Koulutuskysymyksiä ja kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa
Keskustan koulutuskysymykset kiihdyttivät pääministerin
Eduskunnan kyselytunnilla Keskustan kysymysvuorolla käsiteltiin koulutusleikkauksia, joista aloitti Hanna Kosonen (kesk.).
– Kuulimme juuri, että koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuoriin tulee kohdistumaan leikkauksia. Nämä asiat koskettavat kuntapäätöksiä ja kuntapolitiikkaa. Olisi kohtuullista kuulla ennen vaaleja nämä leikkauskohteet.
Kosonen huomautti myös, että ennen eduskuntavaaleja kokoomus kertoi, että ei leikata koulutuksesta ja kulttuuri on tärkeää, mutta silti näistä on leikattu.
Markku Siponen (kesk.) jatkoi ihmetellen, miksi hallitus kohtelee niin kaltoin opettajia.
– Ensin säädettiin palkkakuoppalaki, joka rajoittaa opettajien palkankorotuksia, sitten leikkaukset ammatilliseen koulutukseen — tiedetään, että se tarkoittaa sadoille opettajille lopputiliä. Alueelliset koulutukset lopetetaan. Ne iskevät erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Ja kirsikkana kakun päällä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Miksi olette ottaneet opettajat tulilinjalle, ja mistä tarvittavat erityisopettajat jatkossa saadaan?
Hanna-Leena Mattila (kesk.) ilmaisi huolensa lähikouluista:
Olette jo päättäneet poistaa pienten lukioiden lisän ja heikensitte näin monen lähilukion rahoitusta. Aineenopettajien viikkotunnit täyttyvät usein sekä lukion että yläkoulun opetuksesta. Siksi kysynkin teiltä, arvoisa opetusministeri: lupaatteko suomalaisille nuorille ja heidän perheilleen, että lähilukioon ja ‑yläkouluun pääsee jatkossakin, ja miten turvaatte pätevien opettajien saatavuuden myös pienemmissä kunnissa?
Opetusministeri pyöritteli vastauksiaan näihin konkreettisiin kysymyksiin, mutta viimeisen keskustan kysymyksen aikana pääministerin pulssi näytti nousevan, kun Petri Honkonen (kesk.) kysyi yhden hallituspuolueen riveistä tulleista näkemyksistä:
– Opettajat tarvitsevat työhönsä tuen meiltä päättäjiltä, ja nyt, arvoisa pääministeri, teidän hallituskumppaninne ovat antaneet ymmärtää, että suomalaiset opettajat eivät ole tehtäviensä tasalla, vaan että he sekoilevat koulussa ja tekevät sopimattomia asioita. Luotatteko suomalaisten opettajien ammattitaitoon, osaamiseen, samalla tavalla kuin suomalaiset laajasti ottaen?
Pääministeri Orpo vakuutti, että kaikki hallituspuolueet arvostavat opettajia yli kaiken.
– En edes tunnista tuota, miten te tuonkin kääntelitte, mutta se ei ole uutta, pääministeri heitti ilmiselvästi kiusaantuneena.
Euroopan turvallisuutta on vahvistettava
Eduskunta keskusteli Euroopan turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta pääministerin ilmoituksen pohjalta.
EU-politiikassa on esillä useita isoja asiakokonaisuuksia. Kuluvan viisivuotiskauden (2024-2029) keskeisimpiä kysymyksiä ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen, bio- ja kiertotalouden edistäminen ja päättäminen tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) käsitteli ilmoituksessaan välttämättömyyttä toimia nopeasti ja päättäväisesti Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Euroopan on oltava 5-10 vuoden kuluessa vahvempi ja voimakkaampi Naton eurooppalainen pilari.
Tämä tarkoittaa konkreettisesti omia vahvoja puolustusvoimia, vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, yhteisesti koordinoituja hankintoja, Euroopan suorituskykypuutteiden paikkaamista ja puolustuskyvykkyyksien vahvistamista.
Turvallisuus ja talous kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Ilman kilpailukykyistä taloutta, Eurooppa ei voi pitää huolta hyvinvoinnista. Siksi vahva ja kilpailukykyinen Eurooppa on myös turvallisempi Eurooppa.
Keskustan puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen kiinnitti keskustelussa huomiota puolustuksen resursseihin. Puolustusliitto Nato on nostamassa puolustuksen BKT-tavoitetta kolmeen prosenttiin, ehkä ylemmäskin.
Kaikkonen esitti hallitukselle, että sen kannattaisi jo tulevassa kehysriihessä laittaa pohjiin kolme prosenttia, mikä helpottaisi puolustussuunnittelua ja hankintoja, jotka vievät usein vuosia.
Keskustelu puolustuksesta ja sen rahoituksesta jatkuu. Euroopan komission on tarkoitus julkaista puolustuksen vahvistamista koskevat tarkennetut ehdotuksensa ensi viikolla ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. EU-johtajat jatkavat keskustelua turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisesta Eurooppa-neuvostossa 20.-21. maaliskuuta.
Jari Haapiainen
Keskusta: investointihyvitys koskemaan myös pk-sektoria
Hallitus esittää verohyvitystä suurille ilmastoneutraaleille investoinneille. Asian käsittely on loppusuoralla eduskunnassa. Hyvityksen rajaksi on asetettu 50 miljoonaa euron investointi, mikä rajaa pienemmät yritykset verohuojennuksen ulkopuolelle.
Keskusta on vaatinut rajan laskemista miljoonaan euroon, jotta myös pienten ja keskisuurten yritysten sektori voi investoida ja vauhdittaa talouskasvua. Koska eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueet eivät suostuneet tukemaan keskustan esittämiä muutoksia, joutui keskusta jättämään valiokunnan mietintöön vastalauseen.
Kansanedustaja Timo Mehtälä (kesk.) kritisoi lakiesityksen eduskuntakeskustelussa hallituksen veropolitiikkaa, joka kiristää pk-yritysten verotusta: arvonlisäveron korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaukset ja muut veronkorotukset vaikeuttavat niiden toimintaa.
Mehtälä totesi, että hän on yrittäjänä yllättynyt muutamista hallituksen päätöksistä koskien pk-yrityksiä ja kysyi, miksi pienempien yritysten investoinnit eivät kelpaa hallitukselle?
Mehtälä muistutti, että Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa investointihyvitysten rajat ovat selvästi alempana, puolessa miljoonassa tai miljoonassa eurossa, jolloin mukaan pääsee isompi yritysjoukko. Suomen tulisi ottaa mallia näistä maista eikä keskittyä vain suuryrityksiin.
Kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) nosti puheenvuorossaan puolestaan esiin lain aikatauluongelmat ja arvioi, että Business Finlandin ruuhkautuminen viivästyttää päätöksiä ja laki on voimassa vain tämän vuoden. Hän kyseenalaisti hallituksen arvion 15–30 investoinnista ja arvioi, että todellinen määrä voi jäädä 5–10:een.
Myös laitoskohtainen 50 miljoonan euron raja vaikeuttaa investointien toteutumista ja sulkee pois jopa suurempia konserneja.
Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) toi esiin myös huolen isojen datakeskusinvestointien vaikutuksista sähkönhintaan. Kansainväliset datakeskukset, kuten Google, vievät yhä suuremman osan sähköstä, mikä uhkaa nostaa kotimaisten yritysten ja kuluttajien kustannuksia.
Hoskonen kritisoi päästökauppajärjestelmän vääriä lukuja ja vaati energiapolitiikkaan realismia sekä palauttamaan kotimaista energiaa kunniaan.
Keskusta ehdottaa investointihyvitykseen myös alueellista kohdentamista: Itäisen Suomen erityistalousalueella investointihyvitys nostettaisiin 30 prosenttiin, kun muualla maassa se on 20 prosenttia. Eduskunta äänestää nyt konkreettisesti erityistalousalueesta keskustan esityksen pohjalta.
Tämä tukisi alueen elinvoimaa ja työpaikkojen syntymistä. Monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, alueelliset verokannustimet ovat jo käytössä, ja Keskusta haluaa Suomen seuraavan samaa linjaa.
Tuomas Vanhanen
Kauppa- ja kehityspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa
– Toimintaympäristöä on nopeasti muuttanut Yhdysvaltojen Venäjän kanssa käynnistämä neuvottelu Ukrainan tulevaisuudesta, Yhdysvaltojen erkaantuminen monenkeskisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä sekä Trumpin tullit tai maasta riippuen vähintään niillä uhkailu.
Näin totesi kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) käyttäessään eduskunnassa Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskusteltaessa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Savola sanoi, että selonteosta laaditun mietinnön jälkeen maailmanpolitiikan ja -talouden mannerlaatat ovat olleet voimakkaassa muutoksessa.
– Trumpin hallinnon toimilla on myös suora yhteys maailman kauppa- ja kehityspolitiikkaan. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentävät maailmantaloutta ja vaikuttavat globaalien toimitusketjujen toimintaan, Savola muistutti.
Savola sanoi Yhdysvaltojen väliaikaisen kehitysavun keskeyttämisen ja eroamisen Maailman terveysjärjestö WHO:sta olleen kielteisiä uutisia kehityksen kannalta.
– Seurauksista kärsivät paitsi apua tarvitsevat ihmiset, pidemmässä liemessä myös siirtolaispaineen vastaanottavat maat. Erityisesti me Euroopassa. Joko suoraan tai välineellistetyn maahanmuuton kautta.
Etupiiriajattelu ei ole pienten maiden etu
Savolan mukaan kauppa- ja kehityspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa ja pienten valtioiden kannalta voimakkaimpien valta ja suurvaltojen etupiiriajattelu on vaarallista.
– Mikäli Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät kykene rakentavaan yhteistyöhön, tyhjiön täyttävät Kiina ja Venäjä, Savola huomautti.
– Se ei ole Euroopan eikä Yhdysvaltojen etu, ei keskinäisen turvallisuuden etu eikä myöskään kehitysmaiden etu. Railoa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on pyrittävä kuromaan umpeen kestäviin arvoihin luottaen.
Savola sanoi kehityspolitiikan olevan tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Kun edistämme koulutusta, ruokaturvaa, terveydenhuoltoa ja demokratiaa kehittyvissä maissa, vähennämme köyhyyttä ja epävakautta, jotka voivat johtaa konflikteihin, hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen ja globaaleihin kriiseihin.
Jari Haapiainen
Ministerin poliittisesta ja oikeudellisesta vastuusta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki viime viikolla oikeuskanslerille tutkintapyynnön sisäministeriön ja sen poliittisen johdon toiminnasta Suomen vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelussa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu epäilee, että perustuslain syrjimättömyyssäännöksiä olisi rikottu.
Eduskunnassa tapaus poiki heti sisäministeri Mari Rantaselle epäluottamusesityksen. Luottamuksesta äänestettiin keskiviikkona. Luottamusäänestyksessä Keskusta äänesti tyhjää, koska asia on oikeudellisessa selvityksessä ja todennäköisesti samasta asiasta tullaan äänestämään myöhemmin useitakin kertoja. Ennen luottamusäänestystä oikeuskansleri ilmoitti, että hän ottaa asian tutkintaan.
Kun puhutaan ministerin luottamuksesta ja oikeudellisesta vastuusta, on paikallaan avata, mistä on kyse.
Poliittista luottamusta voidaan punnita millä perusteilla tahansa vaikka joka päivä tekemällä eduskunnan istunnossa ministerille epäluottamusta koskeva esitys. Siitä seuraa luottamusäänestys.
Ministerin oikeudellisesta vastuusta säädetään perustuslaissa ja ministerivastuulaissa. Myös ministerivalassaan ministeriksi nimitetty sitoutuu noudattamaan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimimaan oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.
Oikeuskansleri tai oikeusasiamies voi tehdä perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen siitä, että ministerin virkatoimien lainmukaisuutta on syytä tutkia. Niin ikään eduskunnan jokin muu valiokunta voi esittää perustuslakivaliokunnalle tutkintapyynnön. Myös vähintään kymmenen kansanedustajaa voi jättää perustuslakivaliokunnalle asiasta muistutuksen.
Käsitellessään ministerivastuuasiaa perustuslakivaliokunta arvioi asiaa vain oikeudellisen vastuun näkökulmasta. Sen sijaan se ei arvioi millään tavalla ministerin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, joka kuuluu poliittisen vastuun piiriin.
Lopuksi perustuslakivaliokunta tekee asiasta mietinnön, jossa se tekee päätösehdotuksen eduskunnan täysistunnolle, onko edellytyksiä nostaa syyte ministeriä vastaan valtakunnanoikeudessa.
Timo Portaankorva
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
