Eurovaaliehdokas Joonas Soukkio: Luonto kaipaa puolustajaansa

Ennallistamisasetuksen keskellä on myllertänyt keskustelu jo pitkän aikaan ja vitsien kaltaiselta liiottelulta ei ole vältytty. Kun keskustelu lähtee lentoon on hyvä palata hetkeksi faktoihin sekä syihin, miksi asetusta on alunperin lähdetty tekemään.

Ennallistamisasetuksessa on kyse paljon muustakin kuin esimerkiksi metsien käytöstä. Siinä otetaan laajasti kantaa esimerkiksi sisävesistöjen kuntoon, meriluontoon, kaupunkiympäristöön sekä pölyttäjien tilanteeseen.

Suomessa erityistä huolta tulee pitää sisävesistöjen, virtaus alueiden sekä Itämeren tilanteesta. Suomessa sisävesistöt rehevöityvät sekä tummuvat. Monille tutut ilmiöt kesäisistä sinilevistä uimarannoilla tai kaisloittuvista rannoista kesämökeillä ärsyttävät, mutta ollaanko syihin valmiita puuttumaan?

Tummumisella on myös suuret vaikutukset järvien ja lampien kalakantoihin. Suomi on tuhansien järvien maa ja on oikein sekä isänmaallista, että nämä tuhannet järvet voivat hyvin myös tulevaisuudessa.

Itämerellä ei mene hyvin tällä hetkellä. Meriroskaa on kertynyt Suomen merialueille vuosikymmenten mittaan. Valtaosa roskasta on muovia. Osa meriroskasta ajautuu rannoille tai laskeutuu merenpohjaan, osa jauhautuu pieneksi mikroroskaksi. Näkyviä roskia on eniten Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren rannoilla; osalla alueista roskaantuminen näyttäisi vähenevän. Vedessä ja sedimentissä olevan mikroroskan määrää on alettu seurata 2020-luvulla. Itämeren tilanteeseen emme voi vaikuttaa pelkästään Suomessa vaan sen osalta tarvitaan laajempaa Eurooppalaista yhteistyötä.

Lisäksi ennallistamisasetuksessa otetaan kantaa kaupungeissa tapahtuvaan työhön sekä pölyttäjien aseman parantamiseen. Kaupunkivihreän osuutta ja latvuspeitteisyyttä koskevilla tavoitteilla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuuden lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupunkien viheralueet toimivat elinympäristönä monille lajeille ja ne auttavat myös säätelemään kaupunkien lämpötiloja, etenkin viilentämällä kaupunkeja kesäisin. Kaupunkiympäristöissä on tärkeää lisätä myös varjostusta sekä esimerkiksi sade- ja tulvavesien imeytyspintoja.

Pölyttäjät tarjoavat merkittävän taloudellisen hyödyn maataloustuotannolle ja ylläpitävät samalla luonnon monimuotoisuutta. Jokaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä toimiin pölyttäjäkantojen monimuotoisuuden parantamiseksi ja niiden heikkenemiskehityksen kääntämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pölyttäjäkantojen kehitystä on seurattava yhtenäisellä menetelmällä kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Mielestäsi olisi kohtuullista, että liiallisen pelottelun sijaan keskittyisimme ratkaisuihin, jotka hyödyttävät mahdollisimman monia, ovat reiluja ja joilla voidaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. On meidän tehtävämme jättää maailma paremmassa tilassa seuraaville sukupolville ja joskus se vaatii kovaa työtä.

Luonto on meidän kansallisomaisuutta ja siitä meidän kaikkien on huolehdittava. Suomessa tarvitaan vahvoja vapaaehtoisuuteen perustuvia suojelumekanismeja, mutta myös kovaa lainsäädäntöä, jolla turvataan uhanalaisten elinympäristöjen sekä eläinten asema. Luonto ei ole vain taloudellinen väline, jota voimme käyttää kuinka me tykkäämme. Luonto on koti tuhansille eläinlajeille ja se meidän on hyvä aina muistaa.