Keskustan kansanedustajat Hanna Räsänen, Hilkka Kemppi ja Hanna Kosonen pistivät eduskunnan kyselytunnilla työministerin lujille kysymällä, miksi kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus haluaa jättää sairaanhoitajat, opettajat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ikuiseen palkkakuoppaan.
– Oletteko arvioineet, millaisia vaikutuksia ehdotuksellanne on sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen, tai johtaako teidän vauhtisokeus siihen, että houkuttelevuus näillä aloilla laskee entisestään, Hanna Räsänen sanoi.
Räsänen muistutti myös itse toimineensa vuosikymmenet yrittäjänä ja työnantajana. Näin hän tietää tutkimustenkin todistaman, että liian matala palkka, kuormittava työ ja liian suuri työmäärä heikentävät työn pitovoimaa.
Kemppi totesi olevan kylmä fakta, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja työmarkkinatoimet osuvat useammin naisiin kuin miehiin. Hallitus syrjii pienipalkkaisia naisia ja vaikeuttaa naisvaltaisten alojen arkea.
– Hallitus myös poisti aikuiskoulutustuen, jonka saajista enemmistö on naisia. Naiset ovat valtava voimavara työmarkkinoilla, sillä heidän eliniänodotteensa on pitkä ja moni haluaa tehdä töitä myös eläkkeellä. Mitä toimia teette naisvaltaisten alojen palkkakuopan korjaamiseksi?
Kosonen huomautti, että hallituksen mallissa kaikki palkankorotukset tehtäisiin prosenttikorotuksina.
– Korkeampaan palkkaan tulee tällöin euromääräisesti suurempi korotus kuin pienempään palkkaan. Mikäli tätä ajan kuluessa yhä suurenevaa eroa ei voisi pienentää enää muita aloja suuremmilla palkankorotuksilla, naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työtä tekevät tulevat putoamaan ikuiseen palkkakuoppaan. Miksi olette tuomitsemassa kätilöt, sairaanhoitajat, opettajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ikuiseen palkkakuoppaan?
Työministerin vastauksista löytyi puolustusta Suomen viennille, mutta ei erityisemmin naisvaltaisille aloille.
Pirkko Määttälä
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus pilaa monen yrittäjän kesän päätöksellään nostaa yleinen arvonlisäverokanta 25,5, prosenttiin syyskuun alusta. Kesken tillikauden tuleva muutos aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.
Kansanedustajien valiokuntatyössään kuulemat asiantuntijat totesivat, että veronkorotusten aikataulu on erittäin ongelmallinen yritysten kannalta. Se lisää byrokratiaa ja saattaa pahimmillaan tulla hyvin kalliiksi.
ALV-muutosten teko tietojärjestelmiin, kassoihin, hintalappuihin, hinnastoihin ja sopimuksiin kesken tilikauden sekä muutoksista tiedottaminen vaatii yrityksiltä huomattavasti työtä. Kaikki vanhat järjestelmät eivät myöskään pysty lukemaan desimaalipilkullisia prosentteja, vaan ymmärtävät vain tasaluvut. Uusien ohjelmistojen hankinta ja käyttöönotto tuskin kaikilta onnistuu syksyyn mennessä.
Korotuksesta uhkaa tulla täysi soosi aikataulun vuoksi. Keskustasta kysytäänkin, miksi hallitus ei noudata omaa hallitusohjelmaansa. Siinä väitetään, että yrityksiä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan riittävän pitkillä siirtymäajoilla, jotta yrityksille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa.
Keskustan vääntö alv-alarajasta kannatti
Pienyrittäjyyttä ja aloittavaa yritystoimintaa tukeakseen keskusta esittänyt arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottamista 30 000 euroon. Hallitus ei alun perin esittänyt minkäänlaista vastaantuloa, mutta eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa raja lopulta nostettiin nykyisestä 15 000 eurosta 20 000 euroon. Toimenpide oli oikeansuuntainen, mutta riittämätön.
Keskustasta huomautetaan, että hallituksen veropolitiikka on kokonaisuudessaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta murheellista. Kotitalousvähennystä ollaan leikkaamassa ja hallitus on myöhemmin korottamassa myös lääkkeiden, kulttuurin, liikunnan, majoituksen ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa. Keskusta ei näitä hyväksy. Keskustan mielestä Suomeen tarvitaan vahvempaa talouskasvua, jota ei saada yrityksiä kurmuuttamalla.
Tuomas Vanhanen
– Suomi nousee työttömyys- ja velkasuosta vain niin, että koko maassa pärjätään. Metsät ja muut luonnonvarat, iso osa teollisuudesta ja työllistävät yritykset eivät ole Helsingissä. Ne ovat maakunnissa läpi Suomen, kansanedustaja Hannu Hoskonen tähdensi Keskustan ryhmäpuheessa, kun eduskunta keskusteli tulevien vuosien talouskehyksistä.
Hoskonen arvosteli hallitusta ankarasti etenkin itäisen Suomen laiminlyönnistä.
– Meille on luvattu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Mitään emme kuitenkaan ole saaneet. Emme hallitukselta emmekä Brysselistä. Ei tämä näin voi mennä – tyhjän olisi saanut pyytämättäkin. Jo riittää työryhmien pullakahvittelut. Itäinen Suomi tarvitsee tekoja.
– Keskusta vaatii, että itäisen Suomen asia otetaan viimein vakavasti. Tiet ja muut väylät kuntoon, yrityksille pärjäämisen edellytyksiä ja ihmisille toimeentuloa. Itäsuomalaisille pitää luoda luottamusta tulevaisuuteen.
Hoskosen mukaan säästää pitää, mutta ei Suomi leikkaus- ja keskittämispolitiikalla nouse.
– Talous pitää saada vahvaan nousuun kautta Suomen. Kasvu pitää pystyä vähintään kaksinkertaistamaan nyt ennustetusta.
Pieniä ja aloittavia yrityksiä pitää tukea
Keskustan mielestä investointeihin kannustava verohyvitys pitää ulottaa kaikenkokoisille yrityksille. Yhteisöveroa pitää uudistaa kasvuun kannustavaksi. Pienyrittäjiä ja yritystoiminnan aloittamista Keskusta tukisi korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Alimman eläkeiän saavuttaneita Keskusta kannustaisi jatkamaan työelämässä tuntuvalla veroporkkanalla.
Keskusta myös ottaisi käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan vain isoimpien kaupunkien kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Seutukaupungit ovat Suomen teollisuuden ja sen myötä työllisyyden selkäranka. Näin valtio myös kehittäisi nykyistä tasapuolisemmin koko maata.
– Ylimitoitettu arvonlisäveronkorotus, kotitalousvähennyksen leikkaaminen ja työllistävien pienten yritysten verojen kiristäminen ovat sen sijaan väärää politiikkaa, Hoskonen sanoi.
Matti Mönttinen