Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen linjauksella yöpäivystykset lakkaavat Raahen, Jämsän, Varkauden, Iisalmen, Kouvolan, Oulaisten ja Salon sairaaloista. Lisäksi hallitus laskee keskussairaalan tasoa Kemissä ja Savonlinnassa, luetteli Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
– Missä teidän vaikutusarviot ja vaihtoehdot ovat? Nyt te hyväksyitte juuri sen esityksen, minkä kiistitte hyväksyvänne kaksi viikkoa sitten tässä salissa, Kulmuni kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.).
Keskustan Hanna-Leena Mattila muistutti, että hallitus lupasi hyvinvointialueille työrauhan, mutta siitä ei ole ollut tietoakaan.
– Viimeisin sivallus on ollut sairaalaverkkoselvitys, jonka mukaan pieniä sairaaloita ajetaan alas. Arvoisa ministeri Juuso, miten te voitte seisoa tämän takana, kun esimerkiksi Etelä-Karjalassa on pystytty osoittamaan, että tämä ei tule tuottamaan säästöjä, Mattila kysyi.
Keskustan Timo Mehtälä jatkoi aiheesta.
– Uskotteko todella säästöjen syntyvän siitä, että ihmiset ajelevat autoillaan ja ambulansseilla 200 kilometrin päähän hoitoa saamaan. Tämäkö on hallituksen käsitys lähipalvelujen parantamisesta, Mehtälä kyseli.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että hallituksen linjalla riski perusterveydenhuollon romahtamisesta on todellinen. Keskustan Pekka Aittakumpu lisäsi, että nyt hallitus laajentaa leikkaukset koskemaan myös erilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä.
– Me kaikki tiedämme, miten äärettömän tärkeää työtä nämä järjestöt tekevät vammaisten, vanhusten ja lasten sekä muiden parissa. Miten aiotte ratkaista tämä ongelman, kun järjestöt eivät voi enää auttaa ja paine julkisissa palveluissa kasvaa, Aittakumpu kysyi.
Ministeri Juuson mukaan hallitus hakee nyt ”tehokasta työnjakoa eri sairaaloiden välillä”.
– Tämä helpottaa hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta, Juuso sanoi.
Sauli Tervaniemi
Keskusta kritisoi hallituksen päättämää talouslinjausta ennen kaikkea siitä, ettei siitä löydy Suomelle eväitä parempaan tulevaisuuteen. Taloutta pitää oikaista, mutta nyt vaarana on näivettyminen.
– Hallitus pysäyttää Suomen, Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tiivistää arvionsa.
Saarikko ihmettelee myös hallituksen poukkoilevuutta.
– Verolinja veivaa ylös alas, tuloksia ei synny ja leikkauskierre syvenee. Visiota Suomen nostamiseksi ei hallitukselta löydy, Saarikko toteaa.
Hän huomauttaa, että hallituksen aiemmat kasvutoimet, kuten Turun tunnin juna, on jo todettu tuottamattomiksi ja ennestään huonoa pohjaa paikkaillaan ohuesti. Hallituksen kasvuresepti on toimimaton ja riittämätön.
Erityisen huolissaan Keskustassa ollaan siitä, että hallituksen tekemät ratkaisut voivat myöhemmin kostautua entistä kalliimpina.
– Hallitus jatkaa lapsiperheiden tilanteen kurjistamista sekä lastensuojelun, vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen alasajoa. Palveluiden laadukas järjestäminen eri puolilla Suomea muuttuu mahdottomaksi. Tämän seurauksena terveysmenot tulevat kasvamaan, eivät vähentymään, Saarikko ennustaa.
Suorastaan surkuhupaisana silmänkääntötemppuna Keskustassa pidetään hallituksen viiden miljoonan euron rahoitusta lapsille ja nuorille. Samaan aikaan lasten ja nuorten palvelut pitkin Suomea ajetaan alas.
Lisäksi jokapäiväiseen arkeen vaikuttavien nuoriso- ja liikuntajärjestöjen rahoitus romahtaa. Se tarkoittaa monen viikoittaisen harrastuksen loppumista lukuisilla paikkakunnilla ja kylillä ympäri Suomen.
Keskustan mielestä hallituksen linjaamat talouden mittaluokat ovat kokonaisuutena kohdallaan. Keskusta kuitenkin tekisi kiristykset hallitusta oikeudenmukaisemmin. Keskustassa myös kiitetään hallitusta siitä, että myös hyväosaisemmat joutuvat nyt osallistumaan yhteisiin talkoisiin.
– On myös hyvä, että hallitus kovan painostuksen alla taipui ja luopui ruuan arvonlisäveron korotuksesta.
Pirkko Määttälä
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen pohti eduskuntakeskustelussa, onko koulujen erityisluokista luopuminen mennyt jo liian pitkälle.
– Opettajat eivät koe pystyvänsä opettamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Varmasti yksi osatekijä on tämä, että erityisluokista ja erillisistä pienryhmistä on luovuttu liikaa, Honkonen totesi Keskustan ryhmäpuheessa eduskunnan koulurauhakeskustelussa.
Puheessa todetaan, että opettajat kokevat tänä päivänä usein olevansa yhä enemmän sosiaalityöntekijöitä, kuin varsinaisia opettajia.
– Voi sanoa, että osa uudistuksista, joita suomalaiseen peruskouluun on menneinä vuosina tehty, ei ole ollut aivan onnistuneita, Honkonen arvioi.
Ryhmäpuheita seuranneessa debatissa Honkosen tavoin opettajataustainen Keskustan edustaja Jouni Ovaska oli huolissaan opettajainkoulutuksesta. Hän arvioi saamiensa viestien perusteella, että opettajainkoulutus on kriisissä eikä kykene antamaan niitä valmiuksia, joita haastava opettajantyö tänä päivänä vaatii.
– Opettajat pelkäävät mennä koulumaailmaan, kun he valmistuvat, Ovaska sanoi.
Liikunnan ja terveystiedon opettajana vielä vuosi sitten toiminut Keskustan edustaja Markku Siponen muistutti Keskustan kehittämästä harrastamisen Suomen mallista, jossa jokaisella lapsella olisi ainakin yksi harrastus. Hän totesi ministereille, että mallia pitää edelleen kehittää.
Keskustan Hannu Hoskonen sanoi koulukeskustelussa, että kuitenkin lapsen parhaan paikan pitäisi aina olla koti.
– Lapsi oppii kotonaan sen, että ihmisiä kunnioitetaan, totellaan ja autetaan lähimmäistä, Hoskonen sanoi.
Hän totesikin, että sen takia on pidettävä huoli siitä, että kodeissa menee hyvin.
Ryhmäpuhuja Petri Honkonen oli jo todennut ryhmäpuheessakin samaan aihepiiriin viitaten, että jokainen lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka huomioi hänet yksilönä ja antaa hänen tuntea, että hän on merkityksellinen.
– Tämä tunne avaa lapselle mahdollisuuden purkaa ja käsitellä myös vaikeita asioita ja tunteita, Honkonen muistutti ryhmäpuheen sanoin.
Eduskunta keskusteli koulurauhasta kaikkien eduskuntaryhmien yhteisen aloitteen pohjalta. Ryhmät tekivät aloitteen keskustelunaiheesta Vantaan Viertolan koulun ampumistapauksen jälkeen.
Pirkko Määttälä