Annika Saarikon blogikirjoitus: Jokaisella lapsella oikeus turvalliseen alkuun elämässään

Olemme tällä vaalikaudella vahvistaneet perheiden toimeentuloa muun muassa varhaiskasvatusmaksujen tuntuvalla alennuksella. Tämä on auttanut etenkin niitä perheitä, joilla on päiväkodissa useampi lapsi. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin on päässyt liki 7000 uutta pienituloista perhettä lisää. Lisäksi palautimme opintotukeen huoltajakorotuksen, olemme nostaneet äitysavustuksen summaa sekä teimme pienen korotuksen lapsilisään yksinhuoltajille.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kaikkein pienituloisimpien vauvaperheiden arkea olemme pystyneet kohentamaan niin, että pienimmät päivärahat ovat ensi vuonna lähes 100 €/ kk suurempia kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Ja mikä parasta perheiden talouspolitiikkaa – 115 000 uutta ihmistä on saanut viime vuosina työpaikan. Näiden ihmisten joukossa on monta äitiä ja isää ja paljon perhearkea, jossa epävarmuutta on nyt vähän vähemmän. Näissä perheissä joulua voidaan odottaa levollisemmin mielin, lasten lahjatoiveisiinkin paremmin vastaten.

Taustalla kuitenkin heijastelee se, että työelämän epävarmuus ja työsuhteiden pätkittäisyys kalvaa nuoria eikä rohkaise perheen perustamiseen. Olen iloinen, että pääministeri Juha Sipilä vetosi tällä viikolla työnantajiin, että mahdollisimman moni työpaikka voisi olla vakituinen.

Monista perhepoliittisista teoista voimme olla ylpeitä, mutta työ lapsiperheköyhyyttä vastaan on kesken. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen lapsuuteen. Perheen toimeentulon vakaus ja sen riittävyys on osa lapsen perusturvallisuutta.

Lapsiperhepolitiikan ydintä on mielestäni se, että kykenemme yhteiskuntana luomaan edellytyksiä sille,, että perheen lapsilukutoive, oli se sitten nolla tai kymmenen, voisi toteutua.

On tunnistettava, että isoin aukko toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on pienituloisissa perheissä. Huomio kiinnittyy myös siihen, että köyhyys on lisääntynyt myös sellaisissa lapsiperheissä, joissa on kaksi aikuista. Entuudestaan tunnettua on, että yksinhuoltajuus on erityinen köyhyysriski.

Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä ja haluaa löytää siihen myös uusia välineitä. Puheenjohtaja Sipilä esitteli puoluevaltuuston syyskokouksessa Turussa ehdotuksensa erityisen pienituloisten lapsiperheiden harkinnanvaraisesta, ylimääräisestä lapsilisästä vähävaraisille.

Tarkoituksenamme ei ole mutkistaa pysyvästi monimutkaista sosiaaliturvaviidakkoa, vaan isoa sosiaaliturvauudistusta odotellessa nopeasti vastata perheiden tarpeisiin.

Miksi emme suoraan vain korota lapsilisää? Siksi että yleiskorotus kaikille ei kohdentuisi tukea eniten kaipaaviiin, vähätuloisiin perheisiin. Haluamme kuitenkin pitää kiinni siitä, että lapsilisän se tutumpi osa kuuluu jatkossakin kaikille.

Sipilän ehdotus on myös tärkeä keskustelun avaus; mitkä ovat ne tehokkaat, hyvin kohdentuvat keinot lapsiköyhyyden vähentämiseksi, jos lapsilisän yleinen merkittävä tasokorotus ei ole mahdollinen? Moni on aiemmin ehdottanut lapsilisän laittamista verolle ja samalla tasokorotusta. Lopputulos olisi kuitenkin epävarma, koska verotus ulottuu jo varsin pieniin tuloihin. Edellisten hallitusneuvottelujen yhteydessä tästä tehdyt alustavat arviot osoittivat lapsilisien verottamisesta olevan suuren riskin lapsiköyhyyden kasvuun eikä vähenemiseen.

Suomalainen sosiaaliturva koostuu etuuksista ja palveluista; jos toinen puuttuu, koko järjestelmä ontuu. Tämä pätee myös lapsiperheiden tarvitsemaan tukeen. Etuuksien ja tukien lisäksi palvelut ratkaisevat. Tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia tueksi perheiden arkeen sekä vaikuttavia palveluita silloin, kun perheissä ongelmat ovat ehtineet jo kasautua.

Lapsiperheiden arjessa jaksamisen tukeminen on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Perinteinen lapsiperheiden kotipalvelu on tekemässä paluuta suomalaisiin perheisiin. Hallitus on antanut tähän kunnille useita kymmeniä miljoonia lisää rahaa viime vuosien aikana, ensi vuonnakin 25 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kotiapua on jo lisääntyvässä määrin saatavissa eri puolilla Suomea, toki kuntakohtaisia eroja löytyy vielä. Nämä tiedot todella ilahduttavat! Teemme ministeriössäni myös työtä siihen, että kuntien käytännöt tulisivat mahdollisimman sujuviksi ja tukea olisi ensi hätään saatavissa neuvolan ja päiväkodin päätöksellä.

Varsinaissuomalaisena olen erityisen ylpeä syntymäkunnastani Oripäästä – pienestä, mutta sisukkaasta kunnasta. Oripää lahjoitti kaikille vauvaperheille kuuden tunnin lahjakortin kotipalveluihin. Tätä käytäntöä sopisi levittää muihinkin kuntiin. Kuntapäättäjät ovat avainasemassa siinä, että lapsiperheet voivat luottaa siihen, että apua voi pyytää ja sitä on saatavissa.

Lue seuraavaksi

Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
Keskustalaiset löysivät teemoja, joilla parantaa kaupungin ja maaseudun välejä
Tasa-arvoinen aluekehitys, toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet, vahva työllisyys ja yrittäjyyden edellytykset sekä suomalaisen ruoka tekevät keskustalaisten mielestä turvallisen arjen koko Suomessa. Myös koulutus, asuminen ja perusturva tärkeässä roolissa.
26.6.2020 / Uutiset
Suomi ja suomalaisuus – koko Suomi. Mitkä ovat nuo meidän suomalaisten vahvuudet Suomessa, mitkä ovat olleet turvanamme koronan aikana ja miten hyödyntää niitä Suomen uudelleenrakentamisessa. Keskustelemassa Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sekä kirjailija, käsikirjoittaja Katri Manninen. Podcastia juontaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola.
26.6.2020 / Podcast
EtusivuAjankohtaistaUutisetAnnika Saarikon blogikirjoitus: Jokaisella lapsella oikeus turvalliseen alkuun elämässään