Siirry sisältöön

Keskustan kansanedustajilta 202 uutta norminpurkuehdotusta

Tämän vaalikauden alussa keskustan eduskuntaryhmä nimesi viisi ryhmää työstämään uusia ehdotuksia.
Viiteen eri aihepiiriin keskittyneet ryhmät ovat ideoineet uusia ehdotuksia, joita on esitelty joka kuukausi hallituksen kärkihanketta koordinoivalle liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille. Osa ehdotuksista on jo toteutunut, osa on valmistelukoneistossa. Ministerit päättävät, mitä ehdotuksia he vievät eteenpäin.

Tänään on julkaistu vihkonen, joka sisältää 202 uutta ehdotusta. Keskustan kansanedustajat ovat näin ollen esittäneet yhteensä 303 ideaa arjen helpottamiseksi, yritystoiminnan sujuvoittamiseksi, vapaaehtoistyön edistämiseksi ja työllistämisen tehostamiseksi sekä maataloutta rasittavan byrokratian keventämiseksi. ”Terve järki on nostettu kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Näitä ehdotuksia ei ole viety puolue-elimiin. Nyt täytyy toimia ripeästi, ettei käy niin kuin viime vaalikaudella”, toteaa norminpurkutyötä koordinoiva kansanedustaja Ala-Nissilä.

Keskustan kansanedustajat ovat kuulleet kansalaisia erilaisissa yleisötapahtumissa sekä vierailleet yrityksissä ja tavanneet työttömiä, työnantajia, työntekijöitä, maanviljelijöitä sekä monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa ahkeroivia kansalaisia. Muutosta ehdotetaan pieniin ja suuriin asioihin. Pieneltäkin tuntuva turha normi voi olla yksittäiselle yritykselle suuri rasite.

Esimerkkejä ehdotuksista:

Kansalaisen arjen ja vapaaehtoistoiminnan helpottamien: Jokaisella tulisi olla oikeus verkkopankkitunnuksiin, talkootyön vero-ohjeistusta on parannettava, tieturvakortti tulisi vaatia vain talkooporukan vetäjältä.
Yritystoiminnan ja investointien helpottaminen: Vanhusten hoivakotien kriteerit tulisi yhtenäistää julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ravintolan pitäjä voisi ilmoitusmenettelyllä ilmoittaa, että ravintolassa voidaan järjestää myös yksityistilaisuuksia, joihin voidaan tuoda omia juomia. Kullanhuuhdonnan luvitussykliä tulisi pidentää. Pieniä mökkiteitä pitäisi saada aurata ilman ammattipätevyystodistusta. Matkailun kannalta olisi tärkeää, että koulujen loma-aikoja voitaisiin siirtää myöhemmäksi.
Maatalouden sääntelyn helpottaminen: 1-2 henkilöä työllistävät pienteurastamot tulisi vapauttaa valmiussuunnitelman tekemisestä, harjoituksista ja niiden dokumentoinnista. Peltojen pinta-alatietojen osalta viljelijällä olisi velvollisuus ilmoittaa vain muutoksista eikä sanktioita pitäisi määrätä, jos muutokset ovat viljelijästä riippumattomia. Merimetsojen ja valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja tulee vähentää antamalla lupia lintumäärän vähentämiseen.
Rakentamisen sääntelyn ja kustannusten karsiminen: Rakennuslupajärjestelmään on otettava sähköinen järjestelmä, joka on yhtenäinen kaikissa kunnissa. Maalämpöpumppujen, aurinkopaneelien osalta siirrytään lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Väestösuojien rakentamisvelvollisuutta on lievennettävä. Maaseudulla hajarakentamista helpotetaan mahdollistamalla yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena entistä laajemmin. Viranomaisten oikeutta valittaa toisten viranomaisten päätöksistä tulee rajoittaa.
Kaupan alan edistäminen: Elintarvikevalvonnan Oiva-merkinnät muutetaan perustumaan kokonaisarvioon. Kaupat saavat luovuttaa myyntiajan päähän tulleita tuotteita pakastettuna hyväntekeväisyyteen. Pakastamisen pitäisi voida suorittaa myös ruuan jaettavaksi saanut taho.Kumotaan ulkomaalaisen opiskelijan työntekorajoitus. Kaupan suuryksikkösääntelyä kevennetään.

Lue seuraavaksi

Kun maailmalla tuulee, Suomen paketti on pidettävä kasassa
Kansanedustajat kävivät keskiviikkona 12.2.2025 eduskunnassa kuluvan vuoden valtiopäivien aloituskeskustelun. Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi ryhmäpuheessaan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kaikkonen muistutti, että Keskustalla on konkreettisia eväitä parantaa Suomen talouskasvua ja pelastaa ihmisten palvelut.
12.2.2025 / Uutiset
Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan kansanedustajilta 202 uutta norminpurkuehdotusta