Tiet kuntoon ja kotimaista kieltä kahviloihin
Tiet kuntoon, eikä mitään Turun tunnin junaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että perussuomalaiset ovat pettäneet suomalaiselle autoilijalle antamansa vaalilupaukset.
– Tämän vaalikauden lopussa käytetään tienpitoon 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin aiemmin. Miksi annatte korjausvelan kasvaa ja leikkaatte tienpidosta, Kurvinen kysyi liikenneministeri Lulu Ranteelta (ps.).
Aiheesta jatkoi Keskustan Mikko Savola kysyen, miksi leikkaukset kohdistuvat juuri yksityistieavustuksiin, jotka ovat arjen liikkumisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä kaikille suomalaisille.
– Jos ambulanssia tarvitaan, paloautoa tarvitaan, poliisia paikalle, niiden pitää pystyä noita teitä kulkemaan, Savola sanoi.
Keskustan Katri Kulmunin mukaan hallitus tekee tyhjäksi liikennepoliittisen selonteon, johon kaikki puolueet aiemmin yhdessä sitoutuivat.
– Miksi te olette päättäneet laittaa Turun tunnin junaan tämän puoli miljardia euroa, joka — yhdessä todettiin — tarvittaisiin perustienpitoon.
Viimeisenä aiheesta puhui Keskustan Vesa Kallio, joka sanoi hallituksen siirtyvän vaalikauden mittaiseen väyläpolitiikkaan, ja korjausvelka jatkaa kasvuaan.
– Onko 15 minuuttia nopeammin Helsingistä Turkuun tärkeämpää kuin ylipäätään kulkukelpoinen, toimiva ja turvallinen liikenneverkko koko maassa, myös itäisessä Suomessa, Kallio kysyi.
Sauli Tervaniemi
Kokoomusmepit menivät hyväksymään EU:n ennallistamisasetuksen
Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen äänestivät EU:ssa kiistellyn ennallistamisasetuksen puolesta vastoin oman ryhmänsä kantaa. ”Metsämeppi” Petri Sarvamaa (kok.) oli poissa äänestyksestä. Euroopan kansanpuolueen ryhmä, EPP, ilmoitti äänestystä edeltävänä päivänä vastustavansa ennallistamisasetuksen hyväksymistä.
Keskustan mepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen äänestivät linjakkaasti ennallistamisasetusta vastaan. Euroopan parlamentti kuitenkin hyväksyi kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen lopullisessa äänestyksessä. Asetuksen puolesta äänesti 329 meppiä, vastaan 275 ja tyhjää 24.
Ennallistamisasetus on ollut hankala asia koko valmistelun ajan niin Suomen eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin. Huolta ovat aiheuttaneet muun muassa puutteellinen kuuleminen asetuksen valmistelussa, suuret kustannukset, omaisuuden suojan heikentyminen ja metsäpolitiikassa päätösvallan siirtyminen jäsenmailta yhä laajemmin Euroopan unionille.
Viime eduskuntakaudella kokoomus vastusti ennallistamisasetusta ja jätti asiasta välikysymyksen. Nyt puolueen mepit kuitenkin äänestivät asetuksen puolesta. Vaikka asetuksen lopputulos on komission alkuperäistä esitystä hieman parempi, on se silti monella tavalla ongelmallinen.
Asetus tuo sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon ennallistamiseksi. EU-maiden on tehtävä ennallistamistoimia ainakin 20 prosenttiin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä asetus koskee kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä. Asetus koskee soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä ja kaupunkeja.
Jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma. Jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa keinoihin, joilla ennallistamisasetuksen tavoitteet saavutetaan.
Hallituksen vastuulla on laatia ennallistamissuunnitelma, joka kunnioittaa maan- ja metsänomistajien oikeusturvaa ja omaisuudensuojaa eikä luo uutta tarpeetonta ja kallista byrokratiaa tähänkin asiaan.
Jari Haapiainen
Kotimaisia kieliä myös kahviloihin
Keskustan kansanedustajista Olga Oinas-Panuma sanoi eduskunnassa aikovansa olla kahviloissa hankala asiakas.
– Aion ”hot chocolaten” sijasta tilata jatkossakin kuumaa kaakaota!
Eduskunnassa keskusteltiin Pekka Aittakummun (kesk.) tekemästä suomen kielen asemaa koskevasta aloitteesta.
Keskustan Pekka Aittakumpu ja Petri Honkonen olivat valmiita uudistamaan maassamme voimassa olevaa kielilakia niin, että laissa olisi vaatimus velvoittaa esimerkiksi kahviloita palvelemaan asiakkaitaan kotimaisilla kielillä. Esimerkiksi etelänaapurissa Virossa sekä Ranskassa kielilaki velvoittaa tähän. Näissä maissa kahvila on laiton, jos siellä palvellaan asiakkaita vain englanniksi.
– Mainoksissa ja puhekielessä vilisee englanninkielisiä sanoja. Jopa valtion virastoja ja toimielimiä nimetään suomen sijaan englanniksi, sähköpostit ministereille lähetetään englanninkielisiin osoitteisiin, Aittakumpu listasi huoltaan.
Suomen kielen lautakunta on jo todennut, että suomen vähäisempi rooli uhkaa mitätöidä yli kahdensadan vuoden työn. Sillä on luotu suomen kielelle asema maan hallinnossa käytettynä ja toimivana kielenä. Julkisuudessa vilisevät englanninkieliset ilmaisut ja tutkimusten tekeminen englanniksi myös kapeuttavat äidinkieltämme pelkäksi arkikieleksi.
Eduskuntakeskustelussa viitattiin myös huonontuneisiin koulutuloksiin ja kansainvälisiin koulumenestystä mittaaviin PISA-tuloksiin. Aittakumpu muistutti puheenvuorossaan, että äidinkielen ja lukutaidon kunnollisella on yhteys kaikkeen oppimiseen.
– Äidinkieli on sydämen ja järjen, tunteiden ja ajattelun kieli — köyhä kieli, köyhä ajattelu, rikas kieli rikas ajattelu. Suomen kieli on suomalaisten sampo, joka jauhaa jatkuvasti ja loputtomasti hyvää, Aittakumpu muistutti.
Liity mukaan jakamaan some-materiaalia!
Kaikkien keskustalaisten käyttöön on luotu uusi WhatsApp-yhteisö, jonka tarkoituksena on helpottaa materiaalin jakamista.
Ryhmään tulee tuoreita kuvia, videoita, tekstejä ja tärkeimpiä julkaisuja niin henkilöiden, keskustapiirien kuin paikallisyhdistyksienkin hyödynnettäväksi.
Tule mukaan ryhmään, niin pysyt kärryillä Keskustan tuoreimmista asioista ja pääset jakamaan ne näppärästi.
Ryhmän muut jäsenet eivät näe, että kuulut ryhmään. Ryhmä toimii yksisuuntaisesti eli keskustelua siellä ei käydä, eikä raskaasta viestitulvasta tarvitse siis olla huolissaan.
Pääset liittymään ryhmään alla olevan linkin kautta. Liity mukaan ja kerro kaverillekin!
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
