Keskustan puoluevaltuuston kokous Kuopiossa 26.-27.11.2022

EU:n luonnonvarapolitiikkaan tarvitaan järkeä ja kokonaiskestävyyttä. EU:ssa esitetty uusi ennallistamisasetus on suomalaiselle veronmaksajalle äärettömän kallis, huonosti valmisteltu ja epäoikeudenmukainen. EU vaatii maita ennallistamaan luontoaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa se tarkoittaisi alle kymmenen vuoden aikana 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista. Toteutuessaan EU:n komission esitys voisi tarkoittaa Suomelle jopa 931 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Se on paksu siivu veronmaksajien lompakosta. Kyse ei ole vain metsistä, vaan myös esimerkiksi soista, tuntureista, pelloista ja vesialueista. Kärsijänä eivät ole ainoastaan maaseudun ihmiset ja metsänomistajat, vaan toteutuessaan asetus rajoittaisi kaupunkialueitten kaavoittamista ja investointeja merkittävästi.

Luonnon monimuotoisuutta tulee edistää kansallisin keinoin. Ongelma ei ole metsänomistajien suojelutahdon puute. Tästä toimivia esimerkkejä ovat suositut vapaaehtoiset suojeluohjelmat Helmi ja Metso. Avainasemassa on huolehtia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapainosta. Olisi ymmärrettävää, jopa positiivista, jos EU esittäisi määrärahoja metsien vapaaehtoisiin suojeluohjelmiin sen sijaan, että komissio määrittää, kuinka EU:n metsäisimmän maan pitäisi luontoansa hoitaa.

Ennallistamisasetuksen lisäksi EU:n komissio on tuonut useita toisistaan erillisiä metsiin ja maankäyttöön vaikuttavia esityksiä, kuten metsäkato, taksonomia ja maaperälaki. Niiden yhteisvaikutuksia ei kukaan pysty ennakoimaan. Hapuilevan luonnonvarapolitiikan tien on päätyttävä EU:ssa. Komission täytyy ymmärtää jäsenmaiden erot samalla, kun luontokadon torjunta vaatii yhteiseurooppalaista työtä.

Keskustan puoluevaltuusto linjaa, että Suomen metsäpolitiikan perusta tulee jatkossakin olla maailmanluokan metsäosaaminen, ylisukupolvinen viljely ja varjelu sekä tiedeperustaisuus.