Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Taloutta on oikaistava, mutta epäreiluus haavoittaa
Me suomalaiset olemme sitkeää porukkaa. Laitamme asioita omatoimisesti kuntoon. Parhaimmillaan yhdessä. Talkoohenkeä on.
Vaikka ketutusta niellen siedämme vallanpitäjien viheliäätkin päätökset, jos ne ovat kuta kuinkin reiluja.
Epäreiluudet kuitenkin laittavat veremme liikkeelle. Se, että joku ei osallistu talkoisiin, mutta ottaa estoitta osansa niiden lopputulemasta. Se, että viheliäät päätökset ovat viheliäitä vain yksille.
Epäoikeudenmukaisuus on sydän-, tunne- ja kokemusasia, jonka ymmärtämiseen ei tarvita välikäsiä. Yhä useammassa kodissa lasketaan rahojen riittämistä. Hinnat nousevat, korot nousevat ja eläminen ylipäätään on koko ajan kalliimpaa.
Kun maassa kasvavat vain velka ja työttömyys, jotain pitää tehdä. Mutta se on väärin, että lapsilta ja vanhuksilta leikataan. Se on väärin, että hoitoon ei pääse ja kotipaikkakunnalta suljetaan lähiterveysasema. Se on väärin, jos samaan aikaan heillä, joilla jo valmiiksi asiat ovat hyvin, kaikki soljuu entiseen malliin. Tai jopa paremmin.
Näin on nyt käymässä. Pääministerin (kok.) ja rahaministerin on (ps.) helppo sanoa, että nyt pitää tehdä kipeitä päätöksiä. Se on erityisen helppo sanoa, kun itseä ne eivät koske. Miltä mahtaa tuntua yksinhuoltajasta, lomautetusta tai työttömästä, omaishoitajasta, pienyrittäjästä, ulosottovelallisesta saati selkosilla, sorateiden päässä asuvasta ihmisestä tai eläkeläispariskunnasta?
Miltä mahtaa tuntua tavallisesta töissä käyvästä suomalaisesta, kun ainoa joustaja työelämässä on hän itse?
Talous pitää laittaa kuntoon, mutta ei ole pakko alentaa parhaiten pärjäävien veroja. Etenkään velaksi. Ei ole pakko leikata heiltä, joilla on jo ennestään tiukkaa. Ei ole pakko viedä ihmisiltä terveys- ja muita lähipalveluita. Kun oikeudenmukaisuus murtuu, murtuu helposti kaikki muukin. Ihmisestä tulee haavoitettu.
Mitä hankalampia asiat ovat, sitä huolellisemmin ne pitäisi valmistella oikeudenmukaisesti ja sitä enemmän pitäisi olla avoin. Silloin hyväksyttävyyttäkin voisi saada. Nyt vaikutuksia arvioidaan sen jälkeen, kun päätökset on tehty. Vallalla on vaikeneminen ja jopa piilottelu.
Kyllä me suomalaiset totuudenkin kestäisimme. Ja olisimme talkoissa. Mutta nyt ovat alkamassa vain yksien talkoot. Se ei tunnu hyvältä.
Matti Mönttinen
Hallitus kurjistaa lapsiperheiden arkea
Suomeen syntyy juuri nyt vähemmän lapsia kuin koskaan. Moni perheellistymisikäinen toivoo saavansa lapsia, mutta yhä useammalla lapsitoiveet jäävät silti toteutumatta. Keskustan tavoitteena on, että Suomi on lapsille ja heidän vanhemmilleen paras maa.
Lapsiperheissä eletään nyt vaikeita aikoja. Hinnat ja korot ovat nousseet nopeasti. Osa vanhemmista on jäänyt myös työttömäksi. Kodeissa odotettiin hallituksen budjettiriihestä ymmärrystä ja apua arjesta selviämiseen.
Jotain budjettiriihestä toki saatiinkin. Mutta samalla hallitus oli hiljaa siitä, että monia etuisuuksia leikataan. Omistusasujien asumistuki lakkautetaan, vuokra-asujien asumistukea ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan, etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja lapsikorotukset poistetaan.
Kodeissa ymmärretään, että säästää pitää, koska valtio velkaantuu. Mutta nyt leikkaukset osuvat eniten heihin, joista koko maan tulevaisuus on kiinni: lapsiin. Samaan aikaan hyvätuloisten ja oluen verotusta kevennetään. Se on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä politiikkaa.
Lisäksi arjen kurjistaminen ei välttämättä tuo tavoiteltuja säästöjä. Kulutus laskee, kun perheiden tulot tippuvat. Lisääntyvä lapsiperheköyhyys syventää pahoinvointia ja sosiaalisia ongelmia. tämä tulee kalliiksi. Hallitus tietää, että lasten ja nuorten pahoinvointi on jo nyt vakava ongelma.
Oikeistohallitus näkee julkiset sote-palvelut, sosiaaliturvan ja -etuudet pelkästään kuluina. Esimerkiksi asumistuki on myös investointi. Asuminen on perusoikeus ja asumistuki mahdollistaa sen myös pienituloiselle perheelle. Se on monen lapsen säädyllisen elämän takuu.
Kun valtio säästää, myös tuet ovat arvioitavina. Päätöksissä tulee muistaa tasapuolisuus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Lapset ovat arvokkainta, mitä meillä on.
Sauli Tervaniemi
Terhi Peltokorpi
Pilaako hallitus sote-uudistuksen?
Mitä yhteistä on pieleen menneillä valtakunnallisilla sote-uudistuksilla? Kaikissa on ollut mukana Kokoomus. Sillä ei ole koskaan ollut malttia keskittyä olennaiseen, ihmisten tarvitsemiin lähipalveluihin. Viime vaalikaudella hallitus saikin toteutettua yli 15 vuotta veivatun sote-uudistuksen, ilman Kokoomusta.
Eduskunnan säätämät lait olivat vasta alkusoittoa nyt käynnissä olevalle uudistamistyölle, josta vastuun kantavat sote-hyvinvointialueet. Uudistusten onnistuminen kuitenkin edellyttää, että kulloinenkin hallitus toimii hyvinvointialueiden kumppanina kuunnellen sieltä tulevia viestejä. Vähiten hallitukselta kaivataan kapuloiden rattaisiin heittelyä, jollaiseksi lasketaan myös tekemättömyys ja kovakorvaisuus.
Nykyisten hallituspuolueiden puheita kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että siellä ei ole edes ymmärretty, mikä on sote-uudistusten punainen lanka. Kerrotaan se heille. Tarkoituksena on koota aikaisemmin eri päätöksentekijäorganisaatioille sirpaloitunut päätöksenteko yksille päättäjille, uusien hyvinvointialueiden valtuutetuille.
Ja sen jälkeen keskittyä erityisesti vahvistamaan sote-lähipalveluja, jotta palveluja tarvitsevat ihmiset saisivat apua oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Tällä pystyttäisiin hillitsemään kasvavia ja kalliita vaativamman tason palvelumenoja.
Mutta mitä kokoomusjohtoinen hallitus tekeekään? Se on vain kiristämässä hyvinvointialueiden taloudellista ruuvia vähät välittämättä ihmisten tarvitsemista lähipalveluista tai tukematta hyvinvointialueita millään tavalla.
Vaalikauden loppuun mennessä hallitus on kiristämässä hyvinvointialueiden rahoitusruuvia summalla, joka vastaisi noin 16 000 sote-ammattilaisen palkkakustannuksia. Se osuisi esimerkiksi neuvoloihin, perhekeskuksiin, hammashoitoloihin, terveysasemiin ja vuodeosastoihin. Eli ihmisten lähipalveluihin.
Hallitus ei ota kuuleviin korviinsa viestejä hyvinvointialueille koituneista ennalta arvaamattomista ylimääräisistä kustannuksista. Uudistusta ja uudistajia tuskin voidaan moittia esimerkiksi koronpandemiasta kertyneestä hoitovelasta, Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuvasta yleisestä kustannustason noususta, tietojärjestelmien muutoskustannuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkankorotuksista, kohonneista vuokrakustannuksista tai ostopalveluiden kasvusta.
Mörkönä hyvinvointialueen yllä on velvollisuus kattaa alijäämä kahden vuoden määräajassa. Muutoin se joutuisi arviointimenettelyyn, jolloin myös päätöksenteko keskeytyy. Nyt näyttää siltä, että siltä välttyäkseen joillakin hyvinvointialueilla on paniikissa alettu valmistelemaan ja tekemään epätarkoituksenmukaisia päätöksiä karsimalla lähipalveluja. Toisin sanoen alkamalla nirhata poikki uudistuksen punaista lankaa; ihmisten sote-lähipalvelujen vahvistamista.
Budjettiriihensä perusteella hallitus suhtautuu tilanteeseen välinpitämättömästi. Jos hallitus ei ryhdistäydy ja avaa korviansa hyvinvointialueiden suuntaan, voi sote-uudistus mennä pilalle: säästöt tehdään hätäisesti lähipalveluihin, jolloin kalliit erityisen vaativat sote-palvelut kustannuksineen jatkavat kasvuaan. Kustannukset vain kasvaisivat ja ihmisten tarvitsemat palvelut heikentyisivät.
Toisin kuin hallitus, Keskustan eduskuntaryhmä ei ole ollut toimeton. Se jätti torstaina lakialoitteen, jossa esitetään hyvinvointialueen alijäämän kattamisvelvollisuusajan pidentämistä nykyisestä kahdesta vuodesta kahdella lisävuodella, mitä haetaan perustelluin syin. Silloin hyvinvointialueet voisivat selviytyä aiemmin mainituista ennakoimattomista kustannuksista, keskittyä uudistamiseen ja uudistuksen myönteiset taloudelliset vaikeudet ehtisivät toteutua.
Timo Portaankorva
Valtion velkalaivaan lähes 50 miljardin euron lisälasti
Pääministeri Orpon hallitus kokoontui budjettiriiheen erottelemaan jyvät akanoista. Monen odotukset olivat korkealla. Olihan oikeistohallitus luvannut vaalien alla, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Osoittautui, että menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen on helpommin sanottu kuin tehty. Riihipäivän päätteeksi velkalaivaan lastattiin aina vaan lisää säkkejä.
Hallitus arvioi nyt, että neljässä vuodessa lisävelkaa joudutaan ottamaan ennätysmäiset 46 miljardia siis 46 000 miljoonaa euroa. Noin 30 miljoonaa euroa vuoden jokaisen päivänä. Velkaantumisen ennakoidaan jopa kiihtyvän viime vaalikaudesta, vaikka ei ole koronamenoja.
Kaavaillun lisävelan määrä tarkoittaa sitä, että vauvasta vaariin jokaisen suomalaisen kontolle otettaisiin yhden vaalikauden aikana lisävelkaa lähes 8400 euroa. Ikääntyvän kansakunnan realiteetit iskevät päälle. Lisäksi talouden tilannekuva on suhdanteen vuoksi vakavoitunut entisestään.
Suomalaiset ymmärtävät kyllä, että säästää pitää, kunhan se vaan tehtäisiin reilulla tavalla. Veronalennukset velaksi herättävät aiheellista kritiikkiä. Suurituloisten veronalennusta tai olutveron laskemista ei todellakaan olisi mikään pakko tehdä. Ne ovat ideologisia arvovalintoja hallitukselta.
Hallitus ja Suomi tarvitsisivat onnenkantamoisen. Taantuman sijaan myötätuulta maailmantalouteen. Toivottavasti myös työllisyyttä vahvistavat uudistukset tuovat jossain vaiheessa täytettä valtion verokirstuun. Sitä odotellessa taloudellinen liikkumatila uusien kriisien kohtaamiseen on nyt niukkaakin niukempi.
Oppositio on toistuvasti perännyt hallitukselta säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutusarvioita. Arviointi on välttämätöntä, koska hallitus toteuttaa monia ristikkäisvaikutteisia leikkauksia niin etuuksiin kuin terveyspalveluihin ja sosiaalihuoltoon.
Budjettiriihen alla sosiaali- ja terveysministeriön johtava virkamies kertoi julkisuudessa lakonisesti, että laskelmat eivät valmistu ajoissa. Säästöpäätösten kokonaisvaikutusten arviointien puuttuminen ei kuitenkaan kuulemma vaikuttanut riiheen, sillä iso osa päätöksistä on tehty jo hallitusneuvotteluiden aikana. Ensin hallitus hutkii ja sitten vasta tutkii.
Oikeistohallituksen toimintatavoille kuvaavaa ovat myös kireät lausuntoajat useisiin kansalaisten kukkaroon vaikuttaviin etuuksiin. Esimeriksi oikeuskansleri on pitänyt hyvin lyhyitä lausuntoaikoja ongelmallisina hyvän lainvalmistelutavan, osallistumisoikeuksien sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteiden asianmukaisen toteuttamisen kannalta.
Yksi näytös Orpon hallituksen erikoisesta touhusta nähtiin budjettiriihen tiedotustilaisuudessa. Hallituksen johtonelikko kertoili vuoron perään monista lisämäärärahoista hyviin tarkoituksiin. Sivuuttivat kokonaan aikeensa toteuttaa tuntuvia säästöjä muun muassa työttömyysturvaan, aikuiskoulutustukeen sekä terveyspalveluihin.
Kerro totuus, mutta rohkaise. Ylimielisen spinnauksen sijaan hallituksen kannattaisi muistaa tämä vanha poliittinen viisaus.
Tuomas Vanhanen
Uuden presidentin on oltava turvallisuuspolitiikan yhteistyöjohtaja
Tasavallan presidentin päätehtävä on johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Nykyinen tasavallan presidentti on pitänyt pienen tauon ennen yhteistoiminta-sanaa.
Suomen turvallisuusympäristön muutos entistä vaarallisemmaksi edellyttää valtiojohdolta saumatonta yhteistyötä ja valmiuksia varautua monenlaisiin uusiin turvallisuushaasteisiin ja suoranaisiin uhkiin.
Presidenttiehdokas Olli Rehn on puheenvuoroissaan kiinnittänyt huomiota yhteistoimintaan valtiojohtamisessa ja sen kehittämisessä. Rehnin mukaan Suomella ei ole varaa reviiritaisteluihin. Rehn on painottanut, ettei valtiojohtamisen kaksoiskärkeä pidä nähdä riippakivenä vaan voimavarana.
Rehn nosti kokonaisturvallisuuden johtamisen esille vaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä. Rehnin mukaan kokonaisturvallisuuden johtamisessa on aukkoja, jotka pitää tilkitä. Hän mainitsi esimerkkeinä, kuka johtaa, jos Suomi joutuu äkillisen vakavan kyberhyökkäyksen kohteeksi tai korona-aikaisen tilanteen Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa puolen tusinaa eri viranomaista arpoi kenen toimivalta riittää johtamaan.
Rehn esittää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välimaastoon selkeitä nuotteja. Presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminta-asiakirja selkeyttäisi kokonaisturvallisuuden johtamisen vastuita. Se olisi asiallista, aitoa ja maamme turvallisuutta palvelevaa yhteistoimintaa. Perustuslain kirjaimen ja hengen mukaista toimintaa.
Rehn korostaa kansakunnan eheyden ja koko Suomen merkitystä maamme turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja menestykselle. Rehnin yhteiskunnallinen kokemus, tehtävät eduskunnassa, Euroopan parlamentissa, valtioneuvostossa, EU-komissiossa ja Suomen Pankissa ovat tuoneet laajan kokemuspohjan ja kyvyn toimia ennenkokemattomissa vaikeissa tilanteissa. Rehn on paineissa testattu.
Suomi tarvitsee osaavan, harkitsevan ja kokeneen presidentin, joka on heti tehtäviinsä valmis ensimmäisestä päivästä lähtien.
Jari Haapiainen
Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Verotusta kevennetään velkarahalla
Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen luonnehti eduskunnan kyselytunnilla hallituksen veropolitiikkaa oudoksi. Hän kysyi, onko järkevää keventää verotusta puolella miljardilla tilanteessa, jossa valtio velkaantuu 11 miljardia.
Perussuomalainen valtionvarainministeri Purra vähätteli vastauksessaan suurituloisten veroalennusta todeten, että se maksaa vain 60 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa hallitusohjelman verotaulukkoa voi katsella ”ilossa suin”.
Keskustan Anne Kalmari kysyi ”autoilevan, työssäkäyvän ihmisen puolesta”, miksi työmatka kallistuu. Valtionvarainministeri Purran (ps.) mukaan omavastuuosuuden nostaminen pitkän tauon jälkeen oli välttämätöntä, kun hinnat nousevat.
Antti Kurvinen kysyi jatkokysymyksessään, miksi Turun tunnin juna on erityissuojeluksessa, kun samaan aikaan leikataan tienpidosta ja yksityisteiden avustuksista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiersi kysymyksen ja luetteli vastauksessaan kaikki hallituksen raidehankkeet kysyen, eikö Keskusta niitä kannata.
Kyselytunnin loppupuolella Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi, että valtionvelka on syntynyt edellisten 15 vuoden aikana, joten ”syntisten pöydässä” istuvat kaikki. Hän kysyi, eikö Suomi pitäisi pelastaa yhdessä.
Pääministeri Orpo (kok.) ei nähnyt omassa toiminnassaan vikaa, mutta piti edellisen hallituksen perintöä raskaana.
Sauli Tervaniemi
Lue seuraavaksi
Tällä viikolla: Sotea, tekoälyä ja oikeistolaisempi EU-johto" class="img-fluid">
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
