle, nuori suomalainen.

Emme taida puolueena olla Sinulle kovinkaan tuttu. Mikä Keskusta, kysyt oikeutetusti. Miten asioita ajatte?

Vastaan: paikallisuuden ja kohtuullisuuden arvoja.

Aikuistut monella tavalla epävarmassa maailmassa. Maailmanlaajuiset kriisit, ilmastonmuutos, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus – oma riittävyys. Eriarvoisuus. Näitä ehkä mietit.

Erityisesti ilmastoon kilpistyy huoli huomisesta. Sanon Sinulle: jos et tunnista itseäsi selfiestä ilmastoahdistusta lietsovan kyltin alla, vaan olet enemmänkin kiinnostunut ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, olet meidän porukkaa.

Olemme puolue, jonka kone ei käy vihalla tai katkeruudella. Emme myöskään jaa elämäntapaohjeita eliitin tornista. Olemme juuriltamme suomalainen puolue, made in Finland. Paikallinen ja kansainvälinen. Teemme töitä sen puolesta, että voisit rakentaa elämääsi kotiseudulle niin halutessasi. Korkeakoulutus kuuluu koko Suomeen.

Meille ihminen on tärkeä, ei järjestelmä. Ja siksi haluan korostaa Sinulle: sinä riität. Kohtuullisuuden otsakkeen alla etsimme huomista, jossa ei niin moni uupuisi mielenterveyden ongelmista.

Minä uskon, että ratkaisut näihin aikamme kiperimpiin kysymyksiin eivät löydy ääripäistä, vaan täältä keskeltä. Todella toivon, että pystymme tällä porukalla tekemään sen myös näkyväksi Sinulle, Suomen tulevaisuuden tekijälle.

Hyvä suomalainen,

Keskusta on aina toiminut nimensä mukaisesti sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa. Uskon, että sille on nyt tilausta enemmän kuin koskaan. Maltti ja empatia ovat politiikan supervoimia.

Ihmiselämä ei ajattelussani mahdu ahtaisiin muotteihin, vaan se on kiinnostavia eri elämänpiirien ja elämänmuotojen yhdistelmiä. Keskusta on ainutlaatuinen, ihmisiä yhdistävä liike. Itseni määrittelen 2020-luvun maa- ja kotitalousnaiseksi. Hoidetaan maan asioita, hoidetaan kodin asioita. Viesti on myös yhteiskunnallinen: kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.

Vastakkainasetteluiden aika on siis ohi.

Keskellä on tilaa. Tehdään siihen liitto. Keskustaliitto.

Tienviitaksi tulevaan kirjoitan:

Olemme Suomen myönteisin ja tulevaisuuskoisin puolue.

Lue seuraavaksi

Keskustan Honkonen: Tavallisiin autoihin ei veronkiristyksiä
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen torjuu ajatuksen vuosittaisen ajoneuvoveron jyrkästä kiristämisestä. Ajatusta väläytti harkittavaksi liikenneministeriön työryhmä. Honkosen mukaan tavallisten ihmisten tavallisia autoja ei saa kurittaa verotuksella nykyistä enempää ja päätöksissä pitää huomioida ihmisten arkitodellisuus.
19.10.2020 / Uutiset
Ministeri Marjatta Väänänen 1923-2020
Pitkäaikainen ja merkittävä keskustavaikuttaja, ministeri Marjatta Väänänen on poissa. Väänäsen muisto puolueessa elää ikuisesti. Koko keskustayhteisö ottaa lämpimästi osaa lähiomaisten suruun.
19.10.2020 / Uutiset
Honkonen: Alustataloutta ei pidä kuristaa kehtoonsa
Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Petri Honkonen on huolissaan yhdeksänjäsenisen työneuvoston lausunnosta, jonka mukaan ruokalähetit tulisi lukea yrittäjäaseman sijaan työsuhteessa oleviksi.
17.10.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Olemme Suomen myönteisin ja tulevaisuuskoisin puolue