Keskusta on huolissaan suurten kaupunkien peruskoulutuksen resurssien supistumisesta. Pahimmillaan tämä johtaa polarisaation kasvamiseen kaupunkien sisällä sekä etelän suurten kaupunkien ja muun Suomen välillä. Keskusta on peruskoulun perustamisesta lähtien uskonut vankkumattomasti tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien takaamiseen kaikille riippumatta asuinpaikasta.
- Etenkin kokoomusjohtoisissa suurkaupungeissa näyttää siltä, että naftaliinista on kaivettu vanha oikeiston käsitys maksuttomasta peruskoulusta pelkkänä subventiosivistyksenä, johon yhteisiä varoja on turha tuhlata. Tämä on näkynyt mm. Helsingissä ja Espoossa, jossa säästötoimia on kohdistettu nimenomaan opetuspuolelle. Toisaalta tuloveroprosenttiin ei ole haluttu tämänkään uhalla koskea. Maksuttoman peruskoulun ylläpitäminen maksaa rahaa, mutta tämä valinta on arvokysymys, jonka suhteen oikeisto näyttää tiensä valinneen, Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen toteaa.
Pandemian aikana peruskoulua käyvä sukupolvea koeteltiin ennen näkemättömällä tavalla. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota tulevina vuosina ja peruskoululla on aivan keskeinen rooli sen lupauksen täyttymisessä. Resurssien leikkaaminen sieltä, missä niitä eniten tarvitaan, ei ole sellaista ylisukupolvista politiikkaa, joka palvelisi yhteiskuntaa pitkällä tai edes lyhyellä aikavälillä.
- Vanhemmilta tulee jatkuvasti huolestuneita viestejä esimerkiksi siitä, että koulussa ei ole varaa hankkia uusia oppikirjoja. Äärimmillään tämä tarkoittaa sitä, että varakkaammat vanhemmat ostavat itse lastensa koulukirjat ja lapset, joiden vanhemmilla ei ole vastaavia taloudellisia mahdollisuuksia, käyttävät mitä milloinkin sattuu olemaan tarjolla. Tämä tuntuu käsittämättömältä ottaen huomioon, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungeista puhuttaessa puhumme Suomen varakkaimmista kunnista. Infrahankkeita koputellaan kokouksissa läpi ikään kuin miljardit olisivat pennosia, mutta samaan aikaan lähikouluja lakkautetaan ja vaaditaan kouluja säästötalkoisiin, Pakarinen ihmettelee.
On selvää, että kodin jälkeen varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat niitä yhteiskunnan muutosvoimia, jotka voivat tehdä eniten eriarvoistumiskierteen katkaisemiseksi. Tätä taustaa vasten on vaikeaa ymmärtää motiiveja tietoisille päätöksille, jotka ajavat laadukasta peruskouluamme ahtaalle varakkaissa kaupungeissa. Suomella ei ole varaa yhteenkään niin sanottuun kadotettuun nuoreen tai lapseen.