Puoluekokouksen poliittinen kannanotto: Iskunkestävä Suomi – Turvaa, työtä ja toivoa tulevaisuuteen

Keskustan puoluekokous Lappeenrannassa 10. – 12.6.2022

Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa ohjaa tavoite vapauden, rauhan ja turvallisen, hyvän elämän jatkumisesta Suomessa. Sen ytimessä on Suomen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen kaikissa oloissa sekä kansainvälisen asemamme vahvistaminen.

Venäjän hyökkäysota Ukrainassa on muuttanut perusteellisesti Suomen turvallisuusympäristöä ja horjuttaa vakautta ja rauhaa koko Euroopassa. Venäjä on rikkonut räikeästi kansainvälistä oikeutta ja siviileihin kohdistettu väkivalta Ukrainassa täyttää sotarikosten tunnusmerkit. Venäjän ja Euroopan suhde on muuttunut Venäjän hyökkäyksen ja etupiirivaatimusten seurauksena pitkäaikaisesti.

Keskustan puoluekokous katsoo, että Suomen on jatkettava johdonmukaisesti Ukrainan tukemista sekä Venäjään kohdistettavia pakotetoimia yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Ukraina käy YK:n peruskirjan mukaista puolustustaistelua laitonta hyökkäystä vastaan ja tuki sille on oikeutettua. Päämääränä on oltava Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta kunnioittava rauha. Suomen on myös varauduttava tukemaan aikanaan Ukrainan jälleenrakennusta.

Puoluekokous antaa täyden tukensa tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toiminnalle Venäjän hyökkäyssodan alettua. Päätös hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä on muuttuneessa turvallisuusympäristössä perusteltu. Puoluekokous katsoo, että Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta.

Suomen tärkein panos Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan. Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Tämä mahdollistaa yhä tiiviimmän pohjoismaisen puolustusyhteistyön ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamisen. Suomi liittyy Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin ja osallistuu yhteiseen puolustukseen vastuunsa kantaen.

Keskustan puoluekokous korostaa, että perusta Suomen turvallisuudelle on edelleen vahva kansallinen maanpuolustus ja sen osana yleinen asevelvollisuus. Tässä kokonaisuudessa naisten suorittama asepalvelus ja yleinen varautumiskoulutus kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Korkea maanpuolustustahto nojaa ehyeen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja isänmaallisuuteen, joka on tervettä ylpeyttä maastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuuristamme.

Keskusta haluaa pitää huolta koko maasta. Kauttaaltaan hyvinvoiva Suomi on myös iskunkestävä Suomi. Ajankohtainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne haastaa erityisesti itäistä Suomea. Keskusta edistää konkreettisia toimenpiteitä itäisen Suomen kehityksen varmistamiseksi äkillisesti muuttuneessa tilanteessa. Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Epävakaus ja epävarmuus korostavat omavaraisuuden merkitystä ja laajaa turvallisuutta. Keskusta ajaa pitkäjänteisesti kotimaisen uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon lisäämistä ja fossiilisista polttoaineista irtautumista. Venäjän tuonnista irtautuminen kiihdyttää tätä kehitystä. Monipuolinen puhtaan energian tuotanto tuuli-, aurinko- ja vesivoimasta bioenergiaan ja ydinvoimaan on Suomen vahvuus ja lisää Suomen energiahuoltovarmuutta.

Kotimaisella bioenergialla on keskeinen asema huoltovarmuudessa. Keskusta korostaa, että Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta, vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta eikä puun energiakäytön sääntelyllä pidä vaarantaa markkinoiden toimivuutta.

Ruoka omasta maasta on vastuunkantoa myös maailman nälästä, sillä Venäjän sota Ukrainassa uhkaa globaalia ruokaturvaa. Puoluekokous korostaa, että maatalouden kannattavuuden parantaminen on edellytys kotimaisen ruoantuotannon turvaamiselle. Kotimaiseen omistajuuteen perustuva ylisukupolvinen maatalous on kestävä tapa tuottaa ruokaa. Tuottajille kuuluu oikeudenmukainen tulo työstään.

Osa Suomen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä on vahva talous. Velkaantuminen on kyettävä katkaisemaan, kun ajat palaavat kohti normaalia. Vakaan talouden pohjana ovat yrittäjyys ja työ. Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee työtä.

Tässä myös elinikäisellä oppimisella ja osaamisen kehittämisellä on iso rooli.

Jotta työtä voi tehdä, täytyy olla työkykyä. Keskustan puoluekokous haluaa Suomeen maailman houkuttelevimman työelämän, joka pohjautuu luottamukseen, turvallisuuteen ja toimeliaisuuteen. Maassamme on voitava tavoitella parempaa ja välillä epäonnistuakin. Uuteen alkuun pitää olla aina mahdollisuus.

Yhä useampi joutuu syrjään opinnoista tai työelämästä mielenterveyden sairauksien takia. Henkinen kuormitus pitää kyetä tunnistamaan nykyistä vahvemmin niin työpaikoilla kuin lainsäädännönkin tasolla. Työllisyyspolitiikkaan ja -palveluihin tarvitaan keinoja, jotka huomioivat yksilöllisen työkyvyn ja tukevat sen ylläpitoa ja palauttamista. Ennaltaehkäisevä mielenterveyden tukeminen kouluilla ja työpaikoilla on yhä tärkeämpää työllisyyskasvun edistämisessä ja tulevaisuuden työvoiman takaamisessa.

Keskeinen osa hyvinvointia ja työelämän kehittämistä on ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa ja työolosuhteisiinsa. Moni suomalainen jakaa arkensa useamman paikkakunnan kesken. Ihmisille on luotava tulevaisuuden näkymiä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Keskustan tavoitteena on saada lakiin oikeus monikuntalaisuuteen.

Työn eri muodot vaihtelevat ja niiden yhdistäminen on tätä päivää. Hybridityö tukee monen hyvää arkea, siksi Keskusta haluaa varmistaa työntekijöille etätyöoikeuden. Etätyön tulee aina olla vaihtoehto, mikäli se on työtehtävien puolesta mahdollista, eikä se aiheuta työnantajan toiminnalle haittaa. Etätyön tekemisen määrästä ja toimintaohjeista on sovittava aina paikallisesti työpaikalla.

Monipaikkainen, väljempi asuminen ja työnteko mahdollistetaan toimivilla yhteyksillä, joiden täytyy ulottua kaikkialle maahan. Keskustan puoluekokous katsoo, että nopea nettiyhteys on kansalaisoikeus, joka myös vähentää hiilipäästöjä ja edistää tuottavuutta. Monipaikkainen, kauttaaltaan asuttu ja aktiivinen Suomi on iskunkestävä Suomi.