Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään

-Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiään, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään, paalutti Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tänään Keskustan puoluevaltuustossa.

Saarikko muistutti puheessaan, että Keskustalle on kunnia-asia hoitaa Suomen asioita vastuullisesti. Olennainen osa tätä vastuullisuutta on kestävä talous. Se on Saarikon mukaan hyvinvointiyhteiskuntamme peruskallio, ja sellaiseen taloudenpitoon on Saarikon mukaan nykyinenkin hallitus ohjelmassaan sitoutunut.

-Velkavaihde on olut juuri nyt perusteltu, mutta se ei saa jäädä päälle. Emme voi ratkaista ongelmiamme velalla. Meidän pitää rakentaa koko ajan polkua ulos ja miettiä, miten talous tasapainotetaan, kun korona ei enää sanele politiikan tärkeysjärjestyksen listaa, korostaa Saarikko.

-Keskustan tehtävä on aina ollut ja tulee aina olemaan, olla tasapainottava voima. Tehtävämme on pitää huolta siitä, että Suomeen ei synny juoksuhautoja, vaan ymmärrämme toisiamme. Blokkipolitiikan tien ei pidä olla Suomen tie.

Saarikko päätti puheensa toteamalla, että Keskustan tehtävä on luoda edellytyksiä ihmisten erilaisten toiveiden toteutumiselle.

-Omat valinnat, oman näköinen elämä. Koko Suomi. Ja aina: kokemus arvostuksesta. Nyt sitä puuttuu monelta, sanoo Saarikko.

Lue Saarikon puoluevaltuuston puhe kokonaisuudessaan tästä alta:

*******

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 24.4.2021

(muutosvarauksin puhuttaessa)

Arvostamani keskustalaiset aatesiskot ja veljet,

Olemme tällä viikolla istuneet Säätytalolla pitkiä päiviä.

Neuvotteluissa on edetty, pysähdytty, otettu mittaa. Tuijotettu silmiin.

Tämä puhe on kirjoitettu eilen iltamyöhän ja yömyöhän välisellä hetkellä Säätytalolla. Olemme saaneet Matin ja muun keskustan johdon kanssa punnita ajatuksiamme huoneessa, jonka katonrajaa kiertävät vaakunat eri puolelta Suomea. Siinä oli hyvä työskennellä, muistaa keiden asialla olemme. Maakuntien ja niiden ihmisten, koko Suomen asialla, kenellekään selkää kääntämättä. Sitä on keskusta, olemme nyt ja olemme aina,

Hyvät ystävät,

Kiitos suomalaisten vastuullisen toiminnan, koronatartuntojen määrä on ollut viime viikot laskussa. Samaan aikaan myös rokotukset etenevät ympäri maata hyvää tahtia.

Suomi ottaa edelleen vasta haparoivia askeleita ulos kriisistä. Siksi luulen, että suurin osa suomalaisista on tälläkin viikolla miettinyt hallituksen neuvotteluita enemmän monia koronan hallitsemaan elämään liittyviä asioita:

Milloin pääsee varaamaan ajan koronarokotukseen? Milloin saa taas ottaa lapsenlapsen syliin? Milloin pääsee lomautukselta takaisin töihin? Uskaltaako lähettää kutsut kesähäihin? Milloin lapsi pääsee takaisin uimakouluun ja itse voi mennä kuntosalille.

Näihin kaikkiin vastaukset ovat nyt aiempaa selkeämpiä ja valoisampia. Koronakriisissä on viimein näköpiirissä valoa tunnelin päässä.

Terveydenhuoltomme väki on kuluvan vuoden aikana venynyt uskomattomiin suorituksiin. Kiitos siitä. Ystäväni kertoi pari päivää sitten rokotekokemuksestaan. Rokotteen saatuaan hän jäi penkille odottamaan vartiksi ohjeiden mukaan. Siinä istuessaan hän kertoi kokeneensa samanlaista tunnetta kuin äänestämisen jälkeen. Että olen osa jotain suurempaa, minusta huolehditaan, olen tärkeä. Kuulun joukkoon.

Rokotteesta tulee olo, että on turvassa. Äänestämisestä tulee olo, että on osallinen.

Me Keskustassa uskomme siihen, että Suomi pärjää. Selviydymme. Myrsky on laantumassa, sumusta mennään nyt vauhdilla valoa kohti.

Haluamme mukaan ympäri maailmaa käynnistyvään, hyvää tuovaan talouden kasvuun. Suomen on oltava osallisena tuohon talouden kasvuun, vain siten suomalaiset ovat turvassa tänään ja huomenna, myös tulevien sukupolvien osalta. Tämän vaaliminen on keskustan tehtävä, Vaurastumiseen tarvitaan malttia, jotta sitä voi olla, täytyy olla myös ymmärrystä tehdä viisaita valintoja.

Hyvät ystävät,

Kun ajat ovat tällaiset, puhun asiasta josta kaikki suomalaiset yhteiskunnalliset tahot eivät niin mielellään puhuisi. Jonkun siitä on kuitenkin puhuttava, velkaantumisesta. Kuten olemme kaikki huomanneet, vakavasta asiasta muistuttanut on jäänyt meidän keskustalaisten kontolle. Valtiovarainministerinä Matti on hetkin ollut kuin Jukolan veljeksiä opettava lukkari, tosin tavoiltaan lempeämpi. Kun velasta on puhuttava vastuullisilla paikolla, ei katse voi hakeutua ikkunaan. Ei voi miettiä voisiko tuosta karata Sonninmäelle ikäviä tehtäviä pakoon.

Puhukaamme siis velasta, meidän kaikkien yhteisestä, suomalaisten omasta velasta ja vielä erikseen aivan uudesta suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytyneestä velasta.

Ajankohtaisesta Suomen velasta. Ihmisistä, joilla on liikaa velkaa. Ja sitten vielä lopuksi sellaisesta velasta, jota olen pohtinut erityisen paljon.

Raskaan koronavuoden jälkeen päivänpolitiikan kiemurat päätösperäisine työpaikkoineen ja kehyssääntöineen eivät ehkä ole jokaisessa kodissa päällimmäisenä mielessä. Mutta kun suomalaisilta kysyy, aika moni on huolissaan valtion velasta. Huoli jaetaan puoluetaustaan katsomatta.

Pidän tätä terveenä ilmiönä. Näin suurta velanottoa ei pidäkään ottaa vastaan olankohautuksella. Ei, vaikka korona on velkaantumisen osasyy Euroopassa ja koko maailmassa.

Keskustalaisille velkaantumiseen liittyy olennaisesti ajatus ylisukupolvisuudesta. Sanana ehkä etäännyttävä, mutta meille kaikille sen merkitys on selvä.

Suomalainen sananlasku kuuluu: sehän se velan maksaa, joka maailmaan viimeksi jääpi.

Kahdenkymmenen vuoden ajan Suomen politiikassa on ollut sääntö, että hallitus sopii ennen hallituskauden alkua, mitkä sen menot ovat. Tätä kutsutaan valtiontalouden kehykseksi. Se on yhdessä tehty sopimus, jonka tarkoitus on myös suojella päättäjiä, joihin kohdistuu paljon paineita. Maailmaa ei voi saada yhdellä vaalikaudella valmiiksi.

Se on viesti suomalaisille ja ulkomaille, että pidämme sovitusta kiinni.

Sellaisia ovat suomalaiset. Sellainen on Suomen kansa. Sellainen on Suomi. Sellainen pitää olla Suomen hallituksenkin.

Mitä on velka? Se on sitä, että otetaan tulevaisuudesta ja käytetään nyt.

Havainnollistan valtion taloutta nyt sitä kautta, miten perheessä ja kodissa hoidetaan taloutta. Vaikka välillä kuulemme toisin väitettävän, monessa kohtaa ne voi rinnastaa.

Kodeissa ostetaan ja hankitaan sitä, mitä tarvitaan ja mihin on varaa. Mitä isompi hankinta, sitä huolellisemmin sitä harkitaan. Verrataan vaihtoehtoja.

Talouden tosiasioiden kohtaaminen ei useinkaan ole mukavaa siksi, että se edellyttää valintoja. Kaikkea ei voi saada, vaikka haluaisi. Monen tavoitteen kohdalla joutuu toteamaan, tähän yllämme vain jos voimme tehdä enemmän työtä, jonka avulla rahaa jää talteen

Aivan kuten kotiin, valtion kassaankin saadaan rahaa vain työllä. Menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot, kuin hetkellisesti. Kestääkö taloutemme, jos jotakin ennakoimatonta tapahtuu? Tällaista talouskeskustelua käydään kodeissakin, kun mietitään uusia hankintoja. Velkaa tarvitaan vähemmän, jos työtä on enemmän.

Toki on sanottava, että valtiolla erityispiirre on se, että kannattaa satsata myös asioihin, jotka voivat tuottaa meille hyvinvointia ei tänään, vaan ylihuomenna.

Velkavaihde on ollut juuri nyt perusteltu, mutta se ei saa jäädä päälle. Emme voi ratkaista rakenteellisia ongelmiamme merkittävällä lisävelalla. Meidän pitää rakentaa koko ajan polkua ulos ja miettiä, miten velkaantuminen saadaan haltuun, kun korona ei enää sanele politiikan tärkeysjärjestysten listaa.

Sitä olen miettinyt, miksi talouteen liittyviä asioita sanoitetaan aina kivun kautta. Leikkaaminen, kuri, jäädyttäminen, kovat asiat. Miksi ajattelemme näin?

Keskustalle on kunnia-asia hoitaa Suomen asioita vastuullisesti. Aivan olennainen osa tätä on kestävä talous. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme peruskallio. Ja sellaiseen taloudenpitoon on tämäkin hallitus ohjelmassaan sitoutunut.

Hyvät ystävät,

Kun Säätytalolla mittelemme tavasta työllistää ja laskea työllisyyttä, on hyvä muistaa, että ei hallitus työllistä, vaan yritykset.

Yritykset työllistävät uutta väkeä vain, jos niillä on edessään kestävä ja pitkäaikainen kasvun näkymä. Tuo näkymä ei synny pumppaamalla markkinoille hetkellisesti rahaa vaan huolehtimalla että yhteiskuntamme rakenteet ja toimintatavat ovat kunnossa. Yrityksissä katsotaan pidemmälle kuin vain seuraaviin tai sitä seuraaviin vaaleihin.

Työttömät eivät ole työllisyysastetta ja lukuja, vaan ihmisiä. Työttömyys koskettaa koko perhettä.

Työn lisääminen on paljon mukavampi polku hyvinvointiin kuin pelkkä budjetin punakynä.

Keskusta on puoliväliriihessä puolustamassa suomalaista työtä. Sitä, että yritysten kannattaa luoda työpaikkoja ja ihmisten käydä töissä.

Kerron teille tähän liittyen kaksi lukua. Työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 327 000 työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan kuun lopussa oli avoinna noin 90 000 työpaikkaa. 327 000 työnhakijaa, 90 000 avointa työpaikkaa. Kun talous on kriisin jälkeen kääntymässä kasvuun, voidaan olettaa avoimien työpaikkojen lisääntyvän. Tästä on kysymys.

Työtön tarvitsee palveluita, työtön tarvitsee koulutusta, mutta työnteon pitää olla aina olla myös kannattavaa.Hallitukselta odotetaan nyt päätöksiä, jotta kodeissa ja työpaikoilla voidaan luottaa tulevaisuuteen, perheellistyä, perustaa yrityksiä ja rakentaa uutta koronan jälkeistä hyvää elämää.

Tärkeintä, mitä haluan sanoa tänään:

Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään.

Hyvät ystävät,

Velkaa otetaan, kun rahaa ei ole. Seuraavaksi käsittelen ihmisen harteita painavaa velkaa.

Keskusta haluaa auttaa ylivelkaantuneita suomalaisia. Jo ennen koronakriisiä melkein 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Odotettavissa on, että luku nousee, kun koronavaikeudet alkavat kunnolla näkyä tilastoissa.

Kun rahaa ei ole, se hallitsee elämää ja ajattelua. Elämä kapenee, tuntuu tunnelilta. Kitkuttelu välttämättömien menojen keskellä on arjen selviytymistaistelua. Sitä se on monelle pätkätyöläiselle, yksinhuoltajalle, takuueläkeläiselle ja lapsiperheelle. Taloudellisen puskurin rakentaminen on sellaisessa tilanteessa mahdotonta.

Keskusta on sitä mieltä, että kenenkään ei pidä joutua velkavankeuteen. Yrittäjä, jonka yritystoiminta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan, ansaitsee nopean uuden mahdollisuuden. Tämä vaatii myös muutoksia konkurssi- ja yrityslakeihimme.

Korona kohtelee kovalla kädellä hyvinkin hoidettuja yrityksiä. Koronalama ei saa synnyttää kaiken menettäneiden ja syrjään jäävien yrittäjien joukkoa. Tarvitsemme kaikki yrittäjät myös jatkossa luomaan Suomeen työtä ja hyvinvointia.

Elämässä voi tulla taloudellisia takaiskuja, lähes kenelle tahansa. Maksuhäiriömerkinnän näkyminen luottotiedoissa senkin jälkeen, kun velka on maksettu, on inhimillisesti katsoen kohtuutonta. Tämä koskee myös tuhansia nuoria. Meidän pitää on luoda heille toivon näköaloja ja mahdollisuuksia uusiin alkuihin.

Keskustan ajattelussa jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden.

Hyvät ystävät,

Kolmas velka, jota olen erityisesti miettinyt on arvostuksen velka.

Viime vuosina olemme tottuneet politiikkaan, joka valitsee usein nopeat ja helpot asiat hitaiden ja vaikeiden sijaan. Kun kilvoitellaan klikeistä, kommentoimme helposti asioita täysin riippumatta niiden kokoluokasta ja merkityksestä. Pitää olla jotakin mieltä.

Politiikkaa seuraavalle kansalaiselle tämä näyttäytyy riitaisana ja toissijaisiin asioihin hukkuvalta arjesta vieraantuneena torailuna.

Silloin on vaikea saada selvää, milloin on kyseessä päivänperho ja milloin pöytään on lyöty isot asiat.

Nyt pöydässä on isot asiat.

Olen huolissani sukupolveni taidosta sopia vaikeista asioista. Pystymmekö tekemään päätöksiä, jotka uudistavat Suomea tässä vaikeassa tilanteessa. Vai syntyykö tässäkin asiassa yhteiskunnallista korjausvelkaa jonka itsekeskeisyyttämme lykkäämme seuraavien sukupolvien tehtäväksi?
Kyky sopia lähtee arvostuksesta. Kyvystä katsoa silmien tasalta.

Suomen menestyksen tarina liittyy nimenomaan sopimiseen. Ja uskallan häpeilemättä sanoa, että keskustalla on ollut tässä ratkaiseva rooli.

Se on tehty aina niin, että samalla omista syvimmistä periaatteista on pidetty kiinni.

Keskustan tehtävä on aina ollut, on ja tulee olemaan, olla tasapainottava voima. Tehtävämme on pitää huolta siitä, että Suomeen ei synny juoksuhautoja, vaan ymmärrämme toisiamme. Blokkipolitiikan tien ei pidä olla Suomen tie.

Viime vaalikaudella muistutimme heistä, jotka eivät pidä ääntä itsestään. Tässä hallituksessa muistutamme oikeudesta yrittää ja omistaa.

Miten sitä vertaisi. Välillä alla kesärenkaat, välillä talvirenkaat. Kelin mukaan. Ja joskus, niin kuin tällä viikolla, renkaat vähän sutii. Meistä jokainen tietää, että ojaan pääsee hetkessä, sieltä pois noustaan ajan kanssa ja usein pitkään vaurioita korjaillen.
Keskustan vaikea, mutta mahdollinen tehävä on ollut rakentaa siltaa vuoroin oikealle, vuoroin vasemalle.

SDP-yhteistyössä on rajujenkin riitojen jälkeen hyvä huomata, että heillä on tapana pitää sovitusta kiinni. Sitä arvostan. Näin Suomea on yhdessä rakennettu. Onnistummeko tässä nyt?

Silloin kun neuvottelutilanne on tiukka, lähes yhteensovittamaton, on helppo ajatella, että toinen on totaalisen väärässä. Politiikassa ei mistään tule mitään, ellei arvosta toista.

Keskustalla on oikeus näkemyksiinsä. Se ei ole teatteria. Meidän politiikan ajatus on talonpoikainen taloudenpito.

Mutta en minä täällä väitä edes teille, että muilla ei olisi oikeus näkemyksiinsä. Silloin, kun otetaan yhteen, otetaan oikeista asioista. Nyt otetaan yhteen, eikä lopputulos ole vielä kenenkään tiedossa. Tilanne on vakava.

Hyvät ystävät,

Kyllä minulta on tällä viikolla useampaan kerran kysytty, emmekö me keskustalaiset voisi nyt vain antaa periksi. Minulta on kysytty miksi haluamme käydä vakavia periaatteellisia keskusteluja nyt, kun ehkä myöhemminkin voisi, sitten kun tilanne on ehkä sopivampi.

Syy on historiassa. Siinä historiassa jota ajastamme aikanaan kirjoitetaan. Se historia kysyy

Minkä puolesta taistelemme nyt – keväällä 2021? Ei kai tässä ole kenellekään mitään epäselvää.

Hyvät ystävät,

Keskustan tehtävä on luoda edellytyksiä ihmisten erilaisten toiveiden toteutumiselle. Elämän makuisille, omille valinnoille.

Omat valinnat, oman näköinen elämä. Koko Suomi. Ja aina: kokemus arvostuksesta. Nyt sitä puuttuu liian monelta.

Ja tämäkin on sitä arvostuksen velkaa. Että kelpaisi sellaisena kuin on. Että minunkin tekemiselläni on väliä. Että minunkin panosta tarvitaan. Että minunkin kotiseutuani on arvokas.

Sinulle keskustalainen ehdokas sanon,

Edessä olevat kampanjaviikot pyrkivät korostamaan eroja puolueiden ja ehdokkaiden välillä. Entä jos antaisimme tällä kertaa äänestäjien arvioida noita eroja. Niitä nimittäin on.

Olen ylpeä omistani. Keskustalla on osaavimmat, yhteistyökykyisimmät ja kokeneimmat ehdokkaat.

Meidän ihmiset ovat hyvää väkeä. Ihmisiä, joille merkitsee perhe, työ ja kotiseutu.

Eniten nuoria ehdokkaita, eniten konkareita. Tähän porukkaan uskaltaa luottaa.

Mistä seuraavalla valtuustokaudella on kyse? Samasta kuin Säätytalolla. Pilkun paikka vain vaihtuu.

Suomen jälleenrakennuksesta koronan jälkeen. Kunta kerrallaan. Siihen tämä porukka pystyy.

Jukolan veljeksetkin oppivat lopulta lukemaan, kovan kautta, mutta kuitenkin.

Pidetään järjen ääni mukana kaikkialla siellä minne tulevien viikkojen ja kuukausien aikana menemme.

Uskotaan omiin arvoihimme ja tavoitteisiimme.

Parempia rakennusaineita tulevaisuudelle ei ole.

Lue seuraavaksi

Keskustan puoluepäivä – SuomiAreena
"Elämänmakuiset ratkaisut uuden normaalin parissa". Mukana keskustelemassa tiede-ja kulttuuriministeri Antti IV Kurvinen, kansanedustaja, ex-huippu-urheilija Hanna Kosonen sekä koronavuonna virtuaalialan yrityksen perustanut yrittäjä Jarno Wuorisalo. Keskustelun loppupuolella seuraamme liittyy myös maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä.
12.7.2021 / Uutiset
Keskustan Lohi, Aittakumpu ja Mattila iloitsevat: Tänään tehtiin historiaa!
"Tänään tehtiin historiaa", iloitsivat keskustalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Markus Lohi, Pekka Aittakumpu ja Hanna-Leena Mattila, eduskunnan hyväksyttyä soteuudistuksen lainsäädännön äänin 105-77.
23.6.2021 / Uutiset
Juha Pylväs sote-uudistuksen läpimenosta: Poikkeuksellisen iso onnistuminen!
"Poikkeuksellisen iso onnistuminen Marinin-Saarikon hallitukselta. Tämä päivä jää aikakirjoihin", Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoo sote-uudistuksen läpimenosta eduskunnassa.
23.6.2021 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetKeskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään