Markus Ojakoski ja Anniina Peltola: Mitä digi, kyber ja robotiikka tarkoittavat ihmiselle?

Arvostettu taloustieteilijä Bengt Holmström on todennut, että ihminen oppii hyödyntämään uutta tekniikkaa poikkeuksellisen hitaasti. Vaikka avaimet hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiselle ja palveluiden parantamiselle ovat olleet tarjolla jo pitkään, olemme vasta digimurroksen kynnyksellä.

Tulevaisuudessa muovataan se, mitä digi, kyber ja robotiikka todella tarkoittavat ihmiselle. Olemme osa muutosta ja meillä on mahdollisuus määritellä suuntaa sille.

Digitalisaatio, tietoliikenteen kasvu eli kyber ja robotiikka ovat globaaleja trendejä. Keskustalaisille uudet teknologiat ovat välineitä pyrittäessä kohti yhteiskuntaideaalia. Vaikka lyhyellä aikavälillä uhkana on esimerkiksi työpaikkojen katoaminen, hyödyttävät uudet teknologiat pitkällä aikavälillä kaikkia.

Ihmiset eivät pysty hyödyntämään uutta, jos tekniset edellytykset puuttuvat. Puolueena ja kansanliikkeenä Keskustalla on pitkät juuret koko yhteiskunnan kehittämisessä. Keskustan on myös jatkossa otettava johtava rooli siinä, että digitalisaation, tietoliikenteen kasvun ja robotiikan hyödyntäminen on mahdollista kaikille riippumatta siitä missä asuu.

Keskustalaisessa ajattelussa digitalisaatio voi olla unelmien kehityskulku. Se mahdollistaa palveluiden tuottamisen hajautetusti aiempaa paremmin. Samalla mahdollisuudet harjoittaa elinkeinotoimintaa eri puolilla Suomea paranevat.

Digitalisaatio ja robotiikka ovat myös osa maailmanhistoriallista jatkumoa, jossa teknologian kehittyminen on parantanut tuottavuutta ja vapauttanut ihmiset suuntaamaan uteliaisuutensa ja seikkailunhalunsa uusiin asioihin. Sen seurauksena hyvinvointi on lisääntynyt.

Näin on myös tällä hetkellä: uudet yritykset ja tavat ajatella luovat hyvinvointia alueilla, joissa se ei ollut aiemmin mahdollista. Samalla kuitenkin monet jäävät ilman töitä, ja epävarmuus tulevasta kasvaa. Tässä Keskustalla on keskeinen rooli: globaalit megatrendit pitää nivoa osaksi yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä.

Digitalisaation ja robotiikan maailmassa vauraus uhkaa keskittyä harvojen käsiin. Uuden kehittämistä ei pidä estää, vaan siihen pitää kannustaa, mutta samalla on pidettävä huolta kaikkien hyvinvoinnista.

Robotiikka voi helpottaa palveluntarjontaa esimerkiksi hoivapalveluissa. Automaatiota pitää helpottaa ja digitalisaatio ottaa osaksi sivistystyötä. Informaation saatavuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta se ei itsessään ole autuus, vaikka perinteinen totuus ”tieto on valtaa” pitää edelleen paikkaansa.

Hyvinvoinnin kehitys nivoutuu edelleen sivistykseen. Sivistystyöllä pystymme huolehtimaan, että digitalisaatio ja informaation määrän kasvu ovat yhteisöjä yhdistäviä, eivät erottavia kehityskulkuja. Keskeisessä roolissa ovat koulut, joiden on otettava paikkansa kansankunnan majakkana uusien megatrendien edessä.

Kaikkeen digitalisaatioon ja robotiikkaan liittyy tietoliikenteen kasvu eli kyber. Tietoliikenteen kasvu ja turvaaminen ovat sektoreita, joissa Suomi voi olla edelläkävijä. Tämä voi tarkoittaa uutta työtä ja toimeentuloa. Tiedon nopea siirtyminen on edellytys digitalisaatiolle, mutta uhkana voi olla yksityisyyden katoaminen. Uudessa ajassa yksilönsuojasta on pidettävä tiukasti kiinni.

Tietoliikenteen nopeutuminen mahdollistaa myös virtuaalitodellisuuden, jolla voi olla mullistavia vaikutuksia ihmisyyteen. Digitalisaatiosta tulee osa ihmisyyttä kaikille niille, jotka eivät tietoisesti valitse toisin. Ihminen pysyy kuitenkin fyysisenä olentona, eivätkä perinteiset tavat olla, liikkua, syödä ja levätä ole katoamassa. Perinteisen ja uuden todellisuuden yhdistelmänä ihmisten ja koneiden välinen kommunikaatio lisääntyy väistämättä.

Mitä digi, kyber ja robotiikka siis tarkoittavat ihmisille? Jos tätä kysyy keskustalaisilta, niin uusia, jännittäviä – jopa pelottavia – mahdollisuuksia, joihin tarttuminen hyödyttää kaikkia ihmisiä.