Matti Vanhanen: Yhteistyö – suomalainen tapa toimia kotona ja ulkona

Huonommin on sen sijaan käynyt silloin, kun olemme torailleet keskenämme ja kun omat lyhytnäköiset edut ovat ajaneet yhteisen hyvän edelle. Edellinen vaalikausi on tästä hyvä huono esimerkki. Sinipunahallitus riiteli keskenään, Suomi ajelehti ja maamme tilanne muuttui yhä vakavammaksi.

Nyt, maailman rakoillessa ympärillämme monin tavoin ja yrittäessämme ratkaista omia talous-, työttömyys- ja velkaongelmiamme, suomalaisilta kysytään jälleen, kohtaammeko tulevaisuuden yhdessä vai erillään.

Keskustassa valitsemme yhteistyön. Se on ollut ja on suomalainen tapa toimia. Se on tuonut ja luonut meille turvallisuutta ja hyvinvointia. Nyt yhteistyötä tarvitaan sekä ulko- ja turvallisuus- että sisäpolitiikassa mielestäni enemmän kuin pitkään aikaan.

Yhteistyön hakemisessa Keskusta on pitkämielinen ja sitkeä, ja olemme valmiit vaihtamaan ajateltuja keinojakin tulosten saavuttamiseksi, mutta lopulta päätöksiä on tehtävä – tarvittaessa enemmistölläkin.

Hyvät vapunviettäjät,

Ukraina, Syyrian sota ja Lähi-idän muut jännitteet, Venäjän ja lännen vastakkainasettelu ja sen heijastuminen Suomen lähialueille, Isisin terrori ja Eurooppaa koetteleva hallitsematon maahanmuutto alleviivaavat välttämättömyyttä vaalia yhteisymmärrystä Suomen linjasta myös tulevaisuudessa.

Valmisteltava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko mahdollistaa perusteellisen keskustelun Suomen kansainvälisestä asemasta ja siitä, millaisia ratkaisuja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi näissä vaativissa ja myös vaarallisissa maailmanoloissa tarvitaan.

Kyse ei ole mistään pakkoyksimielisyydestä, vaan keskustellen haettavasta yhteisymmärryksestä. Uskon lujasti siihen, että se on vahvuutemme myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Keskustelua on käytävä laajasti myös kansalaisten kanssa. Tähän liittyy osaltaan päätökseni tavoitella Keskustan presidenttiehdokkuutta.

Minkäänlaisia leimakirveitä emme ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun kuitenkaan tarvitse.

Viime eduskuntavaaleja ennen mentiin tässä suhteessa rimaa hipoen ja suorastaan se alittaen. Viittaan etenkin Keskustaa kohtaan osoitettuihin syytöksiin Suomen viemisestä ”harmaalle vyöhykkeelle” Venäjä-pakotteissa. Keskusta on ollut ja on Suomen linjan vankka määrittäjä, ja politiikkamme on tähdännyt ja tähtää Suomen ja suomalaisten etujen turvaamiseen.

Etenkin murrosaikana Suomen linjan on perustuttava yhtäältä äärirealistiseen, oikeaan analyysiin asemastamme Euroopassa ja maailmassa ja toisaalta jatkuvaan valppaana oloon ja ennen muuta päätösvallan pitämiseen kaikissa tilanteissa omissa käsissämme.

Kaikista tärkeintä on ylläpitää lähialueidemme vakautta. Ongelmia ei saa päästää kärjistymään ympäristöömme, vaan meidän on toimittava niin, että Pohjois-Eurooppa ja varsinkin Itämeren alue pidetään jännitteiden ja vastakkainasettelun ulkopuolella.

Hyvät ystävät,

Perjantaina julkaistiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun liittyvä Nato-selvitys. Myös siitä on pystyttävä käymään asiallista keskustelua. Leimakirveet joutavat tässäkin asiassa pysyä museoissa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on myös nähtävissä olevassa tulevaisuudessa nojattava kansainväliseen yhteistyöhön, sopimusten noudattamiseen, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan, omaan uskottavaan puolustukseen ja viranomaisten sujuvaan yhteistoimintaan.

Pysyttäytymällä sotilasliiton ulkopuolella edistämme osaltamme maamme lähialueiden vakautta ja ennakoitavuutta. Nato-jäsenyyden pitää kuitenkin olla Suomelle aito vaihtoehto, jos turvallisuustilanne perustavanlaatuisesti muuttuu ja jos vakauden politiikka meistä riippumattomista syistä ei onnistu.

Tarkoitan luonnollisesti Venäjää ja sen käyttäytymistä. Suomi pyrkii omalta osaltaan ennakoitavuuteen, siis siihen, että emme muodosta arvaamatonta tekijää ympäristöömme. Meidän linjamme on tiedetty pitkään. Tiedetään, että Suomi ei salli alueemme käyttämistä minkään naapurimme uhkaamiseen ja tiedetään, että Suomi pyrkii kaikissa tilanteissa hakemaan rauhanomaisia ratkaisuja ja edistämään vakautta koko alueella. Venäjän kohdalla ennakoitavuus on heikentynyt ja se on aito ääneen lausuttava ongelma. Tämän ennakoitavuusongelman voi vain Venäjä itse ratkaista.

Katson, että Nato-jäsenyys ei saa olla mikään ideologinen valinta, vaan ratkaisun perustelujen pitää olla nimenomaan turvallisuuspoliittiset. Myös kannattamani kielteisen ratkaisun perustelujen. Puolustuksesta tehtävän ratkaisun on aina palveltava isoa päätarkoitusta – vakauden ylläpitämistä ja Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista. Tämän tavoitteen saavuttaminen määrää lopulta kulloistenkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten ratkaisujen sisällön.

Ruotsi-yhteistyö on Suomelle äärimmäisen tärkeää. Suomen ja Ruotsin ratkaisut keskeisissä turvallisuuskysymyksissä vaikuttavat koko Itämeren alueen vakauteen. Mutta tämäkään ei lopulta muuta sitä tosiasiaa, että kukin maa joutuu viime kädessä itse ja yksin päättämään eri tilanteissa ratkaisunsa. Tämän tiedostaminen ehkä auttaa Pohjanlahden molemmin puolin hakemaan syvää yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on turvallisuuspoliittisesti täällä järkevintä.

Alueen turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla on parhaimmillaan myös hyvin pitkäjänteinen vaikutus alueemme hyvinvointiin – kaiken taloudellisen, sivistyksellisen, tieteellisen ja kulttuuriyhteistyön syvyyteen.

Turvallisuutemme kannalta on tärkeää, että vuoden 2016 vappuna tiedostetaan oikeasti se, että terrorismin uhka on todellinen, piilevä ja vaikeasti todennettava – mutta olemassa oleva. Terrorismi on turvallisuusuhkistamme ehkä juuri nyt numero yksi. Siitä Ruotsin näiden päivien uhka-arvio antaa valitettavan todistuksen.

Terrorismin torjumiseksi on myös tiivistettävä lännen ja Venäjän yhteistyötä. Yhteistyötä ei synny elleivät tiedustelu- ja poliisiviranomaiset pysty ja saa tehdä luottamuksellista yhteistyötä rajan yli. Tämänkin on oltava siinä paketissa, joka vaikuttaa lännen ja Venäjän yhteistyön palauttamista koskevaan pohdintaan.

Hyvät kuulijat,

Sisäpolitiikan isot ratkaisut on hallituksen ensimmäisen vuoden aikana saatu tai ollaan saamassa aikaan. Yhteiskuntasopimus on parhaillaan liittojen neuvoteltavana. Sote- ja maakuntauudistus etenee. Myös kipeät päätökset säästöistä on tehty. Nyt ratkaisut on toteutettava, ja myös siinä tarvitaan yhteistyötä.

Yhteiskuntasopimus, siis kilpailukykymme palauttaminen, on Suomen uuden nousun perusedellytys. Toteutuessaan se mahdollistaa uudet työpaikat ja ennen muuta Ruotsin ja Saksan saavuttamisen taloudellisesti jo lähivuosina. Se ei kuitenkaan korvaa tarvetta luoda uutta, innovoida, parantaa markkinointia ja myyntiä ja tehdä kaikkea sitä, jolla laajennetaan ja monipuolistetaan tuotantorakennettamme ja kauppaa. Tarvitaan kaikkea tätä.

Nyt liitoille tarvitaan neuvottelurauhaa, jotta työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos voidaan viedä mahdollisimman laajasti työehtosopimuksiin.

Meiltä politiikoilta ja muilta yhteiskunnallisilta keskustelijoilta puolestaan edellytetään malttia.

Yhteiskuntasopimusta ei olisi saatu aikaan ilman pääministeri Juha Sipilän sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Sipilä on ymmärtänyt, että eurossa ollessamme Suomen kilpailukyky on palautettava yhteisvaluutan oloihin sopivalla ratkaisulla. Tässä suhteessa pääministeri on saanut kuluneen vuoden aikana osakseen kohtuutonta arvostelua.

Kiitos kuuluu myös työmarkkinajärjestöille. Niiden johdossa ymmärrettiin, mitä kello on Suomen taloudessa lyönyt, ja mitä käänne edellyttää. Yhteiskuntasopimus on palkansaajille ja varsinkin SAK:n liittojen jäsenille poikkeuksellinen ja myös kipeä.

Aika näyttää mitä tapahtuu. Työelämän osapuolet ovat nyt muuttuvassa maailmassa.

Toivon, että siellä nähdään työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutoksen sekä uudistusten välttämättömyys, nähdään paikallisen sopimisen lisäämisen mahdollisuudet juuri työpaikkojen turvaamisessa, ymmärretään, että työnantajat ja työntekijät ovat sittenkin monessa asiassa samalla puolen pöytää sekä myönnetään, että toimivassa sopimusyhteiskunnassa myös hallituksen ja eduskunnan on voitava olla aloitteellisia maan tilanteen niin edellyttäessä.

Hyvät vapunviettäjät,

Ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Se on mitä osuvin valinta.

Yhteiskunnassamme on liikaa vastakkainasettelua. Sitä on niin eri ihmisryhmien kuin maan eri osien välillä. Olen pohtinut, mikä voisi olla se suomalaisten yhteinen tarina, jolle tulevaisuuttamme rakennamme. Olen entistä vakuuttuneempi, että tuon johtoajatuksen pitää olla yhdessä tekeminen ja koko Suomesta ja kaikista huolehtiminen.

Ihmisten arki, elämä ja todellisuus ovat erilaisia, mutta kansakuntana olemme samassa veneessä: ongelmamme ovat yhteisiä, ja vain yhdessä voimme ne ratkaista. Suomen uuden nousun mahdollistamiseksi meidän on saatava koko maan voimavarat hyötykäyttöön.

Kannustan myös ihmisten, palvelujen, työpaikkojen keskittämistä viime päivinä kuuluvasti tukeneita taloustieteilijöitä ja muita keskustelijoita irtaantumaan vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta ja näkemään ne yhteiset, suorastaan huikeat mahdollisuudet, joita koko maan tasapainoinen kehittäminen, hajautetun yhteiskunnan rakentaminen ja ennen muuta maakunnissa olevien luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen perustuva luonnonvara- ja biotalous Suomelle ja suomalaisille avaa.

Tässä tulevaisuudessa kehittyvät kaupungit ja voimavarojaan biotaloudessa ja matkailussa hyödyntävä maaseutu tarvitsevat toisiaan.

Kyse on digitaali- ja biotalouden ajan Suomen uusteollistamisesta ja palvelualojen uudistamisesta, mutta myös periaatteellisista asioista: ihmisten yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Keskusta puolustaa aluepolitiikkaa tukevilla asiaperusteilla, mutta linjamme on myös mitä aatteellisin.

Kysymys muille puolueille, esimerkiksi Vihreille, kuuluu, ovatko ne edelleen koko Suomen tasapainoisen kehittämisen kannalla. Tähän niin kaupunkien kuin maaseudun, ruuhka-Suomen ja maakuntien ihmisillä puoluekannasta riippumatta, on oikeus saada vastaus.

Hyvät kuulijat,

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille iloista vappua, työväen ja opiskelijoiden juhlaa. Juhlitaan kohtuudella ja pidetään toisistamme huolta.

Lue seuraavaksi

Eeva Kalli: Valtion on vastattava ihmisten tarpeisiin ja edistettävä asumiseen liittyvää valinnanvapautta
"Jokaisen ministeriön tulee tehdä omalla hallinnonalallaan yhteistyössä viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa selvitys työtehtävistä, jotka voidaan monipaikkaistaa, sanoo Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kalli.
20.9.2020 / Uutiset
Petri Honkonen: Valkoposkihanhien ampuminen vauhdissa, ammutut hanhet saatava lautaselle
-Kun valkoposkihanhia on nyt alettu nyt ampua, pitää lihakin voida hyödyntää. Ei ole järkevää jättää herkullinen ja ekologinen liha syömättä, sanoo Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen.
20.9.2020 / Uutiset
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Olemme Suomen myönteisin ja tulevaisuuskoisin puolue
"Keskusta on aina toiminut nimensä mukaisesti sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa. Uskon, että sille on nyt tilausta enemmän kuin koskaan. Maltti ja empatia ovat politiikan supervoimia", näin totesi Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko perjantaiaamun poliittisessa linjapuheessaan.
18.9.2020 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetMatti Vanhanen: Yhteistyö – suomalainen tapa toimia kotona ja ulkona