Keskusta päivitti työperäisen maahanmuuton linjaansa

Keskustan työperäistä maahanmuuttoa pohtinut työryhmä on saanut valmiiksi Keskustan työperäisen maahanmuuttolinjan päivittämisen. Keskustan puoluehallitus hyväksyi päivitetyn linjan 19.5.2022 pidetyssä kokouksessa. Työryhmä käsitteli työssään ainoastaan työperäistä maahanmuuttoa, muuhun maahanmuuttoon se ei ottanut kantaa.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään työllä, johon tarvitaan yhä enenevissä määrin myös ulkomailta saapuvia osaajia maamme huoltosuhteen heikentyessä. Jo pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa samalla, kun vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on Suomessa noin 130 000 vähemmän.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita ja tänne saapuvien erialojen osaajien on saatava lupa-asiat kuntoon viivyttelemättä. Tällä hetkellä työlupahakemukset käsitellään maahanmuuttovirastossa, joka käsittelee niiden ohella myös esimerkiksi turvapaikka-asioita. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään maahanmuuttovirastosta sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

– Käytäntö on osoittanut, että Maahanmuuttovirasto ei aina pysty palvelemaan asiakkaitaan riittävän ripeästi. Eriyttämällä työlupien käsittelyn Maahanmuuttovirastosta muualle pystymme varmistamaan sen, että työlupien myöntäminen ei hidastu esimerkiksi sen vuoksi, että turvapaikkahakemuksia on jätetty suuri määrä, toteaa työryhmän jäsen, kansanedustaja Hanna Huttunen.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan työvoimapulasta kärsiville aloille. Työperäisen maahanmuuton ja työelämän tarpeiden tulee kohdata, jotta työperäisestä maahanmuutosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

– Suomeen voitaisiin luoda Kanadan-mallin mukainen maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä, jossa työperäisiä maahanmuuttajia pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon perusteella. Pelkkä pisteytysjärjestelmä ei toki riitä, vaan Suomen on myös aktiivisesti houkuteltava koulutettuja maahanmuuttajia. Pisteytysjärjestelmällä pystyisimme kuitenkin varmistamaan, että maahanmuuttajan osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia, linjaa työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Joonas Könttä.

Kun maahanmuuttaja on saapunut Suomeen työnperässä, on hänellä yleensä vinopino asioita hoidettavana erilaisten viranomaisten kanssa. Hän ei kuitenkaan osaa välttämättä Suomea tai Ruotsia, jolloin viranomaisasiointiin joudutaan käyttämään tarpeen mukaan tulkkia.

– Julkisten palveluiden saatavuutta englanniksi on laajennettava. Kaikki viranomaispalvelut tulisi olla saatavana englanniksi. Tämä lisää Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena, toteaa työryhmän jäsen, kansanedustaja Tuomas Kettunen.

Lisätietoja:

Joonas Könttä 0405627598

Hanna Huttunen 0505143582

Tuomas Kettunen 0408655246