Kalmari Kainuussa: Ruoka kasvaa maalla

Kalmari muistuttaa vapun puheenvuorossaan, että Suomen kaltainen laaja maa luonnonvaroineen on arvokas voimavara. Hän muistuttaa, että biotalous on fossiilitalouden jälkeen seuraava talouden aalto.

– Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen liittyvä teknologia ja palvelut ovat avain uuteen kasvuun. Siihen kannattaa satsata. Tuloksia alkaa jo näkyä, Kalmari huomauttaa.

Hän pahoittelee, miten kauas luonnosta vihreitä arvoja kannattavat kaupunkilaiset ovat nykyisin joutuneet. Kalmari viittaa Helsingin kaupunginhallituksen jäseneen Hannu Oskalaan, joka ei näe maaseudulla mitään kehitysnäkymiä.

– Pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin tulee yhteisöverokertymää yhtiöistä, joiden varsinainen tuotanto tapahtuu muualla. Esimerkiksi Äänekosken Metsägroupin tulevan biotuotelaitoksen palkka- ja verohyödystä paljon suurempi osa menee pääkonttoripitäjään Espooseen kuin Äänekoskelle. Espoossa työskentelee 500 henkilöä ja tehdaspaikkakunnalla työskentelee 170 henkilöä, mutta.siellä kuitenkin tuotanto tehdään, Kalmari muistuttaa.

Valtionhallinnon maksetut palkansaajakorvaukset ilman valtionyhtiöitä olivat vuonna 2013 Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Helsingin seutukunnassa noin 3,1 miljardia euroa.

– Vuosittainen reilun kolmen miljardin rahoitus pääkaupunkiseudulle on melkoinen piristysruiske. Maaseudulle kohdennetut muutaman kymmenen tai edes satojen tuhansien eurojen hankkeet eivät tasoita tilannetta lähestulkoonkaan, vertaa Kalmari.

Kalmarin mielestä on outoa, että maaseudulle tehdyt satsaukset nähdään pelkkinä aluepoliittisina kädenojennuksina. Sen sijaan suuria investointeja vaativat kehäradat, Guggenheimit, musiikkitalot, valtionkirjastot ja länsimetrot koko kansakuntaa hyödyttävinä yhteisinä investointeina. Kalmarin mielestä kaikki hankkeet kaikkialla hyödyttävät koko maata.

– Itse tarvitsen pääkaupunkia ja toivon sen menestyvän. Mutta niin tarvitsee pääkaupunkiseudun vihreäkin meitä maalaisia. Sähkö ei tule töpselistä eikä ruoka kaupasta, Kalmari muistuttaa.