Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho esitteli Vantaan puoluevaltuustossa 27.4.2024 puolueen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskirjoituksen vuodelta 2023. Lisäksi hän esitteli luonnoksen Suunta Suomesta -ohjelmaprojektin tilannekuvapaperiksi sekä järjestöstrategian.
Vuonna 2023 käytiin eduskuntavaalit, joissa onnistuttiin kovalla kampanjoinnilla nostamaan kannatusta helmikuun (2023) gallupeista lähes pari prosenttiyksikköä. Vaalien jälkeen Keskustalla oli 23 kansanedustajaa – vaalitappio vaikutti puolueen toimintaan ja talouteen. Pitkän hallitusvastuun jälkeen puolue koki velvollisuudekseen rakentaa suunta Suomelle oppositiosta käsin.
Keskustan eduskuntavaalitulosta analysoitiin laajasti. Puoluehallitus hyväksyi keskustan eduskuntavaalianalyysin ”Puolue vailla vetovoimaa” kokouksessaan viime syyskuussa. Analyysien pohjalta Keskustan toimintaa on kehitetty ja tullaan kehittämään jatkossakin.
Presidentin- ja eurovaalien suunnittelu aloitettiin heti eduskuntavaalien jälkeen. Presidentiksi esitettiin usean piirin ja paikallisyhdistyksen, sekä puoluehallituksen toimesta Suomen pankin pääjohtajaa, tohtori Olli Rehniä ja hänet nimettiin Keskustan presidenttiehdokkaaksi Turun ylimääräisessä puoluekokouksessa 23.9.2023.
Eurovaaleihin nimettiin syksyn 2023 puoluevaltuustossa Lahdessa 12 ehdokasta. Puoluehallitus hyväksyi täyden ehdokaslistan 26.4.2024 kokouksessaan.
Vuonna 2023 Keskustan toimintaa siivitti järjestöstrategian laatiminen, joka laitettiin liikkeelle Lappeenrannan puoluekokouksen 2022 päätöksellä. Järjestöstrategia on yhteinen sitoumus huolehtia siitä, että järjestötoimijoiden työvälineet ja edellytykset elävälle kansanliikkeelle ovat kunnossa. Strategian onnistumisen ratkaisee se, miten yhdessä onnistumme strategian toimeenpanosta. Tämä edellyttää meiltä pitkäjänteistä sitoutumista yhteisen järjestöllisen tahtotilamme ja tavoitteiden saavuttamiseksi.