Keskustan puoluekokouksen kannanotto: EU:lta yhteistä vakautta, ei yhteistä velkaa

lippuja lipputangoissa, kolme Suomen lippua ja kaksi EU:n lippua

Keskustan puoluekokous toteaa, että Euroopan unioni kohtaa tänään ja tulevaisuudessa suuria haasteita. Niitä ovat muun muassa ilmastokysymys, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, maahanmuutto ja erityisesti koronan tuomat taloudelliset vaikeudet.

Keskusta katsoo, että Suomen on oltava aktiivinen ratkaisujen hakija nykyisten perussopimusten pohjalta. Suomi voi olla monessa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.

Suomen tulee edistää EU:ssa esim. metsän ja muiden uusiutuvien ja päästöttömien raaka-aineiden kestävää käyttöä ilmastokysymyksen keskeisenä ratkaisijana. Suomella voi olla keskeinen rooli myös yhteisten sisämarkkinoiden parantamisessa ja erityisesti digitaalisen Euroopan rakentamisessa. Samoin yhteisissä toimissa on osaavan, innovatiivisen ja yrittäjyyttä tukevan Euroopan rakentamiseksi.

Keskusta pitääkin tärkeänä aktiivista ja julkista keskustelua Euroopan unionin toimintakyvystä ja tulevaisuudesta.

EU:n perussopimuksia ei ole avattu vuoden 2009 jälkeen, jolloin Lissabonin sopimus hyväksyttiin. Keskustan mielestä linjaukset unionin tulevaisuudesta tulee jatkossakin tehdä nykyisten perussopimusten pohjalta jäsenvaltioiden ja unionin nykyistä toimivaltajakoa ja läheisyysperiaatetta kunnioittaen. Keskusta haluaa edelleen kehittää unionin toimintakykyä ja tehtyjen päätösten toimeenpanoa ilman integraation syventämistä itsenäisten jäsenmaiden yhteenliittymänä.

Keskusta katsoo, että Euroopan laajuinen elvytys on nyt tarpeen. Keskusta korostaa kuitenkin, että koronan aiheuttaman kriisin helpottamiseksi valmistellun elpymisvälineen tulee olla poikkeuksellinen ja ehdottomasti kertaluonteinen. Siitä tulee palata toimimaan reilun taloudellisen yhteistyön, ei yhteisvastuun lisäämisen tielle.

Keskusta painottaa taloudellisen yhteistyön reunaehtoja. Jokaisen jäsenvaltion on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Suomen ei pidä hyväksyä toimia, jotka vaarantaisivat Suomen budjettisuvereniteetin tai rahoitusaseman. EU:n ei tule myöskään kumota maiden omaa ensisijaista vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa.

Suorat – rajalliset ja väliaikaiset – tukitoimet on toteutettava EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kautta. Keskusta ei näe tässä tilanteessa järkevänä kehittää yhteistä eurooppalaista verotusoikeutta tai uusia tehtäviä, kuten EU:n valtiovarainministeriä tai -ministeriötä.

EU:n elpymisvälineen osalta keskusta on tyytyväinen siihen, että rahoitettavien hankkeiden päätöksenteon osalta jäsenmaat saivat huomattavan vallan ja yhteisvastuu rajattiin selkeästi.

Keskusta ei kannata eurooppalaisen talousintegraation syventämistä. Keskusta haluaa kehittää Euroopan unionia ja euroaluetta taloudellisen itsenäisyyden vastuun kautta, jolloin jokainen maa vastaa itse omista veloistaan. Keskusta ei kannata tulonsiirto- tai velkaunionia. Yhteisvastuullisesti ei voida pelastaa ylivelkaantuneita eurooppalaisia talouksia. Perussopimuksen no bail out -säännön täytyy toimia.

Pandemia toi esiin sen, että Euroopan unionin tulee olla vahvemmin toimintakykyinen suurissa rauhan ja vakauden kannalta keskeisissä kysymyksissä. Kohtaamamme uhat eivät noudattele valtiorajoja ja siksi tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä. Terveyspolitiikka on pidettävä jäsenmaiden vastuulla, mutta unionin kykyä tarvitaan ennaltaehkäisevään toimintaan erityisesti unionin ulkorajoilla ja toisaalta yhteistyötä tarvitaan myös materiaalien ja lääkkeiden kohdalla. Koronan johtopäätöksiin kuuluu se, että huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kohdalla tarvitaan järkevää työnjakoa: sekä unionin tasoista toimintaa huoltovarmuuden varmistamiseksi että jäsenvaltioiden omaa varautumista.

Lue seuraavaksi

Keskustan varapuheenjohtaja Honkonen: Nykyiset väylät kuntoon vai rahat uusiin miljardihankkeisiin?
Tammikuun uutispommista vastasivat liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö, joiden asiantuntijaselvitys tyrmää miljardien uudet ratahankkeet. Tuoreet tiedot kertovat, että superkalliit uudet yhteydet eivät maksaisi itseään takaisin, eivät juuri säästäisi ihmisten aikaa, ja olisivat ilmastopäästöiltään tuhoisia sadan vuoden ajan.
5.2.2023 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan eduskuntavaalistartissa 27.1.2023
Keskusta on puolue, joka tarjoaa välittämistä ilman holhoavaa vasemmistolaisuutta ja hyvää taloudenpitoa ilman kovaa oikeistolaisuutta. Meille isänmaallisuus on ylpeyttä, joka ei kumpua toisen polkemisesta. Isänmaallisuutemme polttoainetta ei ole pelko, vaan usko siihen, että rakennamme turvallista muutosta. Eteenpäin on elävän mieli.
27.1.2023 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan puoluekokouksen kannanotto: EU:lta yhteistä vakautta, ei yhteistä velkaa