Hallitus suuntaa veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille

Kilpailukykysopimuksen solmiminen oli hallitukselle tärkeä tavoite. Osana sopimusta sitouduimme, että työntekijöiden nousevat maksut kompensoidaan veronkevennyksin ja rakensimme sopimuksen kattavuuteen sidotun mallin. Näin on myös menetelty. Hallituksen budjettiriihessä päättämillä 515 miljoonan euron veronkevennyksillä haluttiin erityisesti kompensoida palkansaajien ostovoimaa.
Viime viikkojen opposition väitteiden mukaan hallitus suosisi nyt veropäätöksillään hyvätuloisia ja omia äänestäjiään. Nämä väitteet haluan nyt kumota kuudella faktalla:
1. Työmarkkinajärjestöjen sopimassa kilpailukykysopimuksessa maksujen erilaisista vähennyskelpoisuuksista johtuva automaattikevennys olisi kohdentunut erityisesti suurituloisille. Suurimmillaan alennusprosentti olisi ollut yli 80 000 euroa vuodessa tienaavilla. Tätä ei varmaan kukaan kilpailukykysopimuksen tekijä pohjimmiltaan tavoitellut. Ratkaisun seurauksena pieni- ja keskituloisten verotus ei olisi lainkaan alentunut ja osalla se olisi jopa kiristynyt.
2. Tämän vuoksi hallitus on kohdistanut omat veronkevennyksensä juuri pieni- ja keskituloisiin.
3. Yhteensä 515 miljoonan veropaketista automaattikevennyksen (95 miljoonaa euroa) jälkeen hallituksen omat päätökset ovat 420 miljoonaa euroa ja sen seurauksena verotus kevenee tasaisesti eri tuloluokissa. Keskituloisen verotus kevenee noin 0,6 prosenttiyksikköä. Lisäksi eläkeläisten verotusta kevennetään 135 miljoonalla eurolla.
4. Kaikkein pienituloisimpien maksujen ja verojen pienentämiseksi on varattu erillinen 30 miljoonan euron määräraha. Paras mahdollinen toteutustapa selvitetään vielä.
5. Budjettiriihessä tehdyn päätöksen lisäksi tämän vuoden alussa tehtiin pieni- ja keskituloisille kohdistuva työtulovähennyksen korotus, joka oli suuruudeltaan 450 miljoonaa. Hallituksen päättämät noin miljardin veronkevennykset ovat siis pääosin kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.
6. Työn ja työnteon kannustavuuden lisäksi hallituksen toinen painopiste on yrittäjyydessä ja sen edistämisessä. Yrittäjyyttä tukevat yrittäjävähennys henkilöyrittäjille sekä yritysten sukupolvenvaihdosten huojennukset ovat noin 170 miljoonaa euroa. Tässäkin asiassa pieni pelivara on pyritty käyttämään järkevästi.
Laaja-alaisen ja monipolvisen keskustelun käyminen sivistysvaltiossa on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, että sitä käydään faktojen eikä mielikuvien perusteella.
Oppositiossa vaadittiin aiemmin keväällä äänekkäästi veronkevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyen. Työmarkkinakentässä muutamat liitot uhkasivat jopa irtautua sopimuksesta, ellei hallitus anna vielä toteutettuakin suurempia veronkevennyksiä. Nyt jälkipuheiden ja etukäteen vaaditun välillä on räikeä ristiriita. Mutta näinhän se mielikuvapolitikoinnissa tuppaa olemaan.
Tämä sama koskee eläkeläisten veronkevennyksiä. Minusta oli oikein, että hallitus muisti tämän kokonaisuuden yhteydessä myös eläkeläiset.
Suomen talouskasvu on vielä kotimaisen kysynnän varassa. Maailmantaloudessa on riskejä, jotka voivat vaikuttaa Suomen tilannetta heikentävästi. Veropäätöksillä hallitus pyrkii ennakoivasti toimiin, joilla vahvistetaan paitsi teollisuuden kilpailukykyä, myös kotimaista kysyntää ostovoiman kasvamisen kautta. Tämän vuoksi oli erityisen tärkeää, että hallitus korjasi sopimuksessa olevaa veronkevennysten vinoumaa omilla toimillaan.
Teksti on julkaistu sivuilla www.juhasipila.fi

Lue seuraavaksi

Keskustan keskikesän podcastin aiheena on työ ja työn tulevaisuus koronakriisin jälkeisessä Suomessa. Keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
10.7.2020 / Podcast
Keskustan Elsi Katainen neuvotteli sovun EU:n maatalouspolitiikkaan
Neuvotteluratkaisu tuo varmuutta suomalaisille viljelijöille, ruokasektorille ja tietenkin kuluttajille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 2021-2022. Päätökseen sisältyy myös Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko nykytasolla siirtymäkauden ajan.
30.6.2020 / Uutiset
Keskustalaiset löysivät teemoja, joilla parantaa kaupungin ja maaseudun välejä
Tasa-arvoinen aluekehitys, toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet, vahva työllisyys ja yrittäjyyden edellytykset sekä suomalaisen ruoka tekevät keskustalaisten mielestä turvallisen arjen koko Suomessa. Myös koulutus, asuminen ja perusturva tärkeässä roolissa.
26.6.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetHallitus suuntaa veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille