Keskustan Kalmari: Puheista päätöksiin susi- ja hanhiongelmissa

Keskustan kansanedustajan, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan pitkään jatkuneisiin susi- ja hanhiongelmiin Suomessa saadaan vihdoin ratkaisuja.

– Suomalaiset ovat oikeutetusti odottaneet päätöksiä puheiden sijaan. Nyt asiat etenevät niin, että ihmisten huoliin vastataan ja maalaisjärjen käytölle näissä asioissa tulee tilaa.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi tänään kansalaisaloitteen esityksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Keskustan pitkään tekemä työ petoeläinten aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi tuottaa tulosta.

– Susi kuuluu metsään, ei ihmisten pihoille. Liian monta metsästyskoiraa on joutunut susien tappamaksi viime vuosina ja vain ihmeen kaupalla on vältytty ihmisten terveyteen ja henkeen kohdistuvista vahingoista.

– Suden luontainen ihmisarkuus pitää palauttaa ja ikiaikainen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa koirat työskentelevät itsenäisesti etäällä ohjaajasta, pitää turvata.

Kalmari toteaa, että maailmassa on 2500 metsäpeuraa ja 300 000 sutta. Nyt voimme suojella harvinaista metsäpeuraa, eikä susipopulaatio ei vaarannu, sillä se saa täydennystä Venäjältä.

– Omaisuudensuojasta tulee voida huolehtia. Sallimalla kannanhoidollinen metsästys elinkeinon harjoittaminen, ja esimerkiksi kotieläinten laiduntaminen helpottuu. Kun susien aiheuttamat tuhot ja vaaratilanteet vähenevät, myös lajin hyväksyttävyys paranee ja turvallisuuden tunne maaseudulla saadaan palautettua.

Valiokunta kiinnitti myös huomiota hätävarjelupykälään ja katsoi, että on syytä selventää ohjeita oikeusturvan takaamiseksi silloin kun vaaratilanne uhkaa henkilöä tai kotieläintä.

Lisäksi valiokunta päätti valkoposkihanhen suojametsästyksestä. Hallituksen tulee vaikuttaa aktiivisesti komissioon ja EU:n jäsenvaltioihin, jotta Euroopan luonnonsuojelusopimusta sopimusta muutetaan lintudirektiivin osalta, jonka myötä valkoposkihanhien metsästys mahdollistetaan ja metsästystä voisi tapahtua normaalisti kuten muillakin riistalajeilla. Lisäksi edellytetään, että EU:n lintudirektiivin säädettyjä poikkeusmahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti ja lintujen karkottaminen ampumalla sallitaan myös keväällä.

Hallituksen tulee muuttaa myös kansallista luonnonsuojelulakia siten, että mahdollistetaan poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen hyötykäyttö. Valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupa-asiat siirretään Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle eli sinne, missä vahinkojen laajuus tunnetaan parhaiten. Samalla lupamenettelyä sujuvoitetaan.

– Valiokunta ei kannata valkoposkihanhen siirtoa metsästyslakiin, sillä ympäristöministeriön suojellessa valkoposkihanhea, on sen syytä huolehtia myös korvausjärjestelmästä.

Saimaannorpan osalta valiokunta päätti, ettei uusia verkkokalastusrajoituksia enää tarvita, sillä osakaskunnat ovat sitoutuneet lajin suojelemiseen Saimaan vesistössä hyvin. Osakaskuntia kehotetaan ohjeistamaan verkkokalastusta ja väläytetään mahdollisuutta ulkopuolisten verkkolupien rajoittamiseen heinäkuussa, mikäli norppavahinkoja ilmenee.

– Uhanalaisten eläinten suojelu vaatii toimia, mutta totaalinen metsästyskielto ei ole yhtä joustava kuin asetuksin ja alemmalla tasolla tehdyt rajoitustoimet, jotka voivat olla nopeita ja alueellisesti eriytettyjä.

– Pitää myös muistaa, että elämme poikkeuksellisen epävarmoja aikoja ja ruokakriisi on mahdollinen. Nyt ei ole varaa menettää yhtään satoa tai eläintä hanhien tai susien todellisuudesta vieraantuneen suojelun vuoksi. Myös kalastus on osa ruokaomavaraisuutta ja siksi myös kestävä määrä kalastusta tulee turvata.

Lisätietoja: kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari, puhelin 050 512 2084