

Keskustan kansanedustajat saivat perussuomalaiselta eduskunnan puhemieheltä vain neljä kysymystä polttavaan asiaan, josta paljon useampi olisi halunnut ääntä käyttää. Anne Kalmari kertoi monen kotipitäjänsä asukkaan odottavan hoitopaikan siirtoa kauemmas itku silmässä.
– Kysynkin, ministeri: eikö niin, että ikäihmiset, jotka rakensivat meille tämän Suomen, ovat ansainneet turvaa, eivät leikkauksia?
Kysymykseen vastanneella perussuomalaisella sosiaali- ja terveysministerillä oli vastauksensa mukaan se käsitys, että koettuun hoivaan selvä enemmistö vanhuksistakin on tyytyväisiä. Ministeri antoi ymmärtää, että ihmisten käsitykset ovat toiset kuin se, kuinka asiat toimivat.
Hilkka Kemppi totesi puheenvuorossaan, että asiakasmaksujen korotuksissa on menty jo liian pitkälle, kun synnystenkin hinta kohoaa.
– Siis synnytys saattaa maksaa jatkossa jopa tonnin tässä maassa. Tämä ei ole kohtuullista, ja se on tismalleen päinvastainen suunta kuin millaisena hallitus kuvailee lapsimyönteistä yhteiskuntaa, Kemppi totesi.
Jouni Ovaska jatkoi kysymällä, mitä kaikkia maksuja vielä on tulossa.
– Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että ihmisillä ei ole enää varaa maksaa kohonneita asiakasmaksuja. Maksuhelpotuksia on pyydetty, ja tänä vuonna määrä on kaksinkertaistunut, Ovaska sanoi.
Hän myös huomautti, että maksuongelmat eivät enää koske vain vähävaraisimpia vaan ihan tavallisia suomalaisia, koska maksut tulevat nousemaan vielä enemmän hallituksen tekemillä päätöksillä.
Keskustalaisista viimeisenä pääsi ääneen Markku Siponen, joka muistutti, että hoivassa on kyse ihmisarvosta.
– Arvoisa ministeri: miten aiotte nyt puuttua näihin vanhustenhoidon epäkohtiin niin, että iäkkäille pystytään turvaamaan perustarpeet, kuten hoiva, lääkkeet ja ruoka?
Perussuomalainen ministeri toisti vastauksensa siitä, että Suomessa asiat ovat hänen mukaansa paremmin kuin miltä ne näyttävät.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli vaatii Suomelle uutta suuntaa. Kalli piti Keskustan ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta käsitteli hallituksen selontekoa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2027–2030.
Kallin mukaan Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea toimeentuloa. Hän tarkoittaa sillä sekä uusia työpaikkoja että sitä, että ihmiset pystyvät tulemaan toimeen myös keskenään. Kallin viesti oli, ettei Suomi nouse vastakkainasettelulla, vaan yhteistyöllä.
Kalli korosti luottamuksen merkitystä. Hänen mukaansa ihmisten ja yritysten pitää voida taas uskoa siihen, että Suomella on edessään parempia aikoja. Vastuu luottamuksen palauttamisesta kuuluu erityisesti päättäjille.
Keskusta arvosteli hallitusta siitä, ettei se ole onnistunut taloustavoitteissaan. Kallin mukaan hallitus ei ole saanut työllisyyttä paranemaan, velkaantumista taittumaan eikä taloutta tasapainoon. Suunnitelman mukaan valtio ottaisi lisää velkaa 64 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Kallin mielestä hallituksen puheista puuttuu nöyryys ja halu yhteistyöhön. Hän arvosteli hallitusta siitä, että se selittää tilannetta suhdanteilla, vaikka samoja ongelmia on muuallakin Euroopassa. Kallin muistutti, että juuri Suomessa työttömyys on kasvanut kaikkien korkeimmaksi.
Keskustan mielestä Suomi tarvitsee päätöksiä, jotka auttavat pk-yrityksiä kasvamaan ja palkkaamaan työntekijöitä. Keskusta helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista keventämällä työnantajan maksuja. Lisäksi Keskusta muuttaisi yritysverotusta niin, että yritykseen jätettyjä voittoja verotettaisiin kevyemmin kuin omistajille jaettavia voittoja.
Nuorten tilanteeseen Keskusta esittää takuutyötä, joka takaisi vastavalmistuneille työpaikan. Arjen palveluissa puolue tavoittelee omalääkäriä jokaiselle suomalaiselle ja perhehoidon lisäämistä ikäihmisten hoivaan.
Kalli tiivisti Keskustan viestin luottamuksen rakentamiseen ja yhteistyöhön. Tarvitaan lisää inhimillisyyttä ja empatiaa ja sitä, että pidetään kaikki mukana. Työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.
Tuomas Vanhanen
Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta. Selonteko täydentää vuonna 2024 annettua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tarve ajankohtaisselonteolle syntyi maailmanpoliittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena.
Suomen kannalta keskeiset kehityskulut liittyvät Venäjän hyökkäyssotaan ja Euroopan turvallisuusympäristöön, Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopoliittisiin painotuksiin, arktisen turvallisuuden korostumiseen sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuvaan paineeseen.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti keskustelussa ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne Kalmari. Kalmari muistutti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristö on ollut nopeassa muutoksessa hyväksyttyjen selontekojen jälkeen.
Keskusta ehdotti jo puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä Suomen linjan päivittämistä Yhdysvaltain ulkopolitiikan nopeasta muutoksesta ja murroksesta johtuen.
Kalmarin mukaan Yhdysvallat on Suomelle keskeinen liittolainen, mutta maan poliittisen johdon äkkinäisiin ratkaisuihin olisi syytä varautua. Keskeistä on rakentaa eurooppalaisempaa Natoa sekä vahvistaa Euroopan omaa puolustuskykyä.
Suomen turvallisuus rakentuu vahvasta kansallisesta puolustuksesta osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta, EU-jäsenyydestä ja kumppanuuksista liittolaisten kanssa.
Keskustan eduskuntaryhmä painottaa Suomen kokonaisturvallisuuden keskeistä merkitystä. Kokonaisturvallisuus rakentuu omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja koko maan elinvoimasta.
Suomen on ylläpidettävä riittävää omavaraisuutta avainaloilla, kuten elintarvikkeissa, energiassa ja lannoitteissa sekä lääkkeissä ja puolustustarvikkeissa.
Kalmari painotti, että Suomen on oltava jatkossakin aktiivinen monenvälisen yhteistyön puolustaja ja kehittäjä, erityisesti nyt kun haasteet ovat suuret. Kansainvälinen oikeus ja säännöt ovat pienen maan turva.
Eduskunta lähetti ajankohtaisselonteon mietintöä varten ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunta antaa lausunnon.
Jari Haapiainen


