Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kannustaa tulevien hyvinvointialueiden vaaleissa nostamaan esille perheiden ja perheellistymisen teemat.

– Hyvinvointialueet ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin supervaikuttajia. Niiden päätöksillä on merkittävä vaikutus siihen, miten perheet kokevat luottamuksen tulevaisuuteen ja turvalliseen elämään, muistuttaa Annika Saarikko

– Pohjois-Pohjanmaa on jo pitkään sitoutunut lapsi- ja perheystävällisen maakunnan kehitystyöhön. Juuri se on suunta, johon muitakin alueita rohkaisen. Suomi pärjää tulevaisuudessa silloin kun perheet voivat hyvin. Tämä vaatii myös todella tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken.

Keskustan tavoite on vahvistaa lähipalveluita. Lasten ja nuorten lähipalvelut ovat kouluissa ja oppilaitoksissa. Perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita pitää tuoda varhaiskasvatuksen yhteyteen. Ohjaamot puolestaan kokoavat nuorten palveluita. Myös vanhempien palveluissa pitää ottaa koko perhe ja lapset huomioon.

– Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokoaminen niin, että kaikille saadaan sopivaa tukea oikeaan aikaan, on yksi hyvinvointialueiden tärkeimpiä tehtäviä. Nyt palvelut ovat liian hajallaan ja tarjonta vaihtelee kunnasta toiseen. Tieto ei kulje toimijalta toiselle. Eväät tämän korjaamiseen ovat hyvinvointialueen päättäjien käsissä, muistuttaa Annika Saarikko

Monia eri palveluita yhteen kokoavat perhekeskukset ja niiden kohtaamispaikat ovat Saarikon mielestä erinomainen esimerkki lähipalvelusta, jota on vahvistettava. Hän muistuttaa, että perheitä ei saa pallotella ammattilaiselta toiselle. Lähipalveluita täydentävät kotiin tulevat sekä sähköiset palvelut, joita perheet itse ovat toivoneet entistä enemmän.

Myös lasten elämä kouluympäristössä tarvitsee vahvaa tukea sosiaali- ja terveyspalveluista. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukea tulee olla saatavilla kouluilla eli siellä missä lapset ja nuoret ovat. Opettajiakaan ei pidä tässä jättää yksin.

Pitkäaikainen tavoite ehkäisevän työn vahvistamisesta on toteutettava hyvinvointialueilla. Se tarkoittaa perhetyön, kotipalvelun ja muun vanhempien tukemisen vahvistamista. Yhteistyötä voidaan tehdä myös yksityisten toimijoiden kanssa.

– Yksi mahdollisuus on esimerkiksi palveluseteli, jolla vauvaperheet voisivat saada konkreettista kotipalvelun tukea arkeensa, ehdottaa Annika Saarikko.