Suomen ongelmien ratkaiseminen edellyttää sitä, että tavoittelemme yhdessä politiikan toimintakulttuurin muutosta. Tahallisen väärinymmärtämisen, leimaamisen ja ohipuhumisen ajasta olisi hyvä päästä yhteistyöhön ja ratkaisuhakuisuuteen. Vaalikeskustelua voidaan käydä tiukastikin, mutta se on syytä käydä asioista. Olin tyytyväinen, että myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini äskettäin vetosi vaalirauhan, ehdokkaiden leimaamisen lopettamisen ja henkisen toleranssin puolesta. Siksi oli tänään huolestuttavaa lukea Perussuomalaisten europarlamentaarikon Jussi Halla-ahon vastenmielisiä lausuntoja Keskustan maahanmuuttajataustaisesta ehdokkaasta. Halla-ahon lausuntoja ei voi hyväksyä. Pelkän ihonvärin tai etnisen taustan perusteella ehdokkaiden leimaaminen ei mielestäni saa olla edes hiljaisesti hyväksytty asia suomalaisessa politiikassa, tai minkään puolueen sisällä. On kansanvallan etu, että näissäkin vaaleissa noin 2000 erilaista ihmistä, erilaisissa elämäntilanteissa on asettunut ehdolle ja että heidän joukossaan on myös useita maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita. http://www.annikasaarikko.fi/blogi/

Viime hallituskaudella Keskustan johdolla päätettiin, että perusturvan tasoa ja kansalaisten toimeentulon riittävyyttä on arvioitava kerran vaalikaudessa. Hyvä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nyt tehnyt asiasta ansiokkaan selvityksen tämän vaalikauden osalta. Raportti muistuttaa päättäjiä ihmisistä, jotka ovat pudonneet köyhyyden kuiluun. Se muistuttaa, että riittävä perusturva on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Selvityksen tarpeellisuus korostuu erityisellä tavalla taloudellisesti vaikeina aikoina.

THL:n raportin mukaan suomalaisten toimeentuloa perusturvan riittävyys on tällä vaalikaudella parantunut, mutta se ei kata kohtuullista minimikulutusta. Lisäksi perusturvalla eläviä suomalaisia on aiempaa enemmän. Tämä on huolestuttavaa.

On totta, että tällä vaalikaudella perusturvaan on tehty joitain paikkauksia. Esimerkiksi Keskustan esittämä ja hallituksen sittemmin toteuttama työttömyysturvan suojaosa on tervetullut askel työn teettämisen ja vastaanottamisen helpottamisessa.

Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat kuitenkin joutuneet tekemään myös ikäviä leikkauksia. Niissä korostuvat puolueiden arvovalinnat. Se kannattaa myöntää. Nyt sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen peittelevät sitä, että vaalikauden molemmat hallitukset ovat kohdistaneet leikkaukset ja veronkorotukset  järjestelmällisesti pienituloisiin, perheellisiin ja tavallisiin työssäkäyviin.

Esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat ja pienimmät sairauspäivärahat jätettiin nimenomaan Kataisen hallituksen päätöksellä jälkeen työmarkkinatuen tasosta. Lisäksi hallitus on jäädyttänyt lapsilisien indeksit ja lopulta leikannutkin lapsilisää. Kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen ei tullut korotusta, vaikka niiden indeksiä leikattiin. Kuntien valtionosuuksiin tehdyt miljardileikkaukset ovat pois pienituloisten, perheiden, vanhusten, sairaiden ja työttömien eniten tarvitsemista palveluista. Ikäviä vaikutuksia pienituloisiin on ollut myös Kelan lääke- ja matkakorvauksiin kohdistuvilla leikkauksila.

Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan oli myönteinen uudistus. Sama pitäisi toteuttaa seuraavaksi omaishoidon tuen kanssa omaishoitajien ja -hoidettavien tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi.

Kestäviä ratkaisuja köyhyysongelmaan saadaan vain työllisyyttä parantamalla. Työttömyys koskettaa joko suoraan tai perheenjäsenen kautta jo lähes miljoonaa suomalaista. Lähes yhtä monella on toimeentulo-ongelmia.