Keskustan eduskuntaryhmä jätti kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle sairaalaverkon karsimista koskevista suunnitelmista. Virkamiesten nimissä julkaistu esitys tarkoittaisi monen sairaalan romuttamista akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä. Nyt ministeri on vastannut Keskustan kysymykseen.
Keskustan eduskuntaryhmä kysyi, miten hallitus aikoo käsitellä sairaalaverkkoraporttia ja mikä on hallituksen kanta työryhmän esitykseen. Keskustan saama vastaus ministeriltä herättää huolen siitä, että hallitus ei halua käydä ministerin ajamasta sairaalaverkon karsimisesta keskustelua.
– Isoja sairaalaverkkopäätöksiä valmistellaan suomalaisilta ja eduskunnalta salassa. Alueiden ja eduskunnan pitää saada vaikuttaa Orpon hallituksen isoon sairaalaverkkouudistukseen.
– Nyt kukaan hallituksessa ei ota vastuuta vauhdilla etenevästä sairaalaverkkotyöstä. Tilanne lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa henkilöstöpulaa ja sitä kautta talouden suunnittelua ympäri Suomen, Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa.
Ministeri Juuso kertoo antamassaan vastauksessa, että hallitus linjaa maamme sairaaloiden ja päivystysten tulevaisuudesta kevään 2024 kuluessa. Juuso kertoo, että hallituksen esitys sairaaloiden ja päivystysten palveluverkosta annetaan syksyllä 2024. Vielä viime viikon torstaina ministeri Juuso sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että ”tarvittavat hallituksen esitykset tullaan tuomaan eduskunnalle ennen kesätaukoa.” Ministerin peräkkäisinä päivinä antamien vastausten ristiriitaisuus hämmästyttää.
– Pahimmillaan hallituksen linjaukset sairaaloidemme tulevaisuudesta lyödään lukkoon seuraavan kymmenen viikon sisällä ilman minkäänlaista keskustelua. Näin isoa uudistusta pitää johtaa avoimesti, sillä päätökset ja niiden valmistelu vaikuttavat merkittävästi terveydenhoitojärjestelmäämme.
– Keskusta tukee ministeri Juuson avausta parlamentaarisesta työryhmästä, jos siinä kyetään keskustelemaan myös hoitajapulan ratkaisuista ja sote-rahoituksen isosta kuvasta sekä hallituksen miljardileikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Parlamentaarisen työn tulee käsitellä taloutta ja vaikuttavuutta sairaalaverkkoesitystä laajemmin. Samalla tulee käynnistää nykyistä parempi vuoropuhelu alueiden kanssa.
– Salakähmäinen valmistelu sairalaaverkon karsimisesta ei ole asiallinen toimintatapa. Nyt on kiire siirtyä yhteistyöhön ja huolehtia siitä, että alueille ei lietsota enempää epävarmuutta ja huolta huomisesta, Kemppi toteaa ja alleviivaa, että Keskusta odottaa kutsua laajaan parlamentaariseen työhön.
Kemppi myös huomauttaa, että hallitus on tiukentamassa hyvinvointialueiden ohjausta ja muuttamassa sitä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittämisestä tiukaksi talousohjaukseksi.
– Alueiden päätösvaltaa tulee lisätä, ei heikentää. Hallituksen valitsema sanelulinja ei tuota parhaita tuloksia, sen sijaan hallituksen pikkutarkka ohjaus vaikeuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä ja johtaa palvelujen karkaamiseen kauemmas. Keskusta ei hyväksy tätä. Alueille on annettava lisää päätösvaltaa siitä, miten palveluita järjestetään ja työkaluja, joiden avulla lähipalvelut voidaan turvata. Alueiden väliset olosuhde-erojen on kyettävä huomioimaan nykyistä paremmin.
– Työvoimapula on yhtä vakava ongelma kuin rahanpuute. Henkilöstöpulan ratkaisemiseksi tarvitaan parempi kokonaiskuva, joka hallitukselta nyt puuttuu. Uudistan keskustan aloitteen: Tarvitaan kansallinen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ohjelma, joka ottaa kantaa osaajien kouluttamiseen, työn kehittämiseen, kelpoisuuksiin, työhyvinvoinnin parantamiseen ja työoloihin.